Huusivatko vanhempasi sinulle, kun olit lapsi?

Vierailija kirjoitti:

Ei. Minulta myös odotettiin rauhallista käytöstä. Mutta en edelleenkään aikuisena osaa suhtautua siihen että joku aikuinen huutaa minulle. Ajattelen että se on huonoa käytöstä ja aikuisen pitäisi kyetä käyttäytymään joka tilanteessa suhteellisen rauhallisesti. Oletan että huutaja on vajaamielinen.

Mulla sama ajatus, mua alkaa jopa naurattamaan huutajan ruma punanen naama ja sekös lisää volyymia. Sääliksi käy kun se ei osaa sanoa asiaansa.

Mulle on outoa katsella ja kuunnella monen tutun perhe- elämää kun jatkuvasti ihmiset huutavat toisilleen. Kaikesta tehdään draamaa ja riidat viikottaisia. 

Mun isä ja äiti on huutaneet mulle ihan joskus kun oon tehnyt jotain tyhmää. Mutta yleensä puhutaan vaikeistakin jutuista rauhallisesti ja mietitään yhdessä erilaisia ratkaisuja.

17v

Tottaka pitivät kuria. Muu ei olisi tehonnut.

Äiti huusi. Hänelle se oli ainut tapa "keskustella". Ei voinut keskustella asiallisesti, koska hän "voitti" huutamalla ja palaamalla ikivanhoihin asioihin. Toinen oli ihan puolustuskyvytön. Äidin kanssa ei saanut olla asioista eri mieltä, koska hän otti henkilökohtaisena tappiona.

Isän kanssa keskustelin asioista kiihkottomasti.

Lapsemme kasvatimme keskustelemalla ilman huutoa, äitini mielestä se oli väärin.

Vierailija kirjoitti:

Äiti huusi. Hänelle se oli ainut tapa "keskustella". Ei voinut keskustella asiallisesti, koska hän "voitti" huutamalla ja palaamalla ikivanhoihin asioihin. Toinen oli ihan puolustuskyvytön. Äidin kanssa ei saanut olla asioista eri mieltä, koska hän otti henkilökohtaisena tappiona.

Isän kanssa keskustelin asioista kiihkottomasti.

Lapsemme kasvatimme keskustelemalla ilman huutoa, äitini mielestä se oli väärin.

Et kai ole enää tekemisissä?