Jos jättää osan omaisuudesta kuolinpesäksi, miten sen osalta perintöverotus?

"Perukirjaan merkitään rahasummia, ei autotalleja tms.

Verottaja osaa niitä summia kyllä verottaa siinä suhteessa mitä perukirjassa on osakkaita ja heille määrättyjä summia tai perintökaaren mukaan kuuluvia "

Pakkohan sinne on myös laittaa vaikka puolikas mökki ja sen arvo. Verottaja sitten päättää, onko se tuolle mökille oikea käypä arvo. 

Enhän voi perukirjaan laittaa pelkkiä rahasummia, vaan myös, mitä ne ovat laadultaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti pääosa omaisuudesta on se asunto johon leski jää hallintaoikeudella asumaan.  Silloin ei voi kuolinpesää jakaa joten jää se "epäselvä tilanne."   

Kyllä silloinkin on aivan normaalia jakaa kuolinpesä. Perilliset saavat vain omaisuutta, jota rasittaa lesken hallintaoikeus. Se huomioidaan verotuksessa.

 

Missäs se lesken osuus  sitten asunnosta  jos asunto on lasten nimiin jaettu ja hän asuu hallintaoikeudella? 

Hallintaoikeudella asun mutta silti puolet asunnon arvosta on minun.  Kuolinpesä omistaa toisen puolen.

ja tämä siksi että OLET OMISTANUT PUOLET JO ENNEN KUIN PUOLISOSI KUOLI. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti pääosa omaisuudesta on se asunto johon leski jää hallintaoikeudella asumaan.  Silloin ei voi kuolinpesää jakaa joten jää se "epäselvä tilanne."   

Kyllä silloinkin on aivan normaalia jakaa kuolinpesä. Perilliset saavat vain omaisuutta, jota rasittaa lesken hallintaoikeus. Se huomioidaan verotuksessa.

Missäs se lesken osuus  sitten asunnosta  jos asunto on lasten nimiin jaettu ja hän asuu hallintaoikeudella? 

Hallintaoikeudella asun mutta silti puolet asunnon arvosta on minun.  Kuolinpesä omistaa toisen puolen.

Jos sinun tapauksessasi kuolinpesä jaettaisiin niin sen osakkaat tulisivat suoraan asunnon omistajiksi kanssasi, semmoisilla osuu

En ymmärrä mitä ajat takaa.  Perukirja kyllä taloyhtiön rekisterissä osoittaa keitä siiven kuolinpesään kuuluu.    

Minne sinä sen mun osuuden häivyttäisiT?   Tilanne ei myynnin eikä minkään kannamta muutu miksikään olisiko rekisterissä äiti x. Ja lapset a, b ,c.

Nyt on äiti x ja kuolinpesä.  Kukaan ei voi yksin myydä kummassakaan tapauksessa. 

Ajan takaa perikunnan jäsenten ja heidät myöhemmin perivien elämän selkeyttämistä. Perikunnan perikunnan perikunnat ja vuosien myötä mahdollisesti riitautuvat jäsenet, vajaavaltaisiksi muuttuvat jne. hankaloittavat kaikkien elämää.

Sinulle tietenkin yksi ja sama, jos olet jo ehtoopuolella ja ajattelet poistuvasi ensimmäisenä.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos osanotosta!

Haluaisin pitää jakamattomana kuolinpesänä, mutta en käsitä, miten vero-osuudet osataan laskea, jollei jaeta. (Huomioiden äidin veroton 110 000 ja mun veroton 20 000)

Ap

Vielä kerran, verot lasketaan perukirjan perusteella, ellei jakoa tehdä.

Perukirjassa näkyy esimerkiksi, että äidin luovuttua sinulla on oikeus periä kaikki, vaikkapa 200 000 euroa. Verohallinnon työntekijä klikkaa niin ikään perukirjan perusteella laskuriin, että et ole puoliso etkä alaikäinen ja että kuulut ensimmäiseen veroluokkaan. Sitten laskuri kertoo, että sinulle tulee veroa maksettavaksi 21 700 euroa.

Vierailija kirjoitti:

Ei äidin tarvitse saada koko asuntoa omiin nimiinsä. Sen voi omistaa lapsi osittain ihan hyvin ja usein tähän se päätyykin.

Sen voi omistaa lapsi jopa 100%, silti leskellä on asumisoikeus. 

Ei perintöverotus riipu siitä, jääkö omaisuus kuolinpesään vai jaetaanko se. Perukirja on luettelo vainajan omaisuudesta ja verottaja määrää perintöveron perukirjaan kirjatun mukaan kuolinpesän arvon eli perittävän omaisuuden arvon mukaan. Eikä niin voi käsittääkseni tehdä, että vain osa omaisuudesta jaettaisiin ja osa jäisi kuolinpesään. Pesä joko jaetaan tai sitten ei, tämä vaikuta verotukseen. Hakekaa nyt hyvät ihmiset lakineuvoja vaikka pankista.

Vierailija kirjoitti:

"Perukirjaan merkitään rahasummia, ei autotalleja tms.

 

Verottaja osaa niitä summia kyllä verottaa siinä suhteessa mitä perukirjassa on osakkaita ja heille määrättyjä summia tai perintökaaren mukaan kuuluvia "

Pakkohan sinne on myös laittaa vaikka puolikas mökki ja sen arvo. Verottaja sitten päättää, onko se tuolle mökille oikea käypä arvo. 

Enhän voi perukirjaan laittaa pelkkiä rahasummia, vaan myös, mitä ne ovat laadultaan. 

Ootko ikinä nähnyt perukirjaa?  Tottakai sinne merkitään kiinteistöjen rekisterinumerot, osakekirjojen numerot, pankkitilien numerot. Aseista tarkat tiedot jne

Mutta niille annetun euromäärän mukaan verottaja laskee perintöverot.

Vierailija kirjoitti:

Ei perintöverotus riipu siitä, jääkö omaisuus kuolinpesään vai jaetaanko se. Perukirja on luettelo vainajan omaisuudesta ja verottaja määrää perintöveron perukirjaan kirjatun mukaan kuolinpesän arvon eli perittävän omaisuuden arvon mukaan. Eikä niin voi käsittääkseni tehdä, että vain osa omaisuudesta jaettaisiin ja osa jäisi kuolinpesään. Pesä joko jaetaan tai sitten ei, tämä vaikuta verotukseen. Hakekaa nyt hyvät ihmiset lakineuvoja vaikka pankista.

Voi tehdä osittaisen sopimusjaon, ja myöhemmin sitten toisen.

En nyt oikein ymmärrä, mikä ap:n mielestä vero-osuuksien laskemisessa on niin vaikeaa. Oletetaan esim. että isän muuta omaisuutta on 350 000 euron arvosta ja kesämökin puolikas on 50 000 euron arvoinen (leski omistaa valmiiksi kesämökistä toisen puolikkaan). Ap:n lakiosuus olisi 200 000 euroa, mutta sen lisäksi leski luopuu oikeudestaan periä kesämökistä puolikas. Näin ollen ap:n perintöosuuden arvo on 250 000 euroa ja lesken 150 000 euroa. Vaikka jättäisitte kesämökin jakamatta, niin verottaja laskee perintöveron niin kuin ap saisi 250 000 ja leski 150 000.

Kun sitten verottaja laskee perintöveroja, niin se ottaa huomioon kummallekin tulevat vähennykset. Huomaa, että jos katsot perintöverolaskurilla perintöveron määrää, niin siinä on jo otettu nämä vähennykset huomioon.

Tässä on siis otettu huomioon, että leski on vainajaa varakkaampi (jolloin hän ei saa vainajan omaisuudesta tasinkoa). En ole ottanut huomioon vähennystä, joka tulee asunnon arvolle lesken hallintaoikeudesta.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos osanotosta!

Haluaisin pitää jakamattomana kuolinpesänä, mutta en käsitä, miten vero-osuudet osataan laskea, jollei jaeta. (Huomioiden äidin veroton 110 000 ja mun veroton 20 000)

Ap

Se on jo miljoonaan kertaan kerrottu. 

Verottaja OSAA yhteen ja vähennyslaskut ja se osaa MYÖS jakolaskun. MUITA EI TARVITSE OSATA. ja saat sitten verolipun verottajalta kun ovat nämä laskut tehneet perukirjassa kerrottujen LUKUJEN pohjalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti pääosa omaisuudesta on se asunto johon leski jää hallintaoikeudella asumaan.  Silloin ei voi kuolinpesää jakaa joten jää se "epäselvä tilanne."   

Kyllä silloinkin on aivan normaalia jakaa kuolinpesä. Perilliset saavat vain omaisuutta, jota rasittaa lesken hallintaoikeus. Se huomioidaan verotuksessa.

Missäs se lesken osuus  sitten asunnosta  jos asunto on lasten nimiin jaettu ja hän asuu hallintaoikeudella? 

Hallintaoikeudella asun mutta silti puolet asunnon arvosta on minun.  Kuolinpesä omistaa toisen puolen.

Jos sinun tapauksessasi kuolinpesä jaettaisiin niin sen osakkaat tulisivat su

Enkä ole mikään isotäti jolla perijöitä 30.   

Oishan tietysti voitu tehdä jakokirja, mulle 1/2 asunnosta ja puolikkaasta 1/3 osa kullekin lapselle.

Asia olisi ihan sama kuin nytkin taloyhtiön rekisterissä, omistajia yhteensä 4, jokaisen nimi pitää löytyä kauppakirjoista jos asuntoa myydään.

Aapeen ydinongelma tuntuu nyt olevan se, miten verottaja osaa laskea verottettavat osuudet, ja siis mahdolliset verot kun ja jos omaisuus tai osa siitä jätetään "kuolinpesäksi". 

Sinulle Aapee on sanottu jo monta kertaa, ettei se vaikuta asiaan, jääkö kaikki kuolinpesäksi vai mitä tapahtuu. Eihän perintöveroa määrätä sen jälkeen kun perintö on jaettu, vaan sillä hetkellä kun ihminen kuolee, sillä samalla sekunnilla muodostuu kuolinpesä. Tämä ihmisen kuolinhetkellä jälkeenjättämä omaisuus on tietyn euromäärän arvoinen, sisältäköön se mitä omaisuutta tahansa, ja tämän arvon perusteella, testamentit ja muut seikat huomioon otettuna, verottaja tekee verotuspäätöksen ja päätökset tulee postissa noin vuoden päästä. Kunhan ilmoitatte perunkirjassa vaan kaikki pyydetyt tiedot, verohallinnossa kyllä osataan hoitaa asia.

Ja perunkirja on tehtävä, vaikka mitään ei jaettaisi ja kaikki jäisi kuolinpesään. Suosittelen sinulle yhteyttä pankkiin tai lakiasiointoimistoon, pankissakin osataan selittää ja neuvoa hyvin.

Ihmettelen siis sitä, että eikös perukirjassa tavallaan jo jaeta omaisuus, kun sinne on laitettava vaikka mökkipuolikas ja sille on arvo jne. 

Ja sitten vielä leski ilmoittaa, mistä omaisuuksista luopuu. (Vaikka mökin puolikkaasta ja autotallin puolikkaasta)

Vai pitäisikö laittaa kaikki omaisuudet ja niille arvot ja ilmoittaa, että kuinka monta prosenttia kukin saa. 

Eli eikös se tarkkaan jaoteltu perukirja ole samalla jo perinnön jako, vaikka perinnönjakokirjaa ei ole tehtykään. Voiko tällaista enää käsitellä jakamattomana kuolinpesänä edes.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Aapeen ydinongelma tuntuu nyt olevan se, miten verottaja osaa laskea verottettavat osuudet, ja siis mahdolliset verot kun ja jos omaisuus tai osa siitä jätetään "kuolinpesäksi". 

Sinulle Aapee on sanottu jo monta kertaa, ettei se vaikuta asiaan, jääkö kaikki kuolinpesäksi vai mitä tapahtuu. Eihän perintöveroa määrätä sen jälkeen kun perintö on jaettu, vaan sillä hetkellä kun ihminen kuolee, sillä samalla sekunnilla muodostuu kuolinpesä. Tämä ihmisen kuolinhetkellä jälkeenjättämä omaisuus on tietyn euromäärän arvoinen, sisältäköön se mitä omaisuutta tahansa, ja tämän arvon perusteella, testamentit ja muut seikat huomioon otettuna, verottaja tekee verotuspäätöksen ja päätökset tulee postissa noin vuoden päästä. Kunhan ilmoitatte perunkirjassa vaan kaikki pyydetyt tiedot, verohallinnossa kyllä osataan hoitaa asia.

Ja perunkirja on tehtävä, vaikka mitään ei jaettaisi ja kaikki jäisi kuolinpesään. Suosittele

Juu, tuo on ydinongelmani. 

Miten verotus osaa laskea perintöveron mulle ja äidille oikein, jollei omaisuutta jo jaeta tarkalleen? 

Varsinkin kun on huomioitava nuo verottomat osuudet (mulla 20 000 ja äidillä 110 000)

Ap

Vierailija kirjoitti:

En nyt oikein ymmärrä, mikä ap:n mielestä vero-osuuksien laskemisessa on niin vaikeaa. Oletetaan esim. että isän muuta omaisuutta on 350 000 euron arvosta ja kesämökin puolikas on 50 000 euron arvoinen (leski omistaa valmiiksi kesämökistä toisen puolikkaan). Ap:n lakiosuus olisi 200 000 euroa, mutta sen lisäksi leski luopuu oikeudestaan periä kesämökistä puolikas. Näin ollen ap:n perintöosuuden arvo on 250 000 euroa ja lesken 150 000 euroa. Vaikka jättäisitte kesämökin jakamatta, niin verottaja laskee perintöveron niin kuin ap saisi 250 000 ja leski 150 000.

Kun sitten verottaja laskee perintöveroja, niin se ottaa huomioon kummallekin tulevat vähennykset. Huomaa, että jos katsot perintöverolaskurilla perintöveron määrää, niin siinä on jo otettu nämä vähennykset huomioon.

Tässä on siis otettu huomioon, että leski on vainajaa varakkaampi (jolloin hän ei saa vainajan omaisuudesta tasinkoa). En ole ottanut huomioon vähennystä

Tää oli aika selkeä

Ap

Vierailija kirjoitti:

Aapeen ydinongelma tuntuu nyt olevan se, miten verottaja osaa laskea verottettavat osuudet, ja siis mahdolliset verot kun ja jos omaisuus tai osa siitä jätetään "kuolinpesäksi". 

Sinulle Aapee on sanottu jo monta kertaa, ettei se vaikuta asiaan, jääkö kaikki kuolinpesäksi vai mitä tapahtuu. Eihän perintöveroa määrätä sen jälkeen kun perintö on jaettu, vaan sillä hetkellä kun ihminen kuolee, sillä samalla sekunnilla muodostuu kuolinpesä. Tämä ihmisen kuolinhetkellä jälkeenjättämä omaisuus on tietyn euromäärän arvoinen, sisältäköön se mitä omaisuutta tahansa, ja tämän arvon perusteella, testamentit ja muut seikat huomioon otettuna, verottaja tekee verotuspäätöksen ja päätökset tulee postissa noin vuoden päästä. Kunhan ilmoitatte perunkirjassa vaan kaikki pyydetyt tiedot, verohallinnossa kyllä osataan hoitaa asia.

Ja perunkirja on tehtävä, vaikka mitään ei jaettaisi ja kaikki jäisi kuolinpesään. Suosittele

AP:n ydin ongelma on se ettei ymmärrä mitään puheena olevasta asiasta eikä matematiikasta. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen siis sitä, että eikös perukirjassa tavallaan jo jaeta omaisuus, kun sinne on laitettava vaikka mökkipuolikas ja sille on arvo jne. 

Ja sitten vielä leski ilmoittaa, mistä omaisuuksista luopuu. (Vaikka mökin puolikkaasta ja autotallin puolikkaasta)

Vai pitäisikö laittaa kaikki omaisuudet ja niille arvot ja ilmoittaa, että kuinka monta prosenttia kukin saa. 

Eli eikös se tarkkaan jaoteltu perukirja ole samalla jo perinnön jako, vaikka perinnönjakokirjaa ei ole tehtykään. Voiko tällaista enää käsitellä jakamattomana kuolinpesänä edes.

Ap

Kyllä, laitat kaikki vainajan omaisuudet ja niille arvot. Ja sitten leski saa jonkun prosentin koko köntästä ja sinä loput. Vielä ei tarvitse päättää montako lautaa autotallista sinä saat, mutta niillä on jo arvo.

Vierailija kirjoitti:

Jos osa perinnöstä jää kuolinpesäksi, niin miten voidaan vero maksaa perukirjan mukaan. 

Leskihän saa periä 110 000 euroa verottomasti. Eli kaikki, mitä äitini perii isältäni, on verotonta. Minä lapsena saan vain 20 000 verovapaasti. 

Miten nuo verovapaudet huomioidaan, jos kaikki/osa jätetään kuolinpesäksi?

Ap

Minkä takia äitisi perii isäsi? Onko isäsi testamentannut osan omaisuuttaan äidillesi?

Vierailija kirjoitti:

Jos äitisi lahjoittaa sinulle omasta osuudestaan ja omaisuudestaan  se on sitten taas lahja. 

Ei mene lahjaveroa, jos vaadit lakiosuutesi.

Perintövero menee kuolinhetken mukaan riippumatta siitä, milloin perintö jaetaan vai jätetäänkö jakamatta ikuisiksi ajoiksi. Kuolinpesää verotetaan sitten omana yksikkönä, jos ei jaeta.

Nyt maksaa äitisi perintöveron omasta osuudestaan ja sinä omastasi. Kun saat äitisi jälkeen perintöä, maksat sinä perintöveron uudestaan siitä samasta, josta äitisi on jo kerran maksanut. Oletettavasti perintö tulee olemaan silloin suurempi, koska äitisi osuus on suurempi.

Täysin yksiselitteistä vastausta verotuksen suhteen ei voi antaa tietämättä perintöjen suuruutta. Jos  arvo jää alla verotettavan määrän, vastaus on aivan toinen kuin jos sinulle tulisi äitisi jälkeen huomattava verotettava perintö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti pääosa omaisuudesta on se asunto johon leski jää hallintaoikeudella asumaan.  Silloin ei voi kuolinpesää jakaa joten jää se "epäselvä tilanne."   

Kyllä silloinkin on aivan normaalia jakaa kuolinpesä. Perilliset saavat vain omaisuutta, jota rasittaa lesken hallintaoikeus. Se huomioidaan verotuksessa.

 

Missäs se lesken osuus  sitten asunnosta  jos asunto on lasten nimiin jaettu ja hän asuu hallintaoikeudella? 

Hallintaoikeudella asun mutta silti puolet asunnon arvosta on minun.  Kuolinpesä omistaa toisen puolen.

ja tämä siksi että OLET OMISTANUT PUOLET JO ENNEN KUIN PUOLISOSI KUOLI. 

 

Tai sitten olet saanut tasinkoa.