Jos jättää osan omaisuudesta kuolinpesäksi, miten sen osalta perintöverotus?
Eli jos jättää kaiken tai osan kuolinpesäksi, miten verotetaan?
Eli perijöinä olen minä ja mun äiti.
(Mun äiti omistaa enemmän kuin mun isä, joten osituksessa mun äiti ei saa mitään. Mutta heillä on keskinäinen testamentti ja sen mukaan äitini perii osan)
Testamentin mukaan mun äiti perisi jopa mun lakiosan yli. Äitini on valmis luopumaan osasta osuudestaan.
Mutta miten verotetaan maksetaan, jos päätämme pitää osan tai kaikki kuolinpesänä? Ilmoitetaanko silloin prosenttiosuudet omistuksesta ja sen mukaan verotetaan vai miten?
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perukirjassa eritellään vainajan ja lesken omaisuus , testamentit ym omaisuutta koskevat tekijät.
Koska kukaan ei vielä peri leskeä, vain vainajan
Ylernsä siis lesken omaisuus on silloin suurempi, koska hän omistaa omansa ja useimmiten puolet yhteisestä.omaisuudesta. jo ei jälkisäädöksiä.
Siis mitä puppua tuo on? Osituksen aikana tarkastellaan kummankin omaisuutta, lasketaan ne yhteen ja jaetaan kahdella. Jos lesken oma omaisuus (omat omistukset ja puolet yhteisistä omistuksista) on suurempi kuin tuo jakolaskun osamäärä, tasinkoa ei tarvitse maksaa kuten AP:n tapauksessa. Mutta useinhan on myös niin päin, että leskellä sitä omaa omaisuutta ei oikein ole ja saa kontolleen vain sen puolet siitä yhteiseksi laskettavasta omaisuudesta, jolloin vainaja
Eihän se noin mene. Tehdään ositus kuten avioerossakin. Jos ei ole avioehtoa tai testamenttirajoitteita, avioerossa pannaan omaisuus puoliksi eli vähemmänomistava saa tasinkoa enemmän omistajalta.
Kuoleman jälkeinen ositus poikkeaa avioeron osituksessa siten, että jos leski on vainajaa varakkaampi, saa hän pitää omaisuutensa, jolloin koko vainajan omaisuus menee perillisille - näin siis ilman testamenttia.
Tehkää perinnönjakosopimus ja toimittakaa se verottajalle. Sen perusteella siellä on tieto mitä kukin pesän osakas saa ja sen mukaan määräytyy perintövero.
Perinnönjaosta on aina tehtävä kirjallinen perinnönjakokirja riippumatta siitä, suoritetaanko perinnönjako kokonaan vai osittain.
En tiedä, miksi en osaa hahmottaa tätä. (Matematiikan kyvyissäni ei ole vikaa. Se on ollut aina mieliaineeni opinnoissa)
Tiedän, että perukirja on kuolinpesän veroilmoitus ja jakokirja tehdään sen jälkeen tai jätetään jakamattomaksi kuolinpesäksi.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miten verotetaan osataan kohdistaa oikein, jos perukirjavaiheessa ei ole tiedossa, mikä omaisuus menee kenellekin. Kun kuitenkin kyse on kiinteistöistä ja asunto-osakkeista.
(En siis voi ilmoittaa verottajalle, että saan vaikkapa 40 000 euron arvosta kiinteistöjä ja asunto-osakkeita, kun verottaja haluaa tietysti tarkastella, olenko arvioinut niiden hinnan liian alakanttiin)
Eli testamentissa määrätään äidilleni 110 000 euron arvosta omaisuutta (jonka leski saa verottomana)
Mutta haluaisin pitää kaiken jakamattomana kuolinpesänä, koska mietin tulevia hoivamaksuja (joihin saattaa omaisuus alkaa vaikuttaa, jos lakeja muutetaan)
Eli eikö se jako tavallaan ole pakko tehdä jo perukirjavaiheessa, jotta verot osataan laskea oikein. Veroja laskiessa on tiedettävä perityt kiinteistöt, jotta voivat katsoa, onko arvioimana arvot oikein laskettu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miksi en osaa hahmottaa tätä. (Matematiikan kyvyissäni ei ole vikaa. Se on ollut aina mieliaineeni opinnoissa)
Tiedän, että perukirja on kuolinpesän veroilmoitus ja jakokirja tehdään sen jälkeen tai jätetään jakamattomaksi kuolinpesäksi.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miten verotetaan osataan kohdistaa oikein, jos perukirjavaiheessa ei ole tiedossa, mikä omaisuus menee kenellekin. Kun kuitenkin kyse on kiinteistöistä ja asunto-osakkeista.
(En siis voi ilmoittaa verottajalle, että saan vaikkapa 40 000 euron arvosta kiinteistöjä ja asunto-osakkeita, kun verottaja haluaa tietysti tarkastella, olenko arvioinut niiden hinnan liian alakanttiin)
Eli testamentissa määrätään äidilleni 110 000 euron arvosta omaisuutta (jonka leski saa verottomana)
Mutta haluaisin pitää kaiken jakamattomana kuolinpesänä, koska mietin tulevia hoivamaksuja (joihin saattaa omaisuus alkaa vaikuttaa, jos lake
Miten et voi tajuta tätä? Verottajalle ihan sama miten jaatte. Verottaja ottaa isäsi perukirjasta summan joka on "viivan alla" ja sen mukaan perukirjan muiden määreiden, testamentti, rintaperillinen, verovapaa 20 000 , ja tekee perintöverolaput.
Sitten kun jakokirjat (kauppakirjat) tehty ja esim kiinteistö lainhuudatettu siirtyy omaisuus ja kiinteistöverot uudelle ja kiinteistö verotietoihin.
Jos omaisuus myydään yli perukirjaan merkityllä arvolla lankeaa erotuksesta myyntivoiton vero perikunnalle ( tai jo omakseen saaneella perijällä.)
Myipä alle tai yli perukirjan arvon on joitakin vuosia aikaa tehdä perukirjan oikaisupyyntö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miksi en osaa hahmottaa tätä. (Matematiikan kyvyissäni ei ole vikaa. Se on ollut aina mieliaineeni opinnoissa)
Tiedän, että perukirja on kuolinpesän veroilmoitus ja jakokirja tehdään sen jälkeen tai jätetään jakamattomaksi kuolinpesäksi.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miten verotetaan osataan kohdistaa oikein, jos perukirjavaiheessa ei ole tiedossa, mikä omaisuus menee kenellekin. Kun kuitenkin kyse on kiinteistöistä ja asunto-osakkeista.
(En siis voi ilmoittaa verottajalle, että saan vaikkapa 40 000 euron arvosta kiinteistöjä ja asunto-osakkeita, kun verottaja haluaa tietysti tarkastella, olenko arvioinut niiden hinnan liian alakanttiin)
Eli testamentissa määrätään äidilleni 110 000 euron arvosta omaisuutta (jonka leski saa verottomana)
Mutta haluaisin pitää kaiken jakamattomana kuolinpesänä, koska mietin tulevia hoivamaksuj
Verotus menee perukirjan summien mukaan. Mitä siinä on ilmoitettu arvoksi. Pesän ilmoittaja vannoo perukirjan lausekkeessa ilmoittaneensa kaikki tiedot oikein
Harmittaa, kun tämä on näin sekavaa minulle. Ilman testamenttia olisi paljon selkeämpää. Äidilleni hänen oma (suurempi) osuutensa heidän yhteenlasketusta omaisuudesta ja loput mulle. Olisi selkeätä. En voi hävittää testamenttia.
Mun äiti on aina tykännyt kaikenlaisesta rahojen järjestelemisistä. Hän ei ole enää kyllin terävä näitä selvittelemään, mutta ei ole vielä edunvalvontakunnossakaan. (Valtuutus on valmiina ja minä valtuutettu)
Mulle olisi ok, että jos laki muuttuu, niin mun äidin omaisuutta sitten menisi hänen hoitoonsa, vaikka en todellakaan tuollaista lakia toivo. Mutta se on väärin, jos mun isän omaisuutta menisi perimisen kautta mun äidin hoivaan. (Isäni hoidin minä loppuun saakka. Äitiäni en ehkä pysty, jos menee huonoon kuntoon.)
Ap
"Verotus menee perukirjan summien mukaan. Mitä siinä on ilmoitettu arvoksi. Pesän ilmoittaja vannoo perukirjan lausekkeessa ilmoittaneensa kaikki tiedot oikein"
Mutta perukirjassa on myös mainittu omaisuuserät, mitä kukin perii, jotta verotus tarkistaa, onko arvot käypiä arvoja.
Eikö tällöin ole samalla kuitenkin jo perinnönjako tehty, vaikkei varsinaista perinnönjakokirjaa olekaan.
"Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miten verotetaan osataan kohdistaa oikein, jos perukirjavaiheessa ei ole tiedossa, mikä omaisuus menee kenellekin. Kun kuitenkin kyse on kiinteistöistä ja asunto-osakkeista."
Perukirjan perusteella tehdään verotus vasta niiltä osin mitä silloin tiedetään. Niissä huomioidaan vain omaisuuksien arvioidut arvot ja niiden mukaan perintöverotus menee. Millään muulla ei ole väliä kuin kuinka ison osuuden kokonaisuudesta tai minkä arvoisiksi arvioituja omaisuuksia kukin periin. Sen mukaan verotetaan.
Sitten jos myöhemmin joku omaisuus myydään joko selvästi kallimmalla tai halvemmalla kuin perukirjassa on merkitty, verotusta oikaistaan sen mukaan.
"(En siis voi ilmoittaa verottajalle, että saan vaikkapa 40 000 euron arvosta kiinteistöjä ja asunto-osakkeita, kun verottaja haluaa tietysti tarkastella, olenko arvioinut niiden hinnan liian alakanttiin)"
Tietenkin voit ja juuri noin sen ilmoitat. On kaksi erillistä asiaa että onko joku omaisuus arvioitu oikein ja kuka sen sitten lopulta saa. Perukirjassa verottaja katsoo vain sen onko omaisuuksien arvo sen mielestä arvioitu suunnilleen oikein. Sitä ei kiinnosta kenelle se sinällään menee jos se hyväksyy arvion.
"Mutta perukirjassa on myös mainittu omaisuuserät, mitä kukin perii, jotta verotus tarkistaa, onko arvot käypiä arvoja.
Eikö tällöin ole samalla kuitenkin jo perinnönjako tehty, vaikkei varsinaista perinnönjakokirjaa olekaan. "
Ei ole jaettu koska tuo ei vielä siirrä mitään kenekään omistukseen eikä perukirja ole vielä mikään jakokirja. Ja perinnönjaossa voidaan sopia varsin vapaasti kuka saa mitäkin ja muilta voi ostaa heidän osuuksiaan perinnön osasta jota ei ole perinyt kokonaan mutta haluaa sitten kokonaan.
""Mutta perukirjassa on myös mainittu omaisuuserät, mitä kukin perii, jotta verotus tarkistaa, onko arvot käypiä arvoja."
Käyvän arvon tarkistus ja se mitä kukin sitten käytännössä perii ovat kaksi ihan eri asiaa eivätkä liity toisiinsa mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
"Verotus menee perukirjan summien mukaan. Mitä siinä on ilmoitettu arvoksi. Pesän ilmoittaja vannoo perukirjan lausekkeessa ilmoittaneensa kaikki tiedot oikein"
Mutta perukirjassa on myös mainittu omaisuuserät, mitä kukin perii, jotta verotus tarkistaa, onko arvot käypiä arvoja.
Eikö tällöin ole samalla kuitenkin jo perinnönjako tehty, vaikkei varsinaista perinnönjakokirjaa olekaan.
Ei. Älä täällä jankuta , puhu lakimiehen kanssa joka tekee perukirjoja ja tuntee verotuksen.
Tietysti jos on testamentti: kiinteistö perijä äksälle verottaja kohdistaa sille ilmoitetun arvon perijä äksälle.
Olen aika monessa perukirjassa ollut ilmoittaja, missään ei ole vielä kohdistettu omaisuuseriä kenellekään vaan verotus mennyt perukirjan summan mukaan.
Kahdesti on ollut kaupat niin sovittu että perukirjaan on saatu heti toteutunut summa.
Senjälkeen kun perukirja on tehty on voitu tehdä kaupat. Verottaja sitten taas muuta kautta saanut omistajan vaihdoksesta tiedon.
Perukirjan pitää olla valmis ennenkuin omaisuuden siirtoja voidaan tehdä. Perukirja on oleellinen liite niissä.
Ihan perukirjan perusteella verottaja tekee laskennallisen jaon ottaen huomioon, mitä asiakirjoja ( testamentti, lakiosavaatimus) perukirjaan on liitetty ja määrää sen mukaan perintöveron. Jos on tehty jako ennen perintöverotusta, se otetaan huomioon. Ihan matematiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
"Verotus menee perukirjan summien mukaan. Mitä siinä on ilmoitettu arvoksi. Pesän ilmoittaja vannoo perukirjan lausekkeessa ilmoittaneensa kaikki tiedot oikein"
Mutta perukirjassa on myös mainittu omaisuuserät, mitä kukin perii, jotta verotus tarkistaa, onko arvot käypiä arvoja.
Eikö tällöin ole samalla kuitenkin jo perinnönjako tehty, vaikkei varsinaista perinnönjakokirjaa olekaan.
Olen viidessä kuolemassa ollut pesänhoitaja. Yhdessäkään perukirjassa ei ole eritelty kenenkään saamisia vaan vain vainajan omaisuus.
Kahdessa kuolinpesä perukirjan valmistuttua myynyt omaisutta ja jakanut vasta sitten selkeää rahaa. Näissä tasasummin jokaiselle.
Yhdessä ei ollut kuin rahaa, yksi jäi kuolinpesäksi.
Yhdessä jaettiin maaomaisuutta. Siitä tehtiin jakokirja maanmittauksen jälkeen jolla haettiin lainhuudot ja verottaja sai ao tiedot ja kuolinpesä voitiin lopettaa.
Toivon, ettet ainakaan yritä perustaa yritystä niillä perintörahoillasi, jos ymmärrys asioista on tuota luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miksi en osaa hahmottaa tätä. (Matematiikan kyvyissäni ei ole vikaa. Se on ollut aina mieliaineeni opinnoissa)
Tiedän, että perukirja on kuolinpesän veroilmoitus ja jakokirja tehdään sen jälkeen tai jätetään jakamattomaksi kuolinpesäksi.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miten verotetaan osataan kohdistaa oikein, jos perukirjavaiheessa ei ole tiedossa, mikä omaisuus menee kenellekin. Kun kuitenkin kyse on kiinteistöistä ja asunto-osakkeista.
(En siis voi ilmoittaa verottajalle, että saan vaikkapa 40 000 euron arvosta kiinteistöjä ja asunto-osakkeita, kun verottaja haluaa tietysti tarkastella, olenko arvioinut niiden hinnan liian alakanttiin)
Verottaja laskee perintöveron kokonaisarvon perusteella, joten sillä ei ole mitään väliä kuka saa talon, kuka mökin. Kaikki omaisuus lasketaan yhteen, varoista vähennetään velat ja se mitä viivan alle jää, ratkaisee perintöveron. Perunkirjoitusvaiheessa pysähdytään juuri siihen hetkeen mikä kuolinhetkellä oli omaisuuden arvon suhteen.
Esimerkiksi, jos teillä on asunto-osake, jonka olette arvioineet esim. 40000 euron arvioiseksi perukirjaan. Muutaman vuoden päästä myytte sen huomattavasti kalliimmalla, siitä seuraa veronkorotus. Meillä jäi sisareni kanssa äitini asunto-osake jonka kiinteistövälittäjä arvioi 45 000 euron arvoiseksi ja tuo summa merkittiin perukirjaan. Kun sitten kuitenkin päätimme myydä osakkeen ja siitä saatiin 40000 euroa, eli 5000 euroa vähemmän, saimme hyvityksen koska olimme saaneet perintöverotuspäätöksen kalliimman arvon mukaan. Vastaavasti jos siitä olisikin saatu enemmän mikä oli arvo perunkirjoitushetkellä, olisi siitä seurannut veronkorotus.
Kannattaa siis käyttää ammattilaista (kiinteistövälittäjä), koska verottaja edellyttää arviota, mikä on oikea käypä arvo kuolinhetkellä. Jos arvon ilmoittaa alakanttiin tai yläkanttiin voi siitä seurata seuraamuksia myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Verotus menee perukirjan summien mukaan. Mitä siinä on ilmoitettu arvoksi. Pesän ilmoittaja vannoo perukirjan lausekkeessa ilmoittaneensa kaikki tiedot oikein"
Mutta perukirjassa on myös mainittu omaisuuserät, mitä kukin perii, jotta verotus tarkistaa, onko arvot käypiä arvoja.
Eikö tällöin ole samalla kuitenkin jo perinnönjako tehty, vaikkei varsinaista perinnönjakokirjaa olekaan.
Olen viidessä kuolemassa ollut pesänhoitaja. Yhdessäkään perukirjassa ei ole eritelty kenenkään saamisia vaan vain vainajan omaisuus.
Kahdessa kuolinpesä perukirjan valmistuttua myynyt omaisutta ja jakanut vasta sitten selkeää rahaa. Näissä tasasummin jokaiselle.
Yhdessä ei ollut kuin rahaa, yksi jäi kuolinpesäksi.
Yhdessä jaettiin maaomaisuutta. Siitä tehtiin jakokirja maanmittauksen jä
Ja tähän maan jakamiseen. Se tehtiin noin kaksi vuotta perukirjan tekemisen jälkeen kun oli määritelty kaikkien saama hehtaarimäärä, suota sai vähän enemmän kuin hyvää tukkipuumaastoa. Ensin lohkottiin, sitten päätettiin kuka otti minkäkin lohkon
Perukirjassa oli ilmoitettu tilan kokonaisarvo, siitä maksettiin silloin perintöverot sen mukaan. Eli vaikka viisi rintaperillistä, kutakin verotettiin viidesosa koko perinnön määrästä. Asunto, tila, rahat.
Varsinainen jako ei aiheuttanut enää mitään oikaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin kanssa jos on vain äiti ja lapsi, sen testamentin voi unohtaa ja jättää perukirjasta pois kokonaan. Jos sitä ei ole jossain ddv:ssä vahvistettu jostain syystä vaan on vain lipaston laatikossa
DVV ei (ikävä kyllä) vahvista testamentteja.
Tämä on paha epäkohta. Siihen pitäisi saada muutos. Päättäjät hoi! Silloin jäisi kokonaan pois sellainen mahdollisuus, että joku väärentää testamentin tai muutttaa testamenttia itselleen edulliseksi tai hävittää olemassaolevan testamentin. Sama koskee luonnollisesti avioehtoja. Niin tärkeiden asiakirjojen pitäisi olla viranomaisen tiedossa ennenkuin syntyy riitatilanne.
Avioehto rekisteröidään dvv.
Voi hyvä taivas kun aloittajalla on vaikea käsittää tätä! Ota nyt yhteyttä johonkin juristiin, joka vääntää tämän asian sinulle ratakiskosta.
Mutta tiivistelmä vielä:
- Äitisi voi luopua koko testamentista -> koko isäsi perintö tulee sinulle = maksat siitä perintöveron. Yhtään mitään ei tarvitse siinä vaiheessa jakaa vaan myös äitisi osuus tulisi kokonaan yksin sinulle äitisi kuoleman jälkeen ilman mitään jakovaihetta (jos äiti ei tee testamenttia jollekin muulle).
- Sinä vaatisit lakiosuuttasi -> puolet isäsi perinnöstä tulisi sinulle lakiosana = maksaisit siitä veron. Edelleen voisitte pitää sen jakamattomana.
- Et vaadi lakiosuutta vaan äitisi pitää koko testamentilla saamansa omaisuuden -> sinä et saa mitään etkä maksa veroa, vain äitisi maksaa. Se tulee aikanaan sinulle, jos äitisi ei tuhlaa koko omaisuutta tai testamenttaa sitä jollekin muulle niin, että sinä saisit lakisosana puolet.