Jos jättää osan omaisuudesta kuolinpesäksi, miten sen osalta perintöverotus?

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen siis sitä, että eikös perukirjassa tavallaan jo jaeta omaisuus, kun sinne on laitettava vaikka mökkipuolikas ja sille on arvo jne. 

Ja sitten vielä leski ilmoittaa, mistä omaisuuksista luopuu. (Vaikka mökin puolikkaasta ja autotallin puolikkaasta)

Vai pitäisikö laittaa kaikki omaisuudet ja niille arvot ja ilmoittaa, että kuinka monta prosenttia kukin saa. 

Eli eikös se tarkkaan jaoteltu perukirja ole samalla jo perinnön jako, vaikka perinnönjakokirjaa ei ole tehtykään. Voiko tällaista enää käsitellä jakamattomana kuolinpesänä edes.

Ap

Ei jaeta. Perukirjassa tehdään vaan luettelo 1. omaisuudesta (myös lesken, jos oli avioliitossa) ja 2. perillisistä. Siihen merkitään  myös mahdollinen testamentti.

Sen perusteella määritellään perintövero. Jos jako meneekin jollakin toisella tavalla ei esimerkiksi joku vaatii lakiosaa tai testamentin saaja kieltäytyy siitä, verotusta oikaistaan JAKOKIRJAN mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei perintöverotus riipu siitä, jääkö omaisuus kuolinpesään vai jaetaanko se. Perukirja on luettelo vainajan omaisuudesta ja verottaja määrää perintöveron perukirjaan kirjatun mukaan kuolinpesän arvon eli perittävän omaisuuden arvon mukaan. Eikä niin voi käsittääkseni tehdä, että vain osa omaisuudesta jaettaisiin ja osa jäisi kuolinpesään. Pesä joko jaetaan tai sitten ei, tämä vaikuta verotukseen. Hakekaa nyt hyvät ihmiset lakineuvoja vaikka pankista.

Kyllä kuolinpesässä voidaan tehdä osittain jako monella tavalla. Esimerkiksi erotetaan yhden osakkaan osuus ja muut 10 jatkavat edelleen kuolinpesän osakkaina. Tai jaetaan kuolinpesä murto-osiin niin, että kunkin osakkaan omistusosuus määritellään tyyliin 1/3, 1/81, 1/27. Tällaisia murto-osia tulee, kun kuolinpesän osakkaina on vanhoja kuolinpesiä ja perillisten osuudet muodostuvat niistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos osa perinnöstä jää kuolinpesäksi, niin miten voidaan vero maksaa perukirjan mukaan. 

Leskihän saa periä 110 000 euroa verottomasti. Eli kaikki, mitä äitini perii isältäni, on verotonta. Minä lapsena saan vain 20 000 verovapaasti. 

Miten nuo verovapaudet huomioidaan, jos kaikki/osa jätetään kuolinpesäksi?

Ap

Minkä takia äitisi perii isäsi? Onko isäsi testamentannut osan omaisuuttaan äidillesi?

Aloituksessahan lukee, että on testamentti, jossa lapselle on testamentattu lakiosan verran ja leskelle loput.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos osa perinnöstä jää kuolinpesäksi, niin miten voidaan vero maksaa perukirjan mukaan. 

Leskihän saa periä 110 000 euroa verottomasti. Eli kaikki, mitä äitini perii isältäni, on verotonta. Minä lapsena saan vain 20 000 verovapaasti. 

Miten nuo verovapaudet huomioidaan, jos kaikki/osa jätetään kuolinpesäksi?

Ap

Ei mitenkään. Usko nyt jo että "jätetään kuolinpesäksi" on joku itse keksimäsi asia. Vero tulee perukirjan määrästä, perintökaaren osuuksin.

Jos päätätte jakaa jotenkin muuten niin se ei veroja muuta.

Ja jos testamentti ohittaa ap:n lakiosan, niin ap yksinkertaisesti ilmoittaa vaativansa lakiosansa, sillä saadaan se osuus merkittyä papereihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perintövero maksetaan yhteenlasketusta kokonaisperintömäärästä, joka on määritelty perukirjassa omaisuuksista. Vainajan omaisuudet ja velat, lesken omaisuudet ja sitten suoritetaan ositus ellei ole avioehtoa. Sitten testamentin määräykset peerijöistä ja mahdolliset perinnöstä luopumiset. Kun kaikki summat on laskettu, tulee oma perintöverosumma kaikille kuolinpesän osakkaille. Jaon saa sitten tehdä ihan miten haluaa milloin haluaa mutta verot maksetaan vain ja ainoastaan perukirjassa määritellyn kokonaiperintöARVOSTA. Mistään yksittäisestä oamisuuslajista ei makseta erillisiä perintöveroja. Kannattaa teettää perukirja lakimiehellä.

Mutta onhan se jo jakoa, jos perukirjan liitteeksi laittaa, että vastoin testamenttia äiti luopuu vaikka puolikkaasta kesämökistä ja puolikkaasta autotalliosuudesta, jotka olisi muutoin testamentin mukaan saanut. 

(Testamentissa e

Ei sillä ole mitään merkitystä verotuksen kannalta, mitä se omaisuus on, joka sinulle tulee. Vain eurot merkitsevät.

Äitisi joko luopuu testamentista tai sitten ei. Ymmärrätkö tämän? Jakokirja on se, jonka perusteella ratkaistaan omistus ja merkitään osakirjoihin ja rekistereihin. Ei teidän ole pakko jakaa kaikkea puoliksi. Voitte esimerkiksi sopia, että äitisi pitää kokonaisen talon ja auton ja sinä saat kokonaisen mökin.

Jos olisin ap ja hänen äitinsä, en ryhtyisi hankaliin jakohommiin. 

Joko toimisin testamentin mukaan eli lapselle lakiosuus, äidille loput. Tai en edes esittäisi testamenttia perunkirjoituksessa, jolloin ap perisi isänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos osanotosta!

Haluaisin pitää jakamattomana kuolinpesänä, mutta en käsitä, miten vero-osuudet osataan laskea, jollei jaeta. (Huomioiden äidin veroton 110 000 ja mun veroton 20 000)

Ap

Se on jo miljoonaan kertaan kerrottu. 

Verottaja OSAA yhteen ja vähennyslaskut ja se osaa MYÖS jakolaskun. MUITA EI TARVITSE OSATA. ja saat sitten verolipun verottajalta kun ovat nämä laskut tehneet perukirjassa kerrottujen LUKUJEN pohjalta. 

Ehkä ap ei vain tiedä, mitä pesän jakaminen tarkoittaa?

"Jos vaikka sisareni kanssa laiilliset osuutemme olisivat 50/50, mutta jakovaiheessa haluaisimmekin jakaa 70/30 niin se ei veroihin vaikuta vaan verot tulisivat 50/50 osuuksien mukaan."

Niin, PERINTÖverot tulevat 50/50. Mutta, jos reaalisesti perintöä jaettaessa toinen saa osituksessa 70% ja toinen 30%, niin toinen on saanut lahjaksi 20%, millä perinnön suuruudesta suuruudesta riippuen on eriasteista veroseuraamusta.

Vierailija kirjoitti:

"Jos vaikka sisareni kanssa laiilliset osuutemme olisivat 50/50, mutta jakovaiheessa haluaisimmekin jakaa 70/30 niin se ei veroihin vaikuta vaan verot tulisivat 50/50 osuuksien mukaan."

 

Niin, PERINTÖverot tulevat 50/50. Mutta, jos reaalisesti perintöä jaettaessa toinen saa osituksessa 70% ja toinen 30%, niin toinen on saanut lahjaksi 20%, millä perinnön suuruudesta suuruudesta riippuen on eriasteista veroseuraamusta.

Eikä sen 30% tyytyneeneen perintöverot siitä muuksi muutu ja eikä hän saa jotain palautusta tms.

En kyllä ymmärrä miksi äiti ja lapsi, joka aikanaan on äitinsä ainoa perijä, ryhtyisivät jakamaan autotalliosakkuuden hintaa tai kesämökin puuvajan hintaa puoliksi isän perukirjassa tai senjälkeen tehtävässä osituksessa.

Ei meillä ainakaan kuolinpesäksi jääneessä perukirjassa eritelty mitä omaisuutta lasten puolikas sisälsi.  Ihan yksinkertaisesti puolet isänsä omaisuuden arvosta  josta kukin kolmanneksesta maksoivat pienen veron.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aapeen ydinongelma tuntuu nyt olevan se, miten verottaja osaa laskea verottettavat osuudet, ja siis mahdolliset verot kun ja jos omaisuus tai osa siitä jätetään "kuolinpesäksi". 

Sinulle Aapee on sanottu jo monta kertaa, ettei se vaikuta asiaan, jääkö kaikki kuolinpesäksi vai mitä tapahtuu. Eihän perintöveroa määrätä sen jälkeen kun perintö on jaettu, vaan sillä hetkellä kun ihminen kuolee, sillä samalla sekunnilla muodostuu kuolinpesä. Tämä ihmisen kuolinhetkellä jälkeenjättämä omaisuus on tietyn euromäärän arvoinen, sisältäköön se mitä omaisuutta tahansa, ja tämän arvon perusteella, testamentit ja muut seikat huomioon otettuna, verottaja tekee verotuspäätöksen ja päätökset tulee postissa noin vuoden päästä. Kunhan ilmoitatte perunkirjassa vaan kaikki pyydetyt tiedot, verohallinnossa kyllä osataan hoitaa asia.

Ja perunkirja on tehtävä, vaikka mitään ei j

On parempi että käytätte nyt perukirjoihin/perintöveroihin perehtynyttä henkilöä.  Hän saisi sinut ehkä tajuamaan.

Verottaja osaa kyllä verottaa kun perukirjassa on luetteloitu omaisuus euroarvoineen, on asianomaiset virkatodistukset,  testamentti myös perukirjassa mainittu, hallintaoikeudet, ka testamentti mukana liitteenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti pääosa omaisuudesta on se asunto johon leski jää hallintaoikeudella asumaan.  Silloin ei voi kuolinpesää jakaa joten jää se "epäselvä tilanne."   

Kyllä silloinkin on aivan normaalia jakaa kuolinpesä. Perilliset saavat vain omaisuutta, jota rasittaa lesken hallintaoikeus. Se huomioidaan verotuksessa.

 

Missäs se lesken osuus  sitten asunnosta  jos asunto on lasten nimiin jaettu ja hän asuu hallintaoikeudella? 

Hallintaoikeudella asun mutta silti puolet asunnon arvosta on minun.  Kuolinpesä omistaa toisen puolen.

ja tämä siksi että OLET OMISTANUT PUOLET JO ENNEN KUIN PUOLISOSI KUOLI. 

 

Ei vainajalta saada tasinkoa.  Varakkaampi leski antaa kuolinpesällä tasinkoa jos antaa. 

Vierailija kirjoitti:

Perukirjassa eritellään vainajan ja lesken omaisuus , testamentit ym omaisuutta koskevat tekijät.   

Koska kukaan ei vielä peri leskeä, vain vainajan

Ylernsä siis lesken omaisuus on silloin suurempi, koska hän omistaa omansa ja  useimmiten puolet yhteisestä.omaisuudesta.  jo ei jälkisäädöksiä.

 

Siis mitä puppua tuo on? Osituksen aikana tarkastellaan kummankin omaisuutta, lasketaan ne yhteen ja jaetaan kahdella. Jos lesken oma omaisuus (omat omistukset ja puolet yhteisistä omistuksista) on suurempi kuin tuo jakolaskun osamäärä, tasinkoa ei tarvitse maksaa kuten AP:n tapauksessa. Mutta useinhan on myös niin päin, että leskellä sitä omaa omaisuutta ei oikein ole ja saa kontolleen vain sen puolet siitä yhteiseksi laskettavasta omaisuudesta, jolloin vainaja on varakkaampi.

Siis esimerkki:

naisella on rahastossa 100 000 €

mies omistaa auton, arvo 25 000 €

Yhteisessä omistuksessa on omakotitalo, arvo 350 000 € ja mökki, arvo 100 000 € + normaali koti-irtaimisto.

Jos nainen kuolee ensin, hän on varakkaampi ja leskeksi jäänyt mies saa tasinkoa kuolinpesästä. Jos mies kuolee ensin, leskeksi jääneen naisen ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle.

Vanhempamme ovat kuolleet. Perijöinä kaksi lasta minä ja sisareni. Jätetttiin kuolinpesäksi, veroja maksettiin kumpainenkin n.25 000 e eli yhteensä n.50 000 e (peritty omaisuus oli n.500 000 e).

Vierailija kirjoitti:

Kysyn siis, jollei tehdä jakokirjaa, vaan jätetään kuolinpesäksi. 

Voiko verottajalle kuitenkin ennen perintöveroa ilmoittaa, että testamentista poiketen äiti luopuu osuudesta x. 

Ap

Tuo luopuminen pitää kirjata perukirjan teossa koska siitä ilmenee kaikki perilliset. Ja jos joku testamentissa mainittu luopuu perinnöstä niin sen pitää näkyä perukirjassa.

Eli jälleen kerran: tämä tapahtuu ennen kuin verot määritellään joten edelleenkään mitään erityistä ei tapahdu ja verottaja saa tiedot perukirjasta.

Leski ei saa perintöä vaan osinkoa sitä ei veroteta..muut eli kuolinpesän osakkaat joutuvat maksamaan perintöverot vaikka omaisuutta ei jaettaisi tai kuolinpesää ei jaettaisi vaan omaisuus jäisi jakamatta kuolinpesään..

Verot tulee kuitenkin maksaa samoin kuolinpesän kulut ..

Jos kyolinpesällä on tuloja ja kiinteistöjä esimerkiksi tulee kuolinpesällä olla  kirjanpito ja oma verotus jonka kautta maksellaan kuolinpesän kulut ja maksellaan verot...

Tälläinen järjestelyä on tehty

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perukirjassa eritellään vainajan ja lesken omaisuus , testamentit ym omaisuutta koskevat tekijät.   

Koska kukaan ei vielä peri leskeä, vain vainajan

Ylernsä siis lesken omaisuus on silloin suurempi, koska hän omistaa omansa ja  useimmiten puolet yhteisestä.omaisuudesta.  jo ei jälkisäädöksiä.

 

Siis mitä puppua tuo on? Osituksen aikana tarkastellaan kummankin omaisuutta, lasketaan ne yhteen ja jaetaan kahdella. Jos lesken oma omaisuus (omat omistukset ja puolet yhteisistä omistuksista) on suurempi kuin tuo jakolaskun osamäärä, tasinkoa ei tarvitse maksaa kuten AP:n tapauksessa. Mutta useinhan on myös niin päin, että leskellä sitä omaa omaisuutta ei oikein ole ja saa kontolleen vain sen puolet siitä yhteiseksi laskettavasta omaisuudesta, jolloin vainaja on varakkaampi.

 

Siis esi

Nkin,miten tuo kommenttisi muutti kommenttia johoh kommentoit.  Varakkaampi leski pysyy varakkaampana koska hänellä on omaa omaisuutta  plus avio-oikeuden mukaan puolet vainajan omaisuudesta, jota ei ole koskenut  muut määräykset.

Vainajat ei anna tasinkoa eikä  leskenkään tarvitse antaa kuolinpesälle.  Eihän häntä vielä kukaan peri.

Tässä tapauksessa leski tahtoo siirtää puolet autotalliosakkuudesta pojalleen, tasinkona kai. Aika turhaa paperityötä, myös talliyhtiölle,  sekin kaikille osapuolille jos ei malteta äidin kuolemaa odottaa 

Kaikkein helpointa on jos ap:n tapauksessa äiti ilmoittaa kirjallisesti jo heti ennen perukirjoitusta luopuvansa hänelle testamentatusta omaisuudesta kokonaan tai osittain. Silloin se voidaan kirjata tiedoksi jo heti aluksi eikä asiaa tarvitse sitten enää myöhemmin selvitellä kenellekään. Verotkin menevät suotaan heti tämän mukaan.

Jos kieltäytymistä ei tee heti, voi tulle tilanne jossa katsotaan että perijä on jo tehnyt toimia joilla on osoittanut ottavansa perinnön vastaan ja silloin kieltäytyminen on hankalampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aapeen ydinongelma tuntuu nyt olevan se, miten verottaja osaa laskea verottettavat osuudet, ja siis mahdolliset verot kun ja jos omaisuus tai osa siitä jätetään "kuolinpesäksi". 

Sinulle Aapee on sanottu jo monta kertaa, ettei se vaikuta asiaan, jääkö kaikki kuolinpesäksi vai mitä tapahtuu. Eihän perintöveroa määrätä sen jälkeen kun perintö on jaettu, vaan sillä hetkellä kun ihminen kuolee, sillä samalla sekunnilla muodostuu kuolinpesä. Tämä ihmisen kuolinhetkellä jälkeenjättämä omaisuus on tietyn euromäärän arvoinen, sisältäköön se mitä omaisuutta tahansa, ja tämän arvon perusteella, testamentit ja muut seikat huomioon otettuna, verottaja tekee verotuspäätöksen ja päätökset tulee postissa noin vuoden päästä. Kunhan ilmoitatte perunkirjassa vaan kaikki pyydetyt tiedot, verohallinnossa kyllä osataan hoitaa asia.

Ja perunkirja on tehtävä, vaikka mitään ei j

 

Verottaja tekee sitä työkseen. Teidän osuuksien laskeminen on erittäin yksinkertaista jakolaskua. Kahteen yhtä suureen osaan isäsi perinnön osaa jakaa peruskoulun 2-luokkalainen. Siinä lasketaan pelkkiä euroja. Verohallinnossa tehdään paljon vaativampiakin laskutoimituksia.

JAKAMISELLA EI OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ verotuksessa, jos se ei poikkea perukirjan arvoista. Jos jaatte sen jollakin muulla tavalla, esimerkiksi äitisi luopuisi testamentista tai sinä vaatisit lakiosuuttasi, se voidaan merkitä jo perukirjaan. Siinä tapauksessa verotus menee sen mukaan. 

Ei vaikuta perintöverotukseen. Metsän tuotot ym. maksaa jatkossa kuolinpesän osakkaat.