Enää neljä kymmenestä lapsesta kastetaan, osuus laskee nopeasti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinnanvapaus on hyvä asia. Uskonnon ja muiden aatteiden pakottaminen lapsille ei oikein istu suomalaiseen kulttuuriin. 

Eli kun vuosisatoja suomalaiset ovat kastaneet lapsensa, niin nyt se ei sitten kuulukaan suomalaiseen kulttuuriin? Heh. 

Seuraavaksi pukkaa moskeijaa ja minareettia ja kirkkojen risti veks. Siitäpä se autuus alkaa, heh heh heh niinkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan ihan kantasuomalainen perhe, kolme lasta, ei ole kastettu. Voivat sitten rippikouluiässä miettiä haluavatko liittyä kirkkoon vai eivät, heidän oma päätös. Meidät vanhemmat on kastettu mutta myöhemmin ollaan erottu kirkosta. Ns kristillisten arvojen kasvatuksen saavat joka tapauksessa, se on suomalaista kulttuuriperintöä. 

Keskimääräisessä suomalaisessa perheessä ei ole kyllä mitään kristillistä :D Mutta what ever.

Ai eikö teillä? Kohtele toisia kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Älä kohtele toisia kaltoin. Ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita. Kunnioitetaan perheenjäseniä ja muita ihmisiä, ei puhuta toisista pahaa. Ei kosteta ikäviä tekoja. Jokainen kantaa kortensa kekoon yhteisen hyvän eteen. Hoidetaan omat hommat vastuu

 

Ei Suomen sekulaarinen kulttuuri ja arvot ole kehittyneet tyhjiössä. Uskovaiset on aika laaja käsite. Suurin osa luterilaisen kirkon jäsenistä on tapauskovaisia, jotka nimenomaan kannattavat kristillisiä arvoja, mutta eivät kiihkoile em kysymysten kanssa. 

Kuten sanoin niin en itse kuulu kirkkoon, en ole pitänyt kirkkohäitä, en ole kastanut lapsiani. Mutta suomalainen yhtenäiskulttuuri ei enää ole entisensä ja emme voi pian enää sanoa suomalaisiksi arvoiksi niitä tai näitä. Se huolettaa minua.

Uudistumisen kanssa kieltämättä kirkossa usein syntyy vastustusta. Siellä kuitenkin käydään keskustelut ja lopulta kirkko muuttuu ajassa. Naispappeja on. Samaa sukupuolta olevia pareja vihitään. En näe miksei kirkko voi kehittyä myös esim eutanasian suhteen. Kiihkoilijoita on aina, eivät he edusta koko kristillistä liikettä, vaikka moni Räsästä äänestikin. Ja moni ei poliitikkojen kanssa ole samaa mieltä kaikesta vaikka olisikin äänestänyt heitä. 

Olen tähän asti olettanut itsekin, että kaste Pyhällä Hengellä riittää, mutta vuoden 1548 Raamatun käännöksistä luin jostain 4 evankeliumista, että Jeesus itse oli sanonut, että meidät pitää kastaa sekä vedellä että Pyhällä Hengellä, jonka Jeesus lähettää. 

Kenenkään oikean Raamatuntulkitsijan en ole lukenut kirjoittavan, riittääkö lapsikaste vai pitääkö ottaa myös aikuisena kaste, jolloin omalla päätöksellämme kerromme uskovamme Jeesukseen? Raamatun vaikeimpia kohtia, kun kaikilla ei edes ole samanlaisia mahdollisuuksia kuulla Jeesuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinnanvapaus on hyvä asia. Uskonnon ja muiden aatteiden pakottaminen lapsille ei oikein istu suomalaiseen kulttuuriin. Hyvät tavat ja arvot tulee tietysti opettaa, ne ovat aatteista riippumattomia.

 

Suomessa ei pakoteta ketään olemaan uskovainen. Puhun kristityistä. Kun joku on kastettu lapsena, hän voi isona erota kirkosta. Kukaan ei sen takia ala uhkailla häntä tai pahoinpitele häntä. Mutta jonkun toisen uskonnon jäsen ei voi jättää uskontoaan, koska sen jälkeen hänen elämänsä voi päättyä. Vaihtoehtoisesti hänen liikkuessaan julkisilla paikoilla häntä voidaan solvata ja pelotella entisen uskonnon harjoittajien toimesta. Jostain kummallisesta syystä maamme ateistit eivät puhu tästä.

 

Henkinen pahoinpitely on ongelma sekä kristinuskossa että islamissa. Ei kannata ummistaa silmiään siltä, vaikka kuuluu jompaankumpaan noista ryhmistä. Jälkimmäisessä on enempi myös fyysinen uhka, mutta ei se vähennä kristinuskon ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkolaiset eivät kasta lapsiaan.

Yhdellä miehellä jopa 25-30 lasta.

Puhutko muslimeista vai lestadiolaisista (kristityistä)? ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan ihan kantasuomalainen perhe, kolme lasta, ei ole kastettu. Voivat sitten rippikouluiässä miettiä haluavatko liittyä kirkkoon vai eivät, heidän oma päätös. Meidät vanhemmat on kastettu mutta myöhemmin ollaan erottu kirkosta. Ns kristillisten arvojen kasvatuksen saavat joka tapauksessa, se on suomalaista kulttuuriperintöä. 

Keskimääräisessä suomalaisessa perheessä ei ole kyllä mitään kristillistä :D Mutta what ever.

Ai eikö teillä? Kohtele toisia kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Älä kohtele toisia kaltoin. Ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita. Kunnioitetaan perheenjäseniä ja muita ihmisiä, ei puhuta toisista pahaa. Ei kosteta ikäviä tekoja. Jokainen kantaa kortensa kekoon yhteisen hyvän eteen. Hoidetaan omat hommat vastuullisesti. Myös naiset ovat töissä ja vahvassa ase

Annapa kristillis lähteet noille arvoille. Raamatussa muunmuassa tuetaan orjuutta - joka on aika kaukana tasa-arvosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinnanvapaus on hyvä asia. Uskonnon ja muiden aatteiden pakottaminen lapsille ei oikein istu suomalaiseen kulttuuriin. 

Eli kun vuosisatoja suomalaiset ovat kastaneet lapsensa, niin nyt se ei sitten kuulukaan suomalaiseen kulttuuriin? Heh. 

Ei kaikkia älyttömiä tapoja tarvitse toistaa vuosikymmenestä toiseen. Suomessa on vahvat perinteet myös naisten hakkaamisessa ja kännissä örveltämisessä, joten pidetäänkö niistäkin kiinni, koska kulttuuri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan ihan kantasuomalainen perhe, kolme lasta, ei ole kastettu. Voivat sitten rippikouluiässä miettiä haluavatko liittyä kirkkoon vai eivät, heidän oma päätös. Meidät vanhemmat on kastettu mutta myöhemmin ollaan erottu kirkosta. Ns kristillisten arvojen kasvatuksen saavat joka tapauksessa, se on suomalaista kulttuuriperintöä. 

Keskimääräisessä suomalaisessa perheessä ei ole kyllä mitään kristillistä :D Mutta what ever.

Ai eikö teillä? Kohtele toisia kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Älä kohtele toisia kaltoin. Ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita. Kunnioitetaan perheenjäseniä ja muita ihmisiä, ei puhuta toisista pahaa. Ei kosteta ikäviä tekoja. Jokainen kantaa kortensa kekoon

Kiihkoilijat ovat eksyttäjiä, mutta uskosta puhuvien leimaamimen yleisesti kiihkoilijoiksi estää myös uskosta puhumista ja uskon syvenemistä. Aito keskustelu olisi tarpeen, julkista keskustelua hallitseekin kiihkoilijat, ns. Kotikirkot olisi ehkä yksi vastaus tähän ihmisten uskosta puhumisen tarpeeseen. Kirkko-nimitys siitä, että Jeesus ja ihmiset muodostavat seurakunnan  eli kirkon, eikä mikään yksittäinen kirkkorakennus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinnanvapaus on hyvä asia. Uskonnon ja muiden aatteiden pakottaminen lapsille ei oikein istu suomalaiseen kulttuuriin. 

Eli kun vuosisatoja suomalaiset ovat kastaneet lapsensa, niin nyt se ei sitten kuulukaan suomalaiseen kulttuuriin? Heh. 

Ei kaikkia älyttömiä tapoja tarvitse toistaa vuosikymmenestä toiseen. Suomessa on vahvat perinteet myös naisten hakkaamisessa ja kännissä örveltämisessä, joten pidetäänkö niistäkin kiinni, koska kulttuuri?

No nyt oli toooosi fiksu viesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinnanvapaus on hyvä asia. Uskonnon ja muiden aatteiden pakottaminen lapsille ei oikein istu suomalaiseen kulttuuriin. 

Eli kun vuosisatoja suomalaiset ovat kastaneet lapsensa, niin nyt se ei sitten kuulukaan suomalaiseen kulttuuriin? Heh. 

Ei kaikkia älyttömiä tapoja tarvitse toistaa vuosikymmenestä toiseen. Suomessa on vahvat perinteet myös naisten hakkaamisessa ja kännissä örveltämisessä, joten pidetäänkö niistäkin kiinni, koska kulttuuri?

Vertaat tosissasi lapsen kastamista naisten hakkaamisen ja kännissä örveltämiseen?

Onhan toki hyvä, että lapsia ei kasteta kysymättä kultteihin.

Lapsi voi liittyä sitten aikuisena, jos tuntee huuhaan olevan lähellä sydäntään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan ihan kantasuomalainen perhe, kolme lasta, ei ole kastettu. Voivat sitten rippikouluiässä miettiä haluavatko liittyä kirkkoon vai eivät, heidän oma päätös. Meidät vanhemmat on kastettu mutta myöhemmin ollaan erottu kirkosta. Ns kristillisten arvojen kasvatuksen saavat joka tapauksessa, se on suomalaista kulttuuriperintöä. 

Keskimääräisessä suomalaisessa perheessä ei ole kyllä mitään kristillistä :D Mutta what ever.

Ai eikö teillä? Kohtele toisia kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Älä kohtele toisia kaltoin. Ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita. Kunnioitetaan perheenjäseniä ja muita ihmisiä, ei puhuta toisista pahaa. Ei kosteta ikäviä tekoja. Jokainen kantaa kortensa kekoon

Toinen kirkkoon kuulumaton täällä. En ole kauhean huolissani yhtenäiskulttuurista. Ainakaan en näe kristinuskon tai minkään muunkaan uskonnon katoamista minään valtavana ongelmana. Tätä on tutkittukin, ja esimerkiksi kirkosta eroavat eivät lähes koskaan liity toiseen uskontokuntaan. Ihan yhtä lailla me uskonnottomat morjestamme naapuria ja jeesaamme, jos kaveri tarvitsee apua.

Mitä lapsien kastamiseen tulee, jättäisin väliin.

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan ihan kantasuomalainen perhe, kolme lasta, ei ole kastettu. Voivat sitten rippikouluiässä miettiä haluavatko liittyä kirkkoon vai eivät, heidän oma päätös. Meidät vanhemmat on kastettu mutta myöhemmin ollaan erottu kirkosta. Ns kristillisten arvojen kasvatuksen saavat joka tapauksessa, se on suomalaista kulttuuriperintöä. 

 

Se mitään suomalaista kulttuuriperintöä ole. Kristinusko ei ole Suomen alkuperäinen uskonto, vaan tuotu tänne Lähi-Idästä.

Vierailija kirjoitti:

Onhan toki hyvä, että lapsia ei kasteta kysymättä kultteihin.

Lapsi voi liittyä sitten aikuisena, jos tuntee huuhaan olevan lähellä sydäntään.

Moni kokee ja on onnellisempi kuin sinä.

Musul maanit eivät kasta lapsiaan kristinuskoon ja niitä täällä alkaa olla jo liikaakin. 

Luterilaisuus ja kirkkoon kuuluminen ovat olleet Suomessa jo vuosikymmeniä tapakristittyjen juttu. Kuulutaan kirkkoon vain sen vuoksi, että niin on ollut tapana. Joulua vietetään, mutta kaikki muut kirkolliset juhlapäivät jää viettämättä. Tai ainakin viettämättä siten, että vietettäisiin sitä sen kristillisessä merkityksessä. Kun muutamassa sukupolvessa on oltu vain tapakristittyjä, sitä sitten miettii, onko mitään syytä omaa lastaankaan enää kastaa. 

Kirkolla on ollut tehtäviä, jotka sittemmin on siirretty yhteiskunnalle. Ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta monissa paikoissa seurakunnat järjestivät nk Vekkuli-kerhoja eli muutaman kerran viikossa alle kouluikäisille lapsille kerhotoimintaa, kun vanhempi oli äitiyslomalla ja isompi lapsi tarvitsi ikäisiään kavereita ja ohjelmaa. Kun subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli, näitä kerhoja ei enää tarvittu, koska isomman lapsen sai viedä päiväkotiin. Tämä vain yhtenä esimerkkinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan ihan kantasuomalainen perhe, kolme lasta, ei ole kastettu. Voivat sitten rippikouluiässä miettiä haluavatko liittyä kirkkoon vai eivät, heidän oma päätös. Meidät vanhemmat on kastettu mutta myöhemmin ollaan erottu kirkosta. Ns kristillisten arvojen kasvatuksen saavat joka tapauksessa, se on suomalaista kulttuuriperintöä. 

Keskimääräisessä suomalaisessa perheessä ei ole kyllä mitään kristillistä :D Mutta what ever.

Ai eikö teillä? Kohtele toisia kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Älä kohtele toisia kaltoin. Ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita. Kunnioitetaan perheenjäseniä ja muita ihmisiä, ei puhuta toisista pahaa. Ei kosteta ikäviä tekoja. Jokainen kantaa kortensa kekoon yhteisen hyvän eteen. Hoidetaan omat hommat vastuu

 

Lähteet: Kristillinen leikkikoulu, kristillinen harrastus jonka yhteydessä kirkossa käynnit, rippikoulu, koulujen uskonnon opetus. 

Ulkomailla aikaa viettäneenä kadehdin heidän kirkkokulttuuria. Siellä tavataan yhteisöä, osallistutaan omien taitojen mukaan auttamaan muita ja luomaan yhteenkuuluvuutta. Suomessa on nykyään vahva individualistinen kulttuuri, jota karsastan. Luterilaisessa kirkossa ei vastaavaa yhteisöllisyyttä koko kylän kesken enää ole, eikä oikein missään muuallakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla aikaa viettäneenä kadehdin heidän kirkkokulttuuria. Siellä tavataan yhteisöä, osallistutaan omien taitojen mukaan auttamaan muita ja luomaan yhteenkuuluvuutta. Suomessa on nykyään vahva individualistinen kulttuuri, jota karsastan. Luterilaisessa kirkossa ei vastaavaa yhteisöllisyyttä koko kylän kesken enää ole, eikä oikein missään muuallakaan. 

Tämä johtuu vain siitä, että tehtävät, jotka aiemmin hoiti yhteisöt (suku, naapurit, kyläyhteisö, seurakunta jne), on jo vuosikymmeniä sitten siirretty yhteiskunnalle. Yhteisöjä ei enää tarvittu. Suuri syy muutokselle oli kaupungistuminen. Maaseudulla ei ollut töitä eikä opiskelupaikkojakaan sille määrälle nuoria, mitä siellä syntyi, joten oli pakko lähteä. Ja koska ne "luonnolliset" yhteisöt tällä tavalla hajosi ympäri maata ja jopa muihin maihin, yhteiskunta otti kopin hajonneiden yhteisöjen tehtävistä. Nyt ollaankin sitten vähän pulassa, kun yhteiskunta ei voikaan enää hoitaa kaikkia sille nakitettuja hommia. Kaivattaisiin taas yhteisöjä, mutta mistä sellaisia löytää? Mä kävin viime sunnuntaina poikkeuksellisesti jumalanpalveluksessa (en kuulu edes kirkkoon, mutta kun äitini on haudattu satojen kilometrien päähän enkä sinne haudalle pääse, niin ajattelin sitten käydä jumalanpalveluksessa). Tosi vähän porukkaa ja kohta 64-vuotiaana koin olevani ihan kakara muiden joukossa. Sellainen yhteisöllisyys, jossa olisi kaikkia vauvasta vaareihin, ei suomalaiset kaipaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan toki hyvä, että lapsia ei kasteta kysymättä kultteihin.

Lapsi voi liittyä sitten aikuisena, jos tuntee huuhaan olevan lähellä sydäntään.

Moni kokee ja on onnellisempi kuin sinä.

Että kokee huuhaan tuottavan onnellisuutta? Tai miksei, voihan se joidenkin kohdalla pitääkin paikkansa. Sääli vain niitä, joille onni tulee huuhaasta.