Vaimo etääntyi kun en halunnut toista lasta- Ei ole enää läsnä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä toista lasta ei välttämättä koskaan edes tule, miksi rikkoa liitto sen takia? Aivan hullua touhua. Olkaa tyytyväisiä yhteen ja jatkakaa elämäänne. Mitä enemmän lapsia, sitä todennäköisemmin ero tulee ennemmin tai myöhemmin kun ei vaan enää jakseta sitä monilapsihärdlliä.

Lapsen kaipuuta ei vaan noin vain saa pois päältä, vaikka järki sanoisi mitä.

Aikuisen pitää osata ajatella muullakin kuin alapäällään ja hormoniensa vietävänä. Kaikkea ei saa mitä haluaa. Tällä perheellä on jo yksi lapsi vkä hän näytä merkitsevän äidille mitään. Moni pari ei saa edes yhtä lasta, vaikkka se on elämän hartain toive. Pitää osata olla kiitollinen jo olemassaolevasta eikä haikailla muuta jos molemmat eivät ole yksimielisiä. Käy sääliksi tätä jo olemassaolevaa

Lapsen kaipuussa ei kylläkään ajatella alapäällä. Synnytyshän päinvastoin rasittaa alapäätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisellä lapsella on ollut paljon haasteita, en jaksa kertakaikkiaan. Miksi minua ei voida ymmärtää yhtään? Olen väsynyt lapsemme ongelmiin, ei vaan riitä voimavarat toiseen enää.

Ap

Eikö vaimosi ole myös väsynyt? Jos vaimosi on niin hyvävoimainen että jaksaa toisen lapsen, niin sopikaa, ettei sinun tarvitse huolehtia lapsista vaan hän hoitaa heidät yksin. Että siinä tapauksessa toinen lapsi voisi olla sinustakin mahdollinen?

Tuollaisen naisen kanssa, joka kiristää mykkäkoululla en kovin luottavaisena lähtisi tekemään sopimuksia.

No, olin aiemmin sellainen nainen, joka pitkään toivoi toista lasta. Se taas johtui siitä, että olin vanhempieni ainoa lapsi ja koin lapsena yksinäisyyttä. Huono motiivi toista lasta varten, tiedän. Eikä minulle toista lasta tosiaan tullutkaan, mikä jälkeenpäin ajatellen oli varmaan hyvä.

Mutta kyllähän sitä ihmettä muutaman vuoden ajan toivoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarve lapseen -kaipaus, toive. Ne ovat vahvempia joskus kuin rakkaus puolisoon tai parisuhteeseen ylipäätään.

Jos toinen silloin alistuu siihen, että ei yritetä enää lasta, niin suhteeseen voi hiipiä katkeruus. Lasta toivonut ei yht'äkkiä "tajua" että joo, niinhän se on, parempi ilman lasta. Ei. Ulkoisesti kaikki voi olla hyvin, mutta se katkeruus syö sisältä.

Ei tuollainen suhde tule enää tasapainoiseksi ja onnelliseksi ilman rankkaa työtä, eikä välttämättä silloinkaan.

Jos toiveet lapsista eivät mene yksiin, niin se on rankkaa. Ja voi olla, että ainoa siedettävä vaihtoehto on erota.

Kun nainen lopettaa riitelyn ja nalkuttamisen jostain vaikeasta asiasta, se ei tarkoita, että hän olisi päässyt asiasta yli. Se voi tarkoittaa, että hän on alistunut. Mutta se tappaa rakkauden. Tai sitten hän on luovuttanut -

"Tämä on surullista. Sen yhden lapsen koko lapsuus menee ohi katkeruudessa pyöriessä. Ei osata nauttia ollenkaan siitä, mitä on. "

Eivät ne useamman lapsen perheetkään välttämättä sen onnellisempia ole. Yksi lapsista voi olla vanhempiensa suosikki. Yms.

Tuo siittämishullu on kyllä todella rasittava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisellä lapsella on ollut paljon haasteita, en jaksa kertakaikkiaan. Miksi minua ei voida ymmärtää yhtään? Olen väsynyt lapsemme ongelmiin, ei vaan riitä voimavarat toiseen enää.

Ap

Eikö vaimosi ole myös väsynyt? Jos vaimosi on niin hyvävoimainen että jaksaa toisen lapsen, niin sopikaa, ettei sinun tarvitse huolehtia lapsista vaan hän hoitaa heidät yksin. Että siinä tapauksessa toinen lapsi voisi olla sinustakin mahdollinen?

 

Eihän tuollaista voi kukaan luvata. Entä kun vaimo ei kykenekään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisellä lapsella on ollut paljon haasteita, en jaksa kertakaikkiaan. Miksi minua ei voida ymmärtää yhtään? Olen väsynyt lapsemme ongelmiin, ei vaan riitä voimavarat toiseen enää.

Ap

Eikö vaimosi ole myös väsynyt? Jos vaimosi on niin hyvävoimainen että jaksaa toisen lapsen, niin sopikaa, ettei sinun tarvitse huolehtia lapsista vaan hän hoitaa heidät yksin. Että siinä tapauksessa toinen lapsi voisi olla sinustakin mahdollinen?

 

Eihän tuollaista voi kukaan luvata. Entä kun vaimo ei kykenekään. 

Mutta asian esittäminen näin voisi ehkä saada vaimon ajattelemaan realiteetteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ihmiset eivät jätä toista tekemättä sen takia, että ensimmäisellä on ongelmia. Oletko miettinyt ap mistä ongelmat johtuvat? Voivatko johtua siitä, että lapsella ei ole sisaruksia? Voi olla yksinäinen ja turhautunut. Purkaa kiukkua/ raivoa kun ei ole kaveria. Ihan jo tällainen syy voi aiheuttaa vaikka mitä. Monesti esim. Lapsi oppii sisaruksilta taitoja yms. Ja nähdään paljon esimerkkejä monesta asiasta.

Ja kyllä.. puhun vahvasta kokemuksestani koska olen ollut samassa tilanteessa.

 

 

 

Me ainakin jätettiin toinen tekemättä ensimmäisen ongelmien takia. Syy ei tokikaan ollut tuo kuvaamasi, vaan pahat allergiat. 

 

Allergioiden takia? En oo eläissäni kuullut. Lapsi jäi ilman sisarusta allergioiden takia?

Eivät sinun korvasi kuulleet yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimo on loukkaantunut, kun olet itsekäs etkä halua asettaa häntä ja hänen toiveitaan itsesi edelle. Mietihän onko muita asioita, joissa toimit itsekkäästi.

Tiedän mitä on elää suhteessa, jos toinen yksinkertaisesti kieltäytyy kaikesta, mitä toinen toivoo tai ehdottaa. Itsekästä ja kylmää. 

Ei ihme, että erotilastot on mitä on, kun lapsi, josta pitää huolehtia vuosikausia on jokin itsekkyyden mittari ja siihen suhtaudutaan kuin mihin tahansa puolison ehdotukseen, mikä pitäisi olla valmis toteuttamaan. Muuten on itsekäs ja kylmä. 

Hyvä vaihteohto on myös laittaa kaikki seksuaalisuus tauolle ja tyytyä toverilliseen suhteeseen. Miehen seksuaalisuus ja naisen seksuaalisuus. Nyt vain na

Olet todella kaheli.

Vierailija kirjoitti:

Vaimo on ilmeisesti tehnyt avioero hakemuksen. Hän näpytteli nettiin jotain hakemus juttuja. Yritin kysyä, että mitä tekee, mutta ei vastannut. Yritin siinä  tuijottaa, mitä tekee, mutta hän sulki selaimen kun näki minun kävelevän ohi.

Olo on todella karmea. Toki olisihan varmasti se ero tullut. Nyt luulen, että se siitä tulee totta, mikäli en ihan väärin tuota tilannetta tulkinnut.

En ymmärtänyt, että tämä näin menisi. Rakastan vaimoani kaikesta huolimatta. 

Toista lasta en nyt ainakaan halua, sitä asiaa ei vaan voi muuttaa. En koe olevani valmis siihen. 

Ap

Tiedän tällaisen naisen, jolla on kehitykseltään poikkeava lapsi. Nainen käyttäytyy todella kylmästi kaikkia lasta auttavia tahoja kohtaan (lääkärit, terapeutit, päiväkoti). Lapsen isän on sulkenut täysin ulos elämästä, vaikka asuvat virallisesti yhdessä. Naisessa on jotain tosi karmivaa.

Olette molemmat väärässä tai vaihtoehtoisesti molemmat oikeassa. Kun mies pohti että haluaisi ehkä kolmannen lapsen, mä ilmoitin että ok mutta mä nukun eri huoneessa kuin sä ja vauva, ja sä hoidat tällä kertaa yöheräilyt. No, ehkä olisin voinut sen 6 kk hoitaa tuon rumban mutta en 5 vuotta niin kuin kuopukseni kanssa. Ei hankittu meille kolmatta. Neuvotella kannattaa siis yrittää ja keskustella että miksi se toinen lapsi on niin tärkeä vaimolle. Joskus elämä voi kyllä muuttua helpommaksi toisen lapsen myötä kun esikoinen saa leikkikaverin tai hoidettavan, riippuen hänen iästään ja kehitystasostaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarve lapseen -kaipaus, toive. Ne ovat vahvempia joskus kuin rakkaus puolisoon tai parisuhteeseen ylipäätään.

Jos toinen silloin alistuu siihen, että ei yritetä enää lasta, niin suhteeseen voi hiipiä katkeruus. Lasta toivonut ei yht'äkkiä "tajua" että joo, niinhän se on, parempi ilman lasta. Ei. Ulkoisesti kaikki voi olla hyvin, mutta se katkeruus syö sisältä.

Ei tuollainen suhde tule enää tasapainoiseksi ja onnelliseksi ilman rankkaa työtä, eikä välttämättä silloinkaan.

Jos toiveet lapsista eivät mene yksiin, niin se on rankkaa. Ja voi olla, että ainoa siedettävä vaihtoehto on erota.

Kun nainen lopettaa riitelyn ja nalkuttamisen jostain vaikeasta asiasta, se ei tarkoita, että hän olisi päässyt asiasta yli. Se voi tarkoittaa, että hän on alistunut. Mutta s

 

Eivät ne useamman lapsen perheetkään välttämättä sen onnellisempia ole. Yksi lapsista voi olla vanhempiensa suosikki. Yms.

Pointti olikin se, että ap:n vaimon pitäisi nauttia siitä yhdestä lapsesta sen sijaan, että haikailisi koko ajan toisen perään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisellä lapsella on ollut paljon haasteita, en jaksa kertakaikkiaan. Miksi minua ei voida ymmärtää yhtään? Olen väsynyt lapsemme ongelmiin, ei vaan riitä voimavarat toiseen enää.

Ap

Eikö vaimosi ole myös väsynyt? Jos vaimosi on niin hyvävoimainen että jaksaa toisen lapsen, niin sopikaa, ettei sinun tarvitse huolehtia lapsista vaan hän hoitaa heidät yksin. Että siinä tapauksessa toinen lapsi voisi olla sinustakin mahdollinen?

Tuollaisen naisen kanssa, joka kiristää mykkäkoululla en kovin luottavaisena lähtisi tekemään sopimuksia.

No, olin aiemmin sellainen nainen, joka pitkään toivoi toista lasta. Se taas johtui siitä, että olin vanhempieni ainoa lapsi ja koin lapsena yksinäisyyttä. Huono motiivi toista lasta

Eihän toisen lapsen toivomisessa mitään väärää ole, vaan ap:n vaimon tavasta "neuvotella" asiasta ja suhteen tilasta.

Mykkäkoulu henkistä väkivaltaa. "En saa mitään kontaktia vaimooni" lapsiasia ei ole teidän isoimpia ongelmia jos ap todellinen 

Älä kiinnitä mitään huomiota tuohon avioerohakemushommaan. Minä olin aiemmin vaimosi kaltainen lapsellinen kiukuttelija. Olin tottunut siihen, että mieheni antaa kaiken minulle periksi, kun mökötän. Annoin hänen ymmärtää, että ero tulee, jos hommat ei mene minun tavallani. Mutta salaisuus on siinä, että kun mies teki lopulta selväksi minulle, että siinäpähän tulkoot  sitten ero, minun temppuilu loppui siihen. En nyt sano, etteikö vaimosi olisi tosissaan, mutta voit kokeilla.

Eli et kysele, onko hän tehnyt sen hakemuksen tmv vaan elät ihan normaalisti. Jos/kun hakemus saapuu, otat sen vastaan ihan tyynesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimo on ilmeisesti tehnyt avioero hakemuksen. Hän näpytteli nettiin jotain hakemus juttuja. Yritin kysyä, että mitä tekee, mutta ei vastannut. Yritin siinä  tuijottaa, mitä tekee, mutta hän sulki selaimen kun näki minun kävelevän ohi.

Olo on todella karmea. Toki olisihan varmasti se ero tullut. Nyt luulen, että se siitä tulee totta, mikäli en ihan väärin tuota tilannetta tulkinnut.

En ymmärtänyt, että tämä näin menisi. Rakastan vaimoani kaikesta huolimatta. 

Toista lasta en nyt ainakaan halua, sitä asiaa ei vaan voi muuttaa. En koe olevani valmis siihen. 

Ap

Tiedän tällaisen naisen, jolla on kehitykseltään poikkeava lapsi. Nainen käyttäytyy todella kylmästi kaikkia lasta auttavia tahoja kohtaan (lääkärit, terapeutit, päiväkoti). Lapsen isän on sulkenut täysin ulos elämästä, vaikka asuvat virallisesti yhdessä. Na

Trilleri kamaa

Kysy vaimoltasi miten hän kuvittelee avioeron  antavan hänelle toisen lapsen , luovutetuilla siittiöillä yksinhuoltajana ? . Tämäkö on hänen tulevaisuuden unelmansa ?

Kertomasi perusteella hän ei vastaa, mutta toistaiseksi vielä kuulee .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimo on ilmeisesti tehnyt avioero hakemuksen. Hän näpytteli nettiin jotain hakemus juttuja. Yritin kysyä, että mitä tekee, mutta ei vastannut. Yritin siinä  tuijottaa, mitä tekee, mutta hän sulki selaimen kun näki minun kävelevän ohi.

Olo on todella karmea. Toki olisihan varmasti se ero tullut. Nyt luulen, että se siitä tulee totta, mikäli en ihan väärin tuota tilannetta tulkinnut.

En ymmärtänyt, että tämä näin menisi. Rakastan vaimoani kaikesta huolimatta. 

Toista lasta en nyt ainakaan halua, sitä asiaa ei vaan voi muuttaa. En koe olevani valmis siihen. 

Ap

Tiedän tällaisen naisen, jolla on kehitykseltään poikkeava lapsi. Nainen käyttäytyy todella kylmästi kaikkia lasta auttavia tahoja kohtaan (lääkärit, terapeutit, päiväkoti). Lapsen isän on sulkenut täysin ulos elämästä, vaikka asuvat virallisesti yhdessä. Na

Kun ihminen menee rikki, niin saattaa käyttäytyä erikoisesti. Lapsiin liittyvät tragediat ovat usein vaikeimpia.

Meillä aika lailla sama tarina, paitsi olen se vaimo. En vain pysty antamaan anteeksi, että en saanut toista lasta, koska mies ei enää halunnut. Meidän lapsi on vielä helppo ja kiva. Hoidan hänet pääasiassa yksin. En minä tahallani pidä mykkäkoulua, mutta kun kaikki tunteet on myllerretty ja jäljellä on enää suru ja pettymys, niin menee oma aikansa, että jaksaa iloita (en ole päässyt vielä yli asiasta). Hän ei myöskään näe erityisemmin vaivaa suhteen parantamiseksi. Vissiin tyytyväinen etäisyydestä. Sanonut, että kiva kun ei enää riidellä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä aika lailla sama tarina, paitsi olen se vaimo. En vain pysty antamaan anteeksi, että en saanut toista lasta, koska mies ei enää halunnut. Meidän lapsi on vielä helppo ja kiva. Hoidan hänet pääasiassa yksin. En minä tahallani pidä mykkäkoulua, mutta kun kaikki tunteet on myllerretty ja jäljellä on enää suru ja pettymys, niin menee oma aikansa, että jaksaa iloita (en ole päässyt vielä yli asiasta). Hän ei myöskään näe erityisemmin vaivaa suhteen parantamiseksi. Vissiin tyytyväinen etäisyydestä. Sanonut, että kiva kun ei enää riidellä. 

Sinulla ei ole mitään anteeksiannettavaa. Sitä ei tarvitse pyydellä anteeksi, jos ei halua lisää lapsia. 

Anna vaimon mennä. Hänellä onkin sitten mukava elelllä yksin haastavan esikoisen kanssa