5v loukkaa sanoilla
Minulla on vastuu arjesta. Ylisuoritan ja teen parhaani. Olen läsnä ja vietän aikaa yhdessä. Keksin lapsen mieliksi erilaisia tekemisiä yhdessä. Mietin olenko ollut liiankin lepsu ja periksi antava. Lapsi nimittelee minua ja toisinaan kertoo kuinka ei pidä minusta. Hyvin vähän saan positiivista palautetta. Olen lapsen silmissä se tylsä, tyhmä vanhempi josta hän pitää vähemmän. Lapsen vastuulla ei tietenkään ole minun tunteet. Mutta tuntuu niin ristiriitaiselta kehua ja kannustaa lasta, omasta ajasta tinkiminen ja se energia ja panostus kun pyrin olemaan täydellinen. Mietin kokoajan sitä miten tekemiseni ja olemiseni vaikuttaa lapseeni. En halua että hän vihaa minua kasvaessaan. Mutta mikä on se raja mitä voin laiminlyödä omaa hyvinvointiani? Antaa lasta enemmän hoitoon? Pois luotani? Sekö on ratkaisu, että vietämme vähemmän aikaa yhdessä? Että teen vähemmän ja keskityn muihin asioihin? Olenko yksin ajatuksieni kanssa? Onko ketään toista samassa tilanteessa?
Kommentit (50)
No ei lapsi ole toki sinulle mitään velkaa mutta kyllä tuonikäisen pitää jo osata sopivaakin käytöstä. Saat puuttua asiattomaan puheeseen ja kieltää nälvimisen. Keskustelkaa asiasta. Mihin hän pyrkii nimittelyllä, tykkäisikö jos hänelle puhutaan noin? Mallinnat toki ystävällistä puhetta mutta rajaat häntä myös. Puhuuko joku hänelle noin?
Tuollainen lapsi nöyrtyy kun laitat sen arestiin. Laita se nurkkaan tuolille istumaan tunniksi ja vahdi sitä että istuu koko ajan. Jos yrittää poistua niin tunti pitenee puoleentoista tuntiin. Viet sen väkisin tuoliin joka kerta jos yrittää poistua. Kun olet tarpeeksi tiukka niin pian se oppii ettei nimittele tai tee mitään tuhmuuksia.
Älä ainakaan hylkää lasta huonon käytöksen seurauksena.
Maaret Kallio opetti aha -menetelmän, jota käytti kun omat lapset oli pieniä ja nälvivät häntä. Kun lapsi sanoi vaikka tyhmä äiti, vastasi Maaret tähän AHA.
Tällöin vastaat lapselle, eli et jätä häntä yksin, mutta sanoitat samalla että lapsen kommentti on asiaton ja vähäpätöinen. Jatka tätä kunnes tuo vaihe menee ohi.
Aika heikosti menee jos 5v loukkaa sanoilla.
Minä olen melkein kymmenen vuotta sinua edellä ja sanon että ota omaa aikaa, pidä kiinni rajoistasi (eli älä jousta loputtomiin), puhu ystävien kanssa, älä odota kiitollisuutta lapselta vaan hae vahvistusta itsellesi muualta, jotta voit luottaa olevasi riittävän hyvä silloinkin kun et ole täydellinen. Vanhempi joka yrittää kovasti olla täydellinen, on lapselle raskas taakka, ja usein epäaitoudessaan hämmentävä. Itseesi kohdistuva vaativuus ja riittämättömyyden tunne välittyy ja sisäistyy suurella todennäköisyydellä myös lapsellesi, joka alkaa kärsiä samoista. Ja tämä kommentti ei tule yläpuolelta, vaan alapuolelta, omat virheensä tehneeltä.
Ovatko syy- ja seuraussuhteet kunnossa? Eli mukavaa tekemistä vain jos lapsi ennen tekemistä ja tekemisen ajan käyttäytyy hyvin. Ja jos käyttäytyy huonosti niin torut ja rangaistus. Iso aivan perustavanlaatuinen virhe minkä monet tekevät on se, että lapselle tarjotaan jotain kivaa vaikka lapsi haukkuisi tms.
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti menee jos 5v loukkaa sanoilla.
Iso aikuinen ei pärjää pienelle lapselle.
Jos lapsi sanoi, että olet tyhmä, kysy, miltä tuntuu olla tyhmän äidin lapsi.
Sinun tehtävä on opettaa, miten lapsi voi puhua, mikä on epäkohteliasta ja loukkaavaa. Opeta lastasi elämää varten, että hän pärjää elämässä, eikä menesty huonosti huonojen tapojen ja osaamattomuuden takia.
Mistä lapsi on kiinnostunut? Keksikää molemmille mieluista tekemistä ja erikseen lapselle sopivaa yksi puuhastelua, niin sinä saat hengähtää.
Jos oma jaksaminen vaatii lapsen hoitoon laittamista, tee se.
Mä vaan hymyilen tai nauran tai sanon joo joo heh heh kun lapsi yrittää tota. Se on huomion hakemista. Mitä enemmän reagoit sitä enemmän ne jatkaa. Olen huolissani siitä, että otat sen henkilökohtaisesti. Hän on lapsi, sinä aikuinen. Älä mene samalle tasolle lapsen kanssa. Sinä olet se aikuinen, lapset yrittää manipuloida ja tekee sitä mitä sinä itse annat tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Mä vaan hymyilen tai nauran tai sanon joo joo heh heh kun lapsi yrittää tota. Se on huomion hakemista. Mitä enemmän reagoit sitä enemmän ne jatkaa. Olen huolissani siitä, että otat sen henkilökohtaisesti. Hän on lapsi, sinä aikuinen. Älä mene samalle tasolle lapsen kanssa. Sinä olet se aikuinen, lapset yrittää manipuloida ja tekee sitä mitä sinä itse annat tehdä.
Ei se ihan niin mene, että lapselta pitää sietää tahallista loukkaamista. Sellainen ei kuulu vanhemman tehtäviin. Ja lapselle se opettaa sen, että tahallinen loukkaaminen on hyväksyttävää.
Se penska on oppinut nuo sanat siellä omassa kodissanne. Vidduiletteko te aikuiset siis toisillenne lapsen kuullen?
Lapsen toinen vanhempi on opettanut kakaralle, miten sinusta ap saa puhua. Eli loukkaavasti. Ootko eronnut penskan toisesta vanhemmasta?
Miksi et keskustele lapsen toisen vanhemman kanssa asiasta?
Mitä sanoja se lapsi sanoo sulle?
Vierailija kirjoitti:
Tumppaa turpaan saate sanoin: pääs kiinni painajainen! Sitten huoneeseen, ja ovi lukkoon Parin kolmen päivän kuluttua voi käydä tiedustelemassa vointia ja että mitä kuuluu, onko kenties nälkä? Mahtaisko jo ruveta löytyyn sanavarastosta jotain positiivista, häh?
Odotinkin vain kuinka kauan kestää
että huumorin tajuttomat pääsee alapeukuttamaan. No, eipä kauaa kestänyt! En tietenkään ollut tosissani että osaamattomia rääpäleitä kiskotaan turpaan. Rivienvälit: rangaistus on paikallaan että oppii kässäämään että käytös ei ole oikein. Jo raamatussakin opetetaan...neljäs käsky: kunnioita isääsi ja äitiäsi...nyt on sitten ap.lla opettamisen aika. Tuolla joku jo ehdottikin tuoli rankkua, ottaisin käyttöön myös yhtenä mahdollisuutena huone rangaistuksen.. ei mitään lässyttämistä eli keskusteluja 5-vuotiaan kanssa, vaan osoitus siittä että minä/ me ollaan pomoja, ja määrätään mitä touhutaan ja kuinka/koska, muutoin mahdollistat pikku Hitlerin puuhastelun ja jäät toiseksi...mieti itte!
Yksi metodi on myös peilata lapsen sanomaa asiaa takaisin. Jos lapsi sanoo vaikka äiti on kakkapää, sano lapselle kylmän viileästi että sanoit minua juuri kakkapääksi.
Tällöin sanoitat lapselle sitä, miten hän puhuu muille ihmisille.
Tämä on näitä yhden lapsen ongelmia. Jos on useampi lapsi, ei ole aikaa tuollaiseen pelaamiseen
Kyllä 5-vuotiaalle voi jo sanoa että sinulle tulee paha mieli jos lapsi puhuu sinulle noin. Ja ethän sinäkään puhu ilkeästi hänelle. Et varmaan halua lapsestasi kasvavan tunnekylmää pikku *usipäätä?
Kuten täällä on jo sanottu tuon ikäiselle lapselle voi hyvin opettaa mitä huonosta käytöksestä ja kielenkäytöstä seuraa. Älä paapo ja silitä huonosti käyttäytyvää lasta loputtomiin, näin teet vain hallaa suhteellenne ja lapselle itselleen. Rajat on rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika heikosti menee jos 5v loukkaa sanoilla.
Iso aikuinen ei pärjää pienelle lapselle.
Totta, sille vaikuttaa. Taas yksi joka ei ymmärrä vanhemmuutta, eikä olis ikinä pitänyt synnyttää. Yritä edes ja opeta lapsellesi ettei ole johtaja talossa, muutoin saat kantaa seuraukset ja ne eivät tule olemaan hauskoja!
Jos on ilkeä jätä hänet yksin istumaan äläkä näyttäydy hetkeen.