Työläisperheestä on nykyään vaikeampi nousta paremmalle koulutukselle. Linkki

Ei työläistaustassa ole mitään hävettävää sinänsä. Kaikkien aikojen kenties paras matemaatikko Carl Friedrich Gauss tuli työläisperheestä, ja Gaussia voidaan pitää viimeisenä suurena matematiikkanerona. 

Matemaatikko ja fyysikko, polymaatikko, Isaac Newton tuli maanviljelijäperheestä, ja monet pitävät Newtonia kaikkien aikojen merkittävimpänä tiedemiehenä.

Ei nk. työläistausta aina tarkoita, että geenit ovat huonot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on monesti taustalla myös sitä, että "herroille" ja "käsienheiluttajille" naureskellaan kotona. Samaan aikaan glorifioidaan kuinka ainoa oikea työ on ruumillinen työ. Saatetaan myös olla lapselle kateellisia, jos kouluttautuu paremmin kuin vanhemmat. T. Sivusta seuraillut

Ehkä 1930-luvulla noin.

Höpsis! Siskon mies on syntynyt 1960, kohta pääsee eläkkeelle. Duunarikodista kotoisin, pohjoisesta osasta Suomea. JUURI TUOLLAISTA on hänen, akateemisen eli perheen mustan lampaan, lapsuus ja nuoruus ollut, kun muut olivat ,,kunnon,,  ruumiillista työtä tekeviä. Nyt sitten uusi syy kateudelle on keksitty, kun lankoni eläkekin on reilu. Ei tarvitse mennä 30-luvulle! 

 

Tiedän päinvastaisen tapauksen duunarikodista pohjoisessa. Kaikki muut lapset opisk

Olen 80.  Tiommoista herravihaa olen lukenut kirjoista, en tosielämässä.  Tietysti tehtaissa naljailivat herroista etenkin jos olivat ylpeän sorttisia. Omat lapsensa kuitenkin kouluttivat.

Isäni, ihan kouluja käymättömän, suuri murhe oli ettei pystynyt meitä lapsia laittamaan oppikouluun. Sitten ei laittanut yhtäkään. Meillä kaikilla kansakoulusta yhdeksikön todistukset.

Nyt olisi varmaan tyytyväinen kun lapsenlapsensa ja heidän jälkipolvi hyvin koulutettuja. 

Kaikki arvostus käytännön työntekijöille.  Heitä tarvitaan. Eivät kaikki voi olla maistereita ja lääkäreitä.  Ei edes dippi-inssejä. ( yhden kirjoittajan lempiaihe)

Ihan höpöjuttuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on monesti taustalla myös sitä, että "herroille" ja "käsienheiluttajille" naureskellaan kotona. Samaan aikaan glorifioidaan kuinka ainoa oikea työ on ruumillinen työ. Saatetaan myös olla lapselle kateellisia, jos kouluttautuu paremmin kuin vanhemmat. T. Sivusta seuraillut

Ehkä 1930-luvulla noin.

Vielä 1980-luvulla ainakin. 

Ja myös 2020-luvulla. Nyt on alettu puhumaan enemmän käsienheiluttelijoista.

Vierailija kirjoitti:

Ei työläistaustassa ole mitään hävettävää sinänsä. Kaikkien aikojen kenties paras matemaatikko Carl Friedrich Gauss tuli työläisperheestä, ja Gaussia voidaan pitää viimeisenä suurena matematiikkanerona. 

Matemaatikko ja fyysikko, polymaatikko, Isaac Newton tuli maanviljelijäperheestä, ja monet pitävät Newtonia kaikkien aikojen merkittävimpänä tiedemiehenä.

Ei nk. työläistausta aina tarkoita, että geenit ovat huonot.

Siis kuka edes kuvittelisi että geenit ovat huonot? Outo käsitys. Ennen ei vaan ollut mitään mahdollisuutta kouluttautua. Nyttemmin voi kertoa jotain asenteista yms jos ei kouluttaudu

Vierailija kirjoitti:

Oisko syynä geenit? Niin yksinkertainen selitys. Kun esimerkiksi 70-luvulla syntyneiden vanhemmat oli 40-luvulla syntyneitä ja siinä ikäpolvessa moni kykeneväkin jäi kansakoulupohjalle ja duunihommiin, niin niiden lapsilla oli lahjoja puskea eteenpäin. Nykyiset nuoret on näiden 70-luvulla syntyneiden lapsia ja siihen on syynsä, ettei ne vanhemmat aikanaan opiskelleet. Ei riittänyt äly ja sitkeys. Geenit periytyi lapsille.

Jopas on sepustus. Sulla ei logiikka ainakaan pelaa🤣

Nepotismi tuhoaa yhteiskunnan aina lopulta.

Appiukko oli käynyt pelkän kansakoulun ja oli yksi älykkäimmistä tietämistäni ihmisistä, häntä ei laitettu oppikouluun, olisi varmaan muuten tehnyt työuransa insinöörinä tai opettajana, oli kunnalla korjausmiehenä. Anoppi oli käynyt muutaman kuukauden konttorikurssin, oli toimistovirjailijana. Appiukko kannusti lapsiaan kouluttautumaan, anoppi vähätteli varsinkin tyttöjen koulutusta. Lapsista, jotka olivat ylioppilaita, kaksi suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon, yksi on opistoinsinööri ja yksi kävi kauppakoulun.

Omat vanhempani olivat opistoinsinööri ja sairaanhoitaja. Meitäkin on neljä sisarusta. Itse olen maisteri, yhdellä sisarustani on teknikkotason koulutus ja kaksi muuta ovat ihan duunareita. Isä vähätteli yliopistokoulutusta! Koska suosikkilapsesta tuli duunari.

Köyhien pitäisi ymmärtää että he ovat sodassa,ja toimia sen mukaisesti.

Hmm, taannoin 70-80 -luvulla saattoi olla tilanne, jossa ns. duunari sai korkeaa liksaa suhteessa koulutukseen. Vaikka perhe saattoi olla matalasti koulutettu, perheiden elintaso oli korkea. Näistä monet huolehtivat, että omat lapset saavat hyvät lähtökohdat kouluttautua, koska itse eivät voineet = eivät päässeet edes oppikouluun, koska perheet olivat suuria ja tilat tuottamattomia. Tiedän perheitä, jotka valitsivat tietoisesti vaurastumisen ja niin kutsutun kovan työn, jotta lapsilla olisi parempia mahdollisuuksia. Tässä ei todellakaan ole kyse tyhmyydestä vaan valinnoista. Tällainen tilanne mieheni suvussa. Mieheni on tohtori ja menestyy urallaan. Itse olen paljon paremmin koulutetusta suvusta ja katsoisin olevani ns. heikommilla lahjoilla kuin mieheni, esim. matemaattisesti.

Vierailija kirjoitti:

Appiukko oli käynyt pelkän kansakoulun ja oli yksi älykkäimmistä tietämistäni ihmisistä, häntä ei laitettu oppikouluun, olisi varmaan muuten tehnyt työuransa insinöörinä tai opettajana, oli kunnalla korjausmiehenä. Anoppi oli käynyt muutaman kuukauden konttorikurssin, oli toimistovirjailijana. Appiukko kannusti lapsiaan kouluttautumaan, anoppi vähätteli varsinkin tyttöjen koulutusta. Lapsista, jotka olivat ylioppilaita, kaksi suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon, yksi on opistoinsinööri ja yksi kävi kauppakoulun.

Omat vanhempani olivat opistoinsinööri ja sairaanhoitaja. Meitäkin on neljä sisarusta. Itse olen maisteri, yhdellä sisarustani on teknikkotason koulutus ja kaksi muuta ovat ihan duunareita. Isä vähätteli yliopistokoulutusta! Koska suosikkilapsesta tuli duunari.

Ihan sivuasiaan takerruin.  Kerroit kaikkien olleen ylioppilaita, miksi yksi olisi mennyt kauppakouluun johon pääsyvaatimuksena kansakoulu.

Keskikoulun käyneet menivät kauppaopistoon,  ylioppilaat kauppaopiston yo-linjalle.  Eli valmistuivat merkonomeiksi tai yo-merkonomeiksi.   Tärkeä ero titteleissä.

Vierailija kirjoitti:

Roskaa. Suomessa kuka tahansa voi opiskella kuinka pitkälle tahansa, jos vain kiinnostusta riittää. Olen itsekin huonoista oloista peräpuskasta ja pääsin eteenpäin, koska halusin.

Ei pidä paikkaansa. Älykkyysosamäärä vaihtelee. Itselle sattui vielä paranoidinen skitsofrenia lukion jälkeen. Amishommiin jouduin, kun ylemmäs en kykene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei työläistaustassa ole mitään hävettävää sinänsä. Kaikkien aikojen kenties paras matemaatikko Carl Friedrich Gauss tuli työläisperheestä, ja Gaussia voidaan pitää viimeisenä suurena matematiikkanerona. 

Matemaatikko ja fyysikko, polymaatikko, Isaac Newton tuli maanviljelijäperheestä, ja monet pitävät Newtonia kaikkien aikojen merkittävimpänä tiedemiehenä.

Ei nk. työläistausta aina tarkoita, että geenit ovat huonot.

Siis kuka edes kuvittelisi että geenit ovat huonot? Outo käsitys. Ennen ei vaan ollut mitään mahdollisuutta kouluttautua. Nyttemmin voi kertoa jotain asenteista yms jos ei kouluttaudu

Millä tavalla kyseessä on negatiivinen asenne, jos haluaa ammattikoulupohjaiseen ammattiin eikä korkeakoulut kiinnosta? Sekä amiksia että korkeakoulutettuja tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Appiukko oli käynyt pelkän kansakoulun ja oli yksi älykkäimmistä tietämistäni ihmisistä, häntä ei laitettu oppikouluun, olisi varmaan muuten tehnyt työuransa insinöörinä tai opettajana, oli kunnalla korjausmiehenä. Anoppi oli käynyt muutaman kuukauden konttorikurssin, oli toimistovirjailijana. Appiukko kannusti lapsiaan kouluttautumaan, anoppi vähätteli varsinkin tyttöjen koulutusta. Lapsista, jotka olivat ylioppilaita, kaksi suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon, yksi on opistoinsinööri ja yksi kävi kauppakoulun.

Omat vanhempani olivat opistoinsinööri ja sairaanhoitaja. Meitäkin on neljä sisarusta. Itse olen maisteri, yhdellä sisarustani on teknikkotason koulutus ja kaksi muuta ovat ihan duunareita. Isä vähätteli yliopistokoulutusta! Koska suosikkilapsesta tuli duunari.

 

 

 

Ihan sivuasiaan takerruin.  Kerroit kaikk

Myös keskikoulusta mentiin ammatti- ja kauppakouluihin. Syitä tähän oli monia: jotkut eivät päässeet opistoon eikä lukio kiinnostanut heitä, toiset ajattelivat, etteivät sittenkään ole ns. "lukuihmisiä", joidenkin perheillä ei ollut varaa lukio-opintoihin, osa löysi unelma-ammattinsa ammattikoulusta jne.

*Ihan sivuasiaan takerruin.  Kerroit kaikkien olleen ylioppilaita, miksi yksi olisi mennyt kauppakouluun johon pääsyvaatimuksena kansakoulu.

Keskikoulun käyneet menivät kauppaopistoon,  ylioppilaat kauppaopiston yo-linjalle.  Eli valmistuivat merkonomeiksi tai yo-merkonomeiksi.   Tärkeä ero titteleissä.*

Tämä yksi meni kauppakouluun sen vuoksi, että hän oli jo vahvasti työelämässä ylioppilaspohjalta ja kun eteni tehtävässään, suoritti osittaisena iltakurssina lyhyimmän mahdollisen eli kauppateknikon tutkinnon Liikemiesten kauppaoppilaitoksessa, vastasi ymmärtääkseni kauppakoulun merkanttitutkintoa. Tämä oli 1980-luvulla.

Ei se nyt yksi yhteen ole, että tietyltä pohjalta mentiin tiettyyn koulutukseen. Monikin meni pääsyvaatimuksiltaan koulutustaan alempaan koulutukseen. Myös duunarisiskoistani toinen on ylioppilas ja kävi lopulta ammattikoulun.  Yksi kaverini on ylioppilas ja kävi aluksi kauppaoppilaitoksessa yksivuotisen myyntilinjan ja sai yo-merkantin arvon. Se yo-osio tutkinnon nimessä on ilmeisesti epävirallinen eli suoritti merkantin tutkinnon.

Niin, keskikoulun ja lukion idea oli siinä, että ne tarjosivat laajemmat jatko-opintomahdollisuudet kuin kansa- ja kansalaiskoulu, josta pääsi vain koulutasoisiin ammattiopintoihin.

1930-luvulla Tampereella työläisten lasten ei ainakaan äitini koulussa haluttu menevän lukioon. Oli session kauna vielä, kun siellä oli veriset taistelut. 

Äitini sai virheellisen huonoja arvosanoja oppikoulussa samoin kuin muut työläisten lapset. 

Lukiossa sitten tuli normaalit arvosanat niille työläisten lapsille, jotka sinne pääsivät. Siis myös äidilleni. 

Vierailija kirjoitti:

Niin, keskikoulun ja lukion idea oli siinä, että ne tarjosivat laajemmat jatko-opintomahdollisuudet kuin kansa- ja kansalaiskoulu, josta pääsi vain koulutasoisiin ammattiopintoihin.

Sieltä sitten pääsi eteenpäin, jos kykyjä ja haluja riitti. Entinen naapuri oli käynyt kansakoulun, ammattikoulun, teknillisen koulun ja teknillisen opiston. Toinen samanikäinen tuttu (oli silloin jo eläkeläinen ja minä nuori aikuinen) oli käynyt ylioppilaaksi ja sitten kävi teknillisen opiston. Sama lopputulos.

Vierailija kirjoitti:

*Ihan sivuasiaan takerruin.  Kerroit kaikkien olleen ylioppilaita, miksi yksi olisi mennyt kauppakouluun johon pääsyvaatimuksena kansakoulu.

Keskikoulun käyneet menivät kauppaopistoon,  ylioppilaat kauppaopiston yo-linjalle.  Eli valmistuivat merkonomeiksi tai yo-merkonomeiksi.   Tärkeä ero titteleissä.*

 

Tämä yksi meni kauppakouluun sen vuoksi, että hän oli jo vahvasti työelämässä ylioppilaspohjalta ja kun eteni tehtävässään, suoritti osittaisena iltakurssina lyhyimmän mahdollisen eli kauppateknikon tutkinnon Liikemiesten kauppaoppilaitoksessa, vastasi ymmärtääkseni kauppakoulun merkanttitutkintoa. Tämä oli 1980-luvulla.

Ei se nyt yksi yhteen ole, että tietyltä pohjalta mentiin tiettyyn koulutukseen. Monikin meni pääsyvaatimuksiltaan koulutustaan alempaan koulutukseen. Myös duunarisiskoistani toinen on ylioppilas ja kävi lopulta ammattikoulun.  Yksi kaverini on ylioppilas ja k

Kauppateknikko ei ollut sama asia kuin kauppakoulun käynyt.  Kauppakoulun käynyt oli merkantti,  kurssitettu työteknikko oli oman alansa teknikko.  En tiedä miten paljon sisällössä eroa.  No nykyään amiksia kuten merkonomitkin nykyisin.

En tiedä miksi nykyisin yo hakeutuisi toisen asteen tutkintoon uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, keskikoulun ja lukion idea oli siinä, että ne tarjosivat laajemmat jatko-opintomahdollisuudet kuin kansa- ja kansalaiskoulu, josta pääsi vain koulutasoisiin ammattiopintoihin.

Sieltä sitten pääsi eteenpäin, jos kykyjä ja haluja riitti. Entinen naapuri oli käynyt kansakoulun, ammattikoulun, teknillisen koulun ja teknillisen opiston. Toinen samanikäinen tuttu (oli silloin jo eläkeläinen ja minä nuori aikuinen) oli käynyt ylioppilaaksi ja sitten kävi teknillisen opiston. Sama lopputulos.

Näin oli.  Nyt ei noita teknisiä kouluja enää ole josta tultiin teknikoksi.  Samoin kansakoulu - kauppakoulu-kauppaopisto.   Olisin "aika tyhmänä"  pitänyt jos kanssani kauppakoulussa olisi ollut ylioppilas.  Muutama keskikoulun käynyt oli, huonosti käyty keskikoulu,  ei opistoon asiaa.  Kaupungin kauppiaiden lukuhaluttomia lapsia,  toinen jäi luokalleen kauppakoulussakin.