Työläisperheestä on nykyään vaikeampi nousta paremmalle koulutukselle. Linkki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska nykyään ei ole ns. hyviä työläisperheitä vaan ties mitä liimanhaistelijoita

Ennen työläiseksi joutui köyhän kodin älykäs ja asiallinen lapsi, kun ei ollut varaa oppikouluun. 

Nyt työläiseksi menee ne, joilla ei ole kykyä akateemiseksi. Siis älyä tai kärsivällisyyttä. 

Tämän vuoksi ennen vanhaan oli todella hyviä ja älykkäitä työläisiä muiden mukana. 

 

Tähän vielä lisäisin sen, että tämän päivän työläisperheissä ei arvosteta yleissivistystä eikä käytöstapoja. (Toki pätee myös joihinkin keskiluokankin perheisiin). Ei opeteta lapsille niinkin tärkeää asiaa kuin tervehtiminen ja kiitos -sanan käyttöä. Nykyään esimerkiksi nuorten ylimielisyys ja näsäviisastelu on ihan normi. Nuo piirteet kun on ennen pyritty kitkemään lap

Piste. Ei mitään lisättävää tekstiisi. Paitsi että olisipa vieläkin noin.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oisko syynä geenit? Niin yksinkertainen selitys. Kun esimerkiksi 70-luvulla syntyneiden vanhemmat oli 40-luvulla syntyneitä ja siinä ikäpolvessa moni kykeneväkin jäi kansakoulupohjalle ja duunihommiin, niin niiden lapsilla oli lahjoja puskea eteenpäin. Nykyiset nuoret on näiden 70-luvulla syntyneiden lapsia ja siihen on syynsä, ettei ne vanhemmat aikanaan opiskelleet. Ei riittänyt äly ja sitkeys. Geenit periytyi lapsille.

 

Siihen syynä oli rahan puute, opiskelu oli silloin kallista. Ehkä perheestä kannatti kouluttaa yksi, ja perheissä oli monta lasta. Aika aivan erilainen kuin nyt.n

 

 

Maaseudulla myös asenne vaikutti. Vain maanviljely ja siihen liittyvä oli oikeaa työtä. Äitini (syntynyt 1930-luvulla) piti pyrkiä salaa oppikouluun, koska jo yhdestä lapsesta. koulutettiin lääkäriä. Äitinsä vastusti ajatusta, isä oli ehkä hieman tossun alla. Koska suoritti pääsykokeen hyväksytysti, sai käydä keskikoulun. Opiskeli sitten sairaanhoitajaksi. Muut sisarukset kävivät vain  kansakoulun eikä kukaan kouluttautunut myöhemminkään duunariammattia pitemmälle. Yksi oli itseoppinut sähköasentaja ja teki niitä hommia. Vanhin poika jatkoi maanviljelyä kuolemaansa asti. Kyseessä oli kuitenkin melko vauras maatila.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin amistasoisen koulutuksen valitseminen olisi jotenkin huono ja väärä asia. Jonkunhan nekin työt on tehtävä.

Amistason koulutus on huono asia koska amistason koulutuksella saat huonoa palkkaa ja amistason koulutus jos on niin joutuu tekemään töitä ihan eri tavalla.

Korkeakoulutus taas tuo helpomman työn ja paremman palkan eli sen palkan saa paljon helpommalla mitä amikset saa.

Isälläni oli periaate, kaikille lapsille sama. Ei hän laita yhtä oppikouluun opettajan suosituksesta kun ei pysty kymmenelle kustantamaan oppikoulua. Asumista toisella paikkakunnalla.

Iso naapuritalo, vanhimmalle eli  tyttärelle talo, keskikoulu, ei muutA. Nuoremmat lapset (kaksi)  korkeasti koulutettuja ja tilan pinta-alat kolmeen osaan.  Ei tosiaan pikkumetsiä nämä perintöhehtaarit.

Sama toisessa lähistöllä.  Vanhin poika kävi vain kansakoulun ja jäi taloa pitämään. Tytär  koulutettiin maisteriksi.  Keskimmäinen lapsi, fyysisesti hiukan polion vammauttama kävi myös vain kansakoulun mutta myöhemmin iltakouluina oppikoulun lukioineen ja valmistui maisteriksi ja aineenopettajaksi 

Tuommoista 50-luvun muistelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin amistasoisen koulutuksen valitseminen olisi jotenkin huono ja väärä asia. Jonkunhan nekin työt on tehtävä.

Amistason koulutus on huono asia koska amistason koulutuksella saat huonoa palkkaa ja amistason koulutus jos on niin joutuu tekemään töitä ihan eri tavalla.

Korkeakoulutus taas tuo helpomman työn ja paremman palkan eli sen palkan saa paljon helpommalla mitä amikset saa.

Ei ole noin yksioikoista. Riippuu ihan alasta, eri alojen välillä on eroja. Eivät kaikki korkeakoulutetutkaan ole esim. lääkäreitä ja juristeja. Ja vaikka osaava sähkö- tai putkimies kyllä tienaa ja voi halutessaan ryhtyä vaikka yrittäjäksi. Ja mikä kenellekin on helppoa? Ihmiset ovat erilaisia ja kuormittuvat ja stressaantuvat eri asioista.

Maisterit istuu jossain virastossa, ja niiden palkat ovat alle 4000 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan ammattikoulun käynyt elektroniikka-asentaja tai sähköasentaja tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet eivät ole muita ihmisiä kummempia työelämässäkään, vaikka kotona olisi kaikki Aalto-maljakot, Muumi-mukit ja muut "sivistyneistön" arvoa kohottavat tavarat ja taulut.

Vierailija kirjoitti:

Maisterit istuu jossain virastossa, ja niiden palkat ovat alle 4000 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan ammattikoulun käynyt elektroniikka-asentaja tai sähköasentaja tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet eivät ole muita ihmisiä kummempia työelämässäkään, vaikka kotona olisi kaikki Aalto-maljakot, Muumi-mukit ja muut "sivistyneistön" arvoa kohottavat tavarat ja taulut.

 

Äitien pitäisi heidät kuitenkin korottaa ihmistä kummemmiksi ja,muistaa että puhuttelevat tohtoria/maisteria, eivät tytärtään ja ihmistä. Olla vitsien kanssa tarkka, ei saa heittää että talouskouluhan se ois naisille tarpeen tms.  Nuoren mieli on tietysti herkkä ettei ymmärrä .

88.  Typerä heitto liittyen toiseen äiti-keskusteluun tänään missä koulutetut naiset kokevat jääneensä ilman äidin arvostusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuin amistasoisen koulutuksen valitseminen olisi jotenkin huono ja väärä asia. Jonkunhan nekin työt on tehtävä.

Amistason koulutus on huono asia koska amistason koulutuksella saat huonoa palkkaa ja amistason koulutus jos on niin joutuu tekemään töitä ihan eri tavalla.

Korkeakoulutus taas tuo helpomman työn ja paremman palkan eli sen palkan saa paljon helpommalla mitä amikset saa.

Ei ole noin yksioikoista. Riippuu ihan alasta, eri alojen välillä on eroja. Eivät kaikki korkeakoulutetutkaan ole esim. lääkäreitä ja juristeja. Ja vaikka osaava sähkö- tai putkimies kyllä tienaa ja voi halutessaan ryhtyä vaikka yrittäjäksi. Ja mikä kenellekin on helppoa? Ihmiset ovat erilaisia ja kuormittuvat ja stressaantuvat eri asioista.

Täysin totta, ja sitä paitsi kaikilla ei ole tavoitteenakaan saada mahdollisimman suurta palkkaa, vaan toisille riittää, että tulee toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Maisterit istuu jossain virastossa, ja niiden palkat ovat alle 4000 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan ammattikoulun käynyt elektroniikka-asentaja tai sähköasentaja tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet eivät ole muita ihmisiä kummempia työelämässäkään, vaikka kotona olisi kaikki Aalto-maljakot, Muumi-mukit ja muut "sivistyneistön" arvoa kohottavat tavarat ja taulut.

 

"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Sähköasentaja on 3 229 euroa kuukaudessa." Mikä tarve amiksilla on vääristellä asiaa, jonka kuka tahansa voi googlettaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisterit istuu jossain virastossa, ja niiden palkat ovat alle 4000 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan ammattikoulun käynyt elektroniikka-asentaja tai sähköasentaja tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet eivät ole muita ihmisiä kummempia työelämässäkään, vaikka kotona olisi kaikki Aalto-maljakot, Muumi-mukit ja muut "sivistyneistön" arvoa kohottavat tavarat ja taulut.

 

"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Sähköasentaja on 3 229 euroa kuukaudessa." Mikä tarve amiksilla on vääristellä asiaa, jonka kuka tahansa voi googlettaa?

Tilastoiden tekijät eivät ota mukaan laskuihinsa yrittäjiä. Sähköasentajia työskentelee paljon myös yrittäjinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisterit istuu jossain virastossa, ja niiden palkat ovat alle 4000 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan ammattikoulun käynyt elektroniikka-asentaja tai sähköasentaja tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet eivät ole muita ihmisiä kummempia työelämässäkään, vaikka kotona olisi kaikki Aalto-maljakot, Muumi-mukit ja muut "sivistyneistön" arvoa kohottavat tavarat ja taulut.

 

"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Sähköasentaja on 3 229 euroa kuukaudessa." Mikä tarve amiksilla on vääristellä asiaa, jonka kuka tahansa voi googlettaa?

Mitähän keskimääräinen tarkoittaa?  Mahtaako vauvapalstalaiset tuntea käsitettä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisterit istuu jossain virastossa, ja niiden palkat ovat alle 4000 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan ammattikoulun käynyt elektroniikka-asentaja tai sähköasentaja tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet eivät ole muita ihmisiä kummempia työelämässäkään, vaikka kotona olisi kaikki Aalto-maljakot, Muumi-mukit ja muut "sivistyneistön" arvoa kohottavat tavarat ja taulut.

 

"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Sähköasentaja on 3 229 euroa kuukaudessa." Mikä tarve amiksilla on vääristellä asiaa, jonka kuka tahansa voi googlettaa?

Tilastoiden tekijät eivät ota mukaan laskuihinsa yrittäjiä. Sähköasentajia työskentelee paljon myös yrittäjinä.

Saa olla melkoiset tulot yrittäjillä, jotta keskiarvo nousisi yli viiden tonnin.

Okei, teillä on tutkinto, kiva kiva. Mutta tärkeämpi juttu, että kuinka paljon olette tienanneet?

Itse olen duunariperheen kasvatti, mutta valkokaulustöissä. Välttelin velkaa viimeiseen asti, ja onneksi minun aikaani ei ollut vielä tutkintojen aikarajoituksia, vaan ns. ikuiset opiskeluoikeudet. Ja töitä tarjolla opintojen oheen. Tuloksena kaksi maisterintutkintoa, ja varsin mukava paikka työelämässä.

Yritin joskus selittää kollegalle, miten maailma ei todellakaan ole samanlainen duunariperheiden lapsille. Ei varsinkaan nykyään. En olisi ikinä milloinkaan uskaltanut opiskella tutkintojani nykymenolla, eli pääosin lainarahalla. Mikä tuntuu nykyään olevan käytännössä ainoa mahdollisuus, kun töitä ei kaikille opintojen oheen riitä, eivätkä tutkintoajatkaan jousta. Vanhemmillani ei ollut mitään mahdollisuutta tukea minua taloudellisesti, joten asuin halvimmalla mahdollisella tavalla - solussa - koko opiskeluaikani.

Noh, soluasuntoja ei enää juuri ole, kun ne on muutettu yksiöiksi ja perheasunnoiksi. Tutkintoajat on minimoitu, opintorahasta tehty lainaperustainen (mitään muuta kansanosaa ei pakoteta elämään velaksi paitsi opiskelijoita. Kannattaa sitten ihmetellä, kun siirtyvät työttömiksi ja syrjäytyvät). Ensikertalaiskiintiöt tekevät väärän valinnan oikaisusta vaikeaa ja johtavat välivuosiin.

Käytännössä ainoa mahdollisuus selvitä opiskeluvuosistaan jotenkin järjissään ja velattomana, on saada tukea vanhemmilta. Maksuton koulutus ei riitä, jos ei ole varaa syömiseen ja asumiseen.

Odottakaa jotain muuta kuin burnoutin partaalla valmistuvia jättivelkaisia, jotka eivät edes uskalla ajatella perheen perustamista. Odottakaa turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Maisterit istuu jossain virastossa, ja niiden palkat ovat alle 4000 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan ammattikoulun käynyt elektroniikka-asentaja tai sähköasentaja tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet eivät ole muita ihmisiä kummempia työelämässäkään, vaikka kotona olisi kaikki Aalto-maljakot, Muumi-mukit ja muut "sivistyneistön" arvoa kohottavat tavarat ja taulut.

 

krojataan sen verran, että duunareita huiput tienaavat tuon, yrittäjä voi tienata enemmänkin. Valtaosa ei ole huippuja.

Useimmat F1- ja rallikuskitkin ovat käyneet korkeintaan ammattikoulun ja silti tienaavat niin hyvin, ettei heidän tarvitse välttämättä tehdä päivääkään töitä uransa jälkeen, elleivät itse halua.

Vierailija kirjoitti:

Useimmat F1- ja rallikuskitkin ovat käyneet korkeintaan ammattikoulun ja silti tienaavat niin hyvin, ettei heidän tarvitse välttämättä tehdä päivääkään töitä uransa jälkeen, elleivät itse halua.

Amiksen yleisin ammattihan onkin F1- tai rallikuski.

Vierailija kirjoitti:

Maisterit istuu jossain virastossa, ja niiden palkat ovat alle 4000 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan ammattikoulun käynyt elektroniikka-asentaja tai sähköasentaja tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet eivät ole muita ihmisiä kummempia työelämässäkään, vaikka kotona olisi kaikki Aalto-maljakot, Muumi-mukit ja muut "sivistyneistön" arvoa kohottavat tavarat ja taulut.

Minä maisteri-ihminen menen aamulla virastolle tekemään virkaani. Tienaan 4500/kk. Opettaja -mieheni tienaa 5000/kk. Sitten on ne oikeustieteen maisterit, jotka vetävät 6000-10 000 ja samoin lääkärit.