Työläisperheestä on nykyään vaikeampi nousta paremmalle koulutukselle. Linkki

Jep

Vierailija kirjoitti:

Maisterit istuu jossain virastossa, ja niiden palkat ovat alle 4000 euroa kuukaudessa. Samaan aikaan ammattikoulun käynyt elektroniikka-asentaja tai sähköasentaja tienaa yli 5000 euroa kuukaudessa.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelleet eivät ole muita ihmisiä kummempia työelämässäkään, vaikka kotona olisi kaikki Aalto-maljakot, Muumi-mukit ja muut "sivistyneistön" arvoa kohottavat tavarat ja taulut.

 

Huiput saattavat tienata. Keskivertoiset sähkö- ja elektroniikka-asentajat tienaavat ehkä kolmosella alkavan summan, elektroniikka-asentajat eivät yleensä sitäkään. Yrittäjyys tietenkin voi nostaa palkkaa tai sitten ei, kaikista ei tosin ole yrittäjiksi. Samahan se on yliopistokoulutetuillakin. Jossakin EU-hommissa, yrittäjinä tai korkeissa viroissa voi tienata viisinumeroisenkin summan ja ensimmäinen numero ei ole ykkönen. Suurin osa tekee kuitenkin alansa tavishommia ja tulot ovat sen mukaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme kansakoulun käyneitä.  Lapsemme 2 x di, yksi valtiotiet. maisteri, kaikki johtotehtävissä. Isoisänsä ei ollut käynyt kansakouluakaan mutta oli ihan älykäs tyyppi. Laski kuutiot, hehtaarit,  rahansa.  Muistan kuten opetti minua miten leivintaresepti muutetaan 1,5 kertaiseksi 

Heidän lapsena yliopistossa myös , hyvin arvosanoin yo:si

 

Suomen kieltä et osaa kuitenkaan???

Hänhän kertoo olevansa kansakoulun käynyt. Ja jos lastenlapset jo yliopistossa, iäkäs. Sinä pilkkaat? Jos henkilö on kuitenkin netissäkin.

Äikänope?

Vierailija kirjoitti:

*Yo-merkonomi oli titteli.  Mutta yo-merkantista en ole ikinä kuullut.  Ilmeisesti halusi itse keksityllä tittelillä korostaa ettei päässyt kauppaopistoon vaan kävi kansakoulun käyneiden kanssa 2-vuotisen ammattikoulun.*

 

Yo-merkonomi ei ollut tutkinto, sitä vain käytettiin erotuksena peruskoulupohjaisista. Sekin oli itsekeksitty titteli. Ylioppilaspohjainen tutkinto oli lyhyempiäkin kuin peruskoulupohjainen tutkinto. Tätini selvisi siitä vuodella 1960-luvulla, myöhemmin se oli kaksivuotinen.

Siinä kauppaoppilaitoksessa, jota kävin oli myös ylioppilaspohjainen myyntilinja, jonka käyneet valmistuivat merkanteiksi ja käyttivät yo-merkantin titteliä erotuksena peruskoulupohjaisista

Katsoin juuri todistusta, jossa luki: 

 

Xxxn kauppaoppilaitos

Ylioppilasosasto

Xxx-linja         Päättötodistus Nro xxx

                       x.x. 198x

N. N. on suorittanut merkonomin tutkinnon ja saanut seuraavat arvosanat:

Merkantti ja  merkonomi olivat eri asioita.

Kopioit merkonomin todistuksen.

Miksi edes keskikoulun köynyt olisi mennyt kauppakouluun kun pääsi kaupoaopistoon pohjakoulutuksellaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on monesti taustalla myös sitä, että "herroille" ja "käsienheiluttajille" naureskellaan kotona. Samaan aikaan glorifioidaan kuinka ainoa oikea työ on ruumillinen työ. Saatetaan myös olla lapselle kateellisia, jos kouluttautuu paremmin kuin vanhemmat. T. Sivusta seuraillut

Noin teki ainakin ennen työläiset. 

Eivät läheskään kaikki. Suret ikäluokat ovat valtaosin köyhistä perheistä, jotka halusivat lapselleen paremman elämän. Koulutukseen uskottiin ja koska se oli ilmaista ja kaikki opiskelivat opintolainojen turvin, työläisten lapset rynnivät joukolla yliopistoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*Yo-merkonomi oli titteli.  Mutta yo-merkantista en ole ikinä kuullut.  Ilmeisesti halusi itse keksityllä tittelillä korostaa ettei päässyt kauppaopistoon vaan kävi kansakoulun käyneiden kanssa 2-vuotisen ammattikoulun.*

 

Yo-merkonomi ei ollut tutkinto, sitä vain käytettiin erotuksena peruskoulupohjaisista. Sekin oli itsekeksitty titteli. Ylioppilaspohjainen tutkinto oli lyhyempiäkin kuin peruskoulupohjainen tutkinto. Tätini selvisi siitä vuodella 1960-luvulla, myöhemmin se oli kaksivuotinen.

Siinä kauppaoppilaitoksessa, jota kävin oli myös ylioppilaspohjainen myyntilinja, jonka käyneet valmistuivat merkanteiksi ja käyttivät yo-merkantin titteliä erotuksena peruskoulupohjaisista

Katsoin juuri todistusta, jossa luki: 

 

Xxxn kauppaoppilaitos

Ylioppilasosasto

Xxx-linja         Päättötodistus Nro xxx

                       x.x. 198x

N. N. on suorittanut merkonomin tutkinnon ja saanut seuraavat arvosanat:

Merkantti ja  merkonomi olivat eri asioita.

Kopioit merkonomin todistuksen.

Miksi edes keskikoulun köynyt olisi mennyt kauppakouluun kun pääsi kaupoaopistoon pohjakoulutuksellaan?

Tiedän merkonomin ja merkantin olevan eri asioita. Otin esille merkonomin todistuksen osoittaakseni, että yo-merkonomi ei ollut tutkinto. Se oli merkonomin tutkinto ylioppilaslinjalta. Linjan käyneet käyttivät titteliä ylioppilasmerkonomi erotukseksi perus-/keskikoulupohjaisen linjan käyneistä. Merkanteilla sama, mutta harvemmin käytetty. Kopioin merkonomin todistuksen, koska en saanut merkantin todistusta käsiini. Mutta merkanteillekin oli ainakin siinä kauppaoppilaitoksessa, jota kävin, ylioppilaspohjainen myyntilinja.

Miksi tämä lankomies sitten suoritti ’’vain’’ kauppateknikon tutkinnon. Se tuotu jo monesti esille. Hän oli työelämässä ylioppilaspohjalta ja piti suorittaa joku kaupallisen alan tutkinto, että saattoi edetä tehtävissään. Kauppateknikon tutkinto oli nopeampi suorittaa kuin merkonomin tutkinto. Miksi yleensä joku menee koulutukseen, joka ei vaadi hänen pohjakoulutustaan? Siitäkin on mainittu tässäkin ketjussa useamman kerran useamman kommentoijan kommenteissa.

Tähän vielä lisäisin sen, että tämän päivän työläisperheissä ei arvosteta yleissivistystä eikä käytöstapoja. (Toki pätee myös joihinkin keskiluokankin perheisiin). Ei opeteta lapsille niinkin tärkeää asiaa kuin tervehtiminen ja kiitos -sanan käyttöä. Nykyään esimerkiksi nuorten ylimielisyys ja näsäviisastelu on ihan normi. Nuo piirteet kun on ennen pyritty kitkemään lapsesta ja nuoresta pois.

Ja kieltämättä ennen oli huomattavasti enemmän näitä ns. fiksuja työläisperheitä/ -sukuja. Itse olen tällaisesta isosta työläissuvusta. Hyviä käytöstapoja pidettiin tärkeinä. Alkoholin suurkulutusta ja tupakointia pidettiin huonoina valintoina, eikä noita suvussani ollutkaan. Koulunkäyntiä ei väheksytty ja kasvatettiin kunnioittamaan opettajia, eikä suvussani kyllä häiriköitä ollutkaan. Toki myös työssäkäymistä arvostettiin hyvin paljon ja omista vanhemmista itsenäistymistä pidettiin selviönä. Siis taloudellista itsenäistymistä. Esimerkiksi minä ja serkkuni olemme kaikki luoneet itsellemme vakaan elämän "työläisammateissamme". Meidät kasvatettiin elämään elämä fiksusti järki päässä ja jalat maassa. 

Tästä olen  eri mieltä.

Olen köyhän duunariperheen tytär stadista, äiti orpotyttö Karjalasta ja isä suurperheen poika Helsingistä, vanhemnat köyhiä.

Meiltä ei koskan puuttunut sivistystä eikä käytöstapoja! Vanhempani olivat poliittisesti aktiivisia, mukana perustamassa urheiluseuraa, ystäväpiirissä paljon kirjailijoita, teatteriväkeä ja taiteilijoita. Kouluja käymättöminäkin opiskelivat kieliä ja lukivat älyttömästi kirjoja laidasta laitaan.

Sama perussivistys, työmoraali ja arvojen kunnioitus sisäänkasvatettiin minuunkin, minä opetin lapsilleni ja he omilleen jotka nyt ovat alakoululaisia. Sillä ei ole merkitystä ovatko lapseni käyneet amiksen vai yliopiston. Sama kaikissa sukulais- ja ystäväperheissä tulo- tai koulutustasoon katsomatta. 

Meistä vanhemmistahan se lähtee jos lapset eivät tuota opi, peiliinkatsomisen paikka!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on monesti taustalla myös sitä, että "herroille" ja "käsienheiluttajille" naureskellaan kotona. Samaan aikaan glorifioidaan kuinka ainoa oikea työ on ruumillinen työ. Saatetaan myös olla lapselle kateellisia, jos kouluttautuu paremmin kuin vanhemmat. T. Sivusta seuraillut

Noin teki ainakin ennen työläiset. 

Eivät läheskään kaikki. Suret ikäluokat ovat valtaosin köyhistä perheistä, jotka halusivat lapselleen paremman elämän. Koulutukseen uskottiin ja koska se oli ilmaista ja kaikki opiskelivat opintolainojen turvin, työläisten lapset rynnivät joukolla yliopistoihin.

Ei ennenkään yliopistoon vaan menty. Isäni haki monta kertaa 70-luvulla, eikä päässyt. Onneksi ennen töitä sai ylioppilaanakin ja teki kaiken maailman hommia koko työuransa.