Työläisperheestä on nykyään vaikeampi nousta paremmalle koulutukselle. Linkki

Vierailija kirjoitti:

*Ihan sivuasiaan takerruin.  Kerroit kaikkien olleen ylioppilaita, miksi yksi olisi mennyt kauppakouluun johon pääsyvaatimuksena kansakoulu.

Keskikoulun käyneet menivät kauppaopistoon,  ylioppilaat kauppaopiston yo-linjalle.  Eli valmistuivat merkonomeiksi tai yo-merkonomeiksi.   Tärkeä ero titteleissä.*

 

Tämä yksi meni kauppakouluun sen vuoksi, että hän oli jo vahvasti työelämässä ylioppilaspohjalta ja kun eteni tehtävässään, suoritti osittaisena iltakurssina lyhyimmän mahdollisen eli kauppateknikon tutkinnon Liikemiesten kauppaoppilaitoksessa, vastasi ymmärtääkseni kauppakoulun merkanttitutkintoa. Tämä oli 1980-luvulla.

Ei se nyt yksi yhteen ole, että tietyltä pohjalta mentiin tiettyyn koulutukseen. Monikin meni pääsyvaatimuksiltaan koulutustaan alempaan koulutukseen. Myös duunarisiskoistani toinen on ylioppilas ja kävi lopulta ammattikoulun.  Yksi kaverini on ylioppilas ja k

Yo-merkonomi oli titteli.  Mutta yo-merkantista en ole ikinä kuullut.  Ilmeisesti halusi itse keksityllä tittelillä korostaa ettei päässyt kauppaopistoon vaan kävi kansakoulun käyneiden kanssa 2-vuotisen ammattikoulun.

Onko tämä keskustelu jo mennyttä maailmaa? Kuka piittaa taustoista, kun eletään sikin sokin eri kansallisuuksienkin kanssa. Haiskahtaa juntilta perähikiän tarinoinnilta.

Nykyään tohtoritkin siivoavat ja ajavat taksia, mitä työtä henkensä pitimiksi(leipä) saavat. Juristit haluavat ihmisläheiseen työhön sossuksi, ns. duunariksi. Ei ole mitään monoliittiyhteiskuntaa. Elämän laatu ja vapaa-aika ovat merkitsevämmät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, keskikoulun ja lukion idea oli siinä, että ne tarjosivat laajemmat jatko-opintomahdollisuudet kuin kansa- ja kansalaiskoulu, josta pääsi vain koulutasoisiin ammattiopintoihin.

Sieltä sitten pääsi eteenpäin, jos kykyjä ja haluja riitti. Entinen naapuri oli käynyt kansakoulun, ammattikoulun, teknillisen koulun ja teknillisen opiston. Toinen samanikäinen tuttu (oli silloin jo eläkeläinen ja minä nuori aikuinen) oli käynyt ylioppilaaksi ja sitten kävi teknillisen opiston. Sama lopputulos.

 

 

Näin oli.  Nyt ei noita teknisiä kouluja enää ole josta tultiin teknikoksi.  Samoin kansakoulu - kauppakoulu-kauppaopisto.   Olisin "aika tyhmänä"  pitänyt jos kanssani kauppakoulussa olisi ollut ylioppilas.  Muutama keskikoulun käynyt oli, huonosti k

Kaikki me kauppakoulussa oltiin 16-17- vuotiaita, niinä vuosina kun itse kävin 60-luvun alussa.   Opiston puolella saattoi olla vähän vanhempia mutta keskikoulusta suoraan sinnekin useampi tuli.  Yo-pohjainen tuli kaupunkiin jälkijunassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehitys menee kaikessa huonompaan nyt. Siksi nuoriso voi huonosti. 

 

Kyllä nykyisinkin peruskuoiun opettaja jo huomaa köyhänkin lahjakkaan lapsen ja kannustaa häntä jatkamaan opintoja.

Ennen ei tarvinnut olla lahjakas päästäkseen käsiksi ns. ihan hyvään työhön. Riitti että kävi lukion tai suoritti merkanttiopinnot. Nyt keskivertoihmisille ei ole entiseen malliin tarjolla enää toimistoassarin tai pankkivirkalijan hommia, vaan heitä syyllistetään, koska eivät suostu siivoojiksi tai pysty kouluttautumaan tekoälyasiantuntijoiksi. On totta, että meillä on paljon nuoria, jotka eivät opi kunnolla, mutta sen lisäksi on vaikka kuinka paljon keskitason oppijoita, joille ei enää ole sopivaa työtä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska nykyään ei ole ns. hyviä työläisperheitä vaan ties mitä liimanhaistelijoita

Ennen työläiseksi joutui köyhän kodin älykäs ja asiallinen lapsi, kun ei ollut varaa oppikouluun. 

Nyt työläiseksi menee ne, joilla ei ole kykyä akateemiseksi. Siis älyä tai kärsivällisyyttä. 

Tämän vuoksi ennen vanhaan oli todella hyviä ja älykkäitä työläisiä muiden mukana. 

No niin on edelleenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei työläistaustassa ole mitään hävettävää sinänsä. Kaikkien aikojen kenties paras matemaatikko Carl Friedrich Gauss tuli työläisperheestä, ja Gaussia voidaan pitää viimeisenä suurena matematiikkanerona. 

Matemaatikko ja fyysikko, polymaatikko, Isaac Newton tuli maanviljelijäperheestä, ja monet pitävät Newtonia kaikkien aikojen merkittävimpänä tiedemiehenä.

Ei nk. työläistausta aina tarkoita, että geenit ovat huonot.

Siis kuka edes kuvittelisi että geenit ovat huonot? Outo käsitys. Ennen ei vaan ollut mitään mahdollisuutta kouluttautua. Nyttemmin voi kertoa jotain asenteista yms jos ei kouluttaudu

Koulutuspaikkoja ei ole kaikille. Ihan sellainen pikkufakta vaikuttaa ihmisten elämään. Vaikka kaikilla olisi motivaatio ja oikea asenne, he eivät kaikki pääse samalle opintolinjalle. 

Toisekseen, jos ei pääse esim. yliopistoon, se ei tarkoita, että ihminen sopisi automaattisesti amikseenkaan. Pyörätuolissa istuja tuskin voit kouluttautua hitsaajaksi. 

Kauppateknikko ei ollut sama asia kuin kauppakoulun käynyt.  Kauppakoulun käynyt oli merkantti,  kurssitettu työteknikko oli oman alansa teknikko.  En tiedä miten paljon sisällössä eroa.  No nykyään amiksia kuten merkonomitkin nykyisin.

Käytännössä kauppateknikko vastasi merkanttia, oli ehkä hieman suppeammin koulutettu, rinnastettiin kuitenkin merkanttiin. Liikemiesten kauppaooppilatos/ markkinointi- instituutti oli yksityinen kauppaoppilaitos. Kauppateknikko vs. merkantti on suunnilleen sama kuin diplomiekonomi vs. ekonomi. Tällä ei ollut mitään tekemistä teknillisen koulun käyneiden teknikkojen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kauppateknikko ei ollut sama asia kuin kauppakoulun käynyt.  Kauppakoulun käynyt oli merkantti,  kurssitettu työteknikko oli oman alansa teknikko.  En tiedä miten paljon sisällössä eroa.  No nykyään amiksia kuten merkonomitkin nykyisin.

 

Käytännössä kauppateknikko vastasi merkanttia, oli ehkä hieman suppeammin koulutettu, rinnastettiin kuitenkin merkanttiin. Liikemiesten kauppaooppilatos/ markkinointi- instituutti oli yksityinen kauppaoppilaitos. Kauppateknikko vs. merkantti on suunnilleen sama kuin diplomiekonomi vs. ekonomi. Tällä ei ollut mitään tekemistä teknillisen koulun käyneiden teknikkojen kanssa.

Nimellä työteknikko kurssitettiin eri aloille. Sukulaisesi oli kauppateknikko, työpaikallani oli pomoina vaateteknikoita, veljeni oli puhelin alan työteknikko.  He olivat siis suppean alansa  ja esimieskoulutuksen saaneita, ei sama asia kuin teknisen kolmivuotisen  koulun teknikot .  Vaan työteknikoita.

*Yo-merkonomi oli titteli.  Mutta yo-merkantista en ole ikinä kuullut.  Ilmeisesti halusi itse keksityllä tittelillä korostaa ettei päässyt kauppaopistoon vaan kävi kansakoulun käyneiden kanssa 2-vuotisen ammattikoulun.*

Yo-merkonomi ei ollut tutkinto, sitä vain käytettiin erotuksena peruskoulupohjaisista. Sekin oli itsekeksitty titteli. Ylioppilaspohjainen tutkinto oli lyhyempiäkin kuin peruskoulupohjainen tutkinto. Tätini selvisi siitä vuodella 1960-luvulla, myöhemmin se oli kaksivuotinen.

Siinä kauppaoppilaitoksessa, jota kävin oli myös ylioppilaspohjainen myyntilinja, jonka käyneet valmistuivat merkanteiksi ja käyttivät yo-merkantin titteliä erotuksena peruskoulupohjaisista

Katsoin juuri todistusta, jossa luki: 

Xxxn kauppaoppilaitos

Ylioppilasosasto

Xxx-linja         Päättötodistus Nro xxx

                       x.x. 198x

N. N. on suorittanut merkonomin tutkinnon ja saanut seuraavat arvosanat:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*Ihan sivuasiaan takerruin.  Kerroit kaikkien olleen ylioppilaita, miksi yksi olisi mennyt kauppakouluun johon pääsyvaatimuksena kansakoulu.

Keskikoulun käyneet menivät kauppaopistoon,  ylioppilaat kauppaopiston yo-linjalle.  Eli valmistuivat merkonomeiksi tai yo-merkonomeiksi.   Tärkeä ero titteleissä.*

 

Tämä yksi meni kauppakouluun sen vuoksi, että hän oli jo vahvasti työelämässä ylioppilaspohjalta ja kun eteni tehtävässään, suoritti osittaisena iltakurssina lyhyimmän mahdollisen eli kauppateknikon tutkinnon Liikemiesten kauppaoppilaitoksessa, vastasi ymmärtääkseni kauppakoulun merkanttitutkintoa. Tämä oli 1980-luvulla.

Ei se nyt yksi yhteen ole, että tietyltä pohjalta mentiin tiettyyn koulutukseen. Monikin meni pääsyvaatimuksiltaan koulutustaan alempaan koulutukseen. Myös duunarisiskoistani toinen on ylioppilas ja kävi lopulta a

No jos hän ei vaikka pääse korkeakouluun tai ei ole tiennyt vielä peruskoulun päättyessä, millaista työtä haluaisi tehdä?

*En tiedä miksi nykyisin yo hakeutuisi toisen asteen tutkintoon uudestaan.*

Hakeutuu sinne korkeammin koulutettujakin. Tiedän yhden opettajan, joka kyllästyi ja opiskeli yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Roskaa. Suomessa kuka tahansa voi opiskella kuinka pitkälle tahansa, jos vain kiinnostusta riittää. Olen itsekin huonoista oloista peräpuskasta ja pääsin eteenpäin, koska halusin.

Klassinen rags-to-riches jeesustelu. Kaikilla ei riitä pää maisteriksi, se nyt vain on fakta.

Itsekin ihmettelen miksi olisi vaikeaa. Vanhemmilla kansakoulu koulutuksena ja itse DI/KTM. Opiskelin vielä siihen aikaan 2010-2016 kun opiskelija sai vähemmän tukia kuin mitä nyt jatkossakin saa.

Vierailija kirjoitti:

Oisko syynä geenit? Niin yksinkertainen selitys. Kun esimerkiksi 70-luvulla syntyneiden vanhemmat oli 40-luvulla syntyneitä ja siinä ikäpolvessa moni kykeneväkin jäi kansakoulupohjalle ja duunihommiin, niin niiden lapsilla oli lahjoja puskea eteenpäin. Nykyiset nuoret on näiden 70-luvulla syntyneiden lapsia ja siihen on syynsä, ettei ne vanhemmat aikanaan opiskelleet. Ei riittänyt äly ja sitkeys. Geenit periytyi lapsille.

Siihen syynä oli rahan puute, opiskelu oli silloin kallista. Ehkä perheestä kannatti kouluttaa yksi, ja perheissä oli monta lasta. Aika aivan erilainen kuin nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on monesti taustalla myös sitä, että "herroille" ja "käsienheiluttajille" naureskellaan kotona. Samaan aikaan glorifioidaan kuinka ainoa oikea työ on ruumillinen työ. Saatetaan myös olla lapselle kateellisia, jos kouluttautuu paremmin kuin vanhemmat. T. Sivusta seuraillut

Ehkä 1930-luvulla noin.

Vielä 1980-luvulla ainakin. 

Niin oli, mutta toisaalta kaikissa duunariperheissä ei ollut tuollaista 1930-luvullakaan.

Vierailija kirjoitti:

Oisko syynä geenit? Niin yksinkertainen selitys. Kun esimerkiksi 70-luvulla syntyneiden vanhemmat oli 40-luvulla syntyneitä ja siinä ikäpolvessa moni kykeneväkin jäi kansakoulupohjalle ja duunihommiin, niin niiden lapsilla oli lahjoja puskea eteenpäin. Nykyiset nuoret on näiden 70-luvulla syntyneiden lapsia ja siihen on syynsä, ettei ne vanhemmat aikanaan opiskelleet. Ei riittänyt äly ja sitkeys. Geenit periytyi lapsille.

Ehkä geenit, ehkä asenne. Vanhempani olivat juuri 40-luvulla syntyneitä duunareita, minä synnyin 70-luvulla. Minua kannustettiin opiskelemaan, kun oli mahdollisuus. Joskin mitä olen äidin kanssa jutellut, ehkä hänellä oli vähän lapsellinenkin käsitys mitä kaikkea olisi voinut, jos aina jotakin. Hänen siskoissaankin on kuitenkin esim. kirjastoalan ihmisiä, eikä äidilläni ehkä ollut millään tavalla akateemisempaa älyä. Hänellä oli se käsitys, että herrat saivat aina kaiken ponnistelematta, kun rahaa oli. Joka tapauksessa minua kannustettiin ja maisteriksi opiskelinkin.

Mitä olen tutustunut nyt jo eläkkeellä oleviin korkeasti koulutettuihin, kyllä he melkein järjestään ovat ns. paremmista perheistä. Koulumuistoja kertoessaan he usein hihittelevät saamilleen nelosille. Ja kun silti sitten opiskelivat ainakin melko pitkälle, taisi raha ja kotitausta vaikuttaa aika paljon mahdollisuuksiin. Kansakoulupohjalle jäi rahan tai asenteiden takia moni sellainen, joka ei niitä nelosia olisi saanut. Eli kyllä ymmärrän äitini jonkinlaisen katkeruuden, vaikka se sitten uhriutumiseen johtikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska nykyään ei ole ns. hyviä työläisperheitä vaan ties mitä liimanhaistelijoita

Ennen työläiseksi joutui köyhän kodin älykäs ja asiallinen lapsi, kun ei ollut varaa oppikouluun. 

Nyt työläiseksi menee ne, joilla ei ole kykyä akateemiseksi. Siis älyä tai kärsivällisyyttä. 

Tämän vuoksi ennen vanhaan oli todella hyviä ja älykkäitä työläisiä muiden mukana. 

Tähän vielä lisäisin sen, että tämän päivän työläisperheissä ei arvosteta yleissivistystä eikä käytöstapoja. (Toki pätee myös joihinkin keskiluokankin perheisiin). Ei opeteta lapsille niinkin tärkeää asiaa kuin tervehtiminen ja kiitos -sanan käyttöä. Nykyään esimerkiksi nuorten ylimielisyys ja näsäviisastelu on ihan normi. Nuo piirteet kun on ennen pyritty kitkemään lapsesta ja nuoresta pois.

Ja kieltämättä ennen oli huomattavasti enemmän näitä ns. fiksuja työläisperheitä/ -sukuja. Itse olen tällaisesta isosta työläissuvusta. Hyviä käytöstapoja pidettiin tärkeinä. Alkoholin suurkulutusta ja tupakointia pidettiin huonoina valintoina, eikä noita suvussani ollutkaan. Koulunkäyntiä ei väheksytty ja kasvatettiin kunnioittamaan opettajia, eikä suvussani kyllä häiriköitä ollutkaan. Toki myös työssäkäymistä arvostettiin hyvin paljon ja omista vanhemmista itsenäistymistä pidettiin selviönä. Siis taloudellista itsenäistymistä. Esimerkiksi minä ja serkkuni olemme kaikki luoneet itsellemme vakaan elämän "työläisammateissamme". Meidät kasvatettiin elämään elämä fiksusti järki päässä ja jalat maassa. 

Vierailija kirjoitti:

*En tiedä miksi nykyisin yo hakeutuisi toisen asteen tutkintoon uudestaan.*

 

Hakeutuu sinne korkeammin koulutettujakin. Tiedän yhden opettajan, joka kyllästyi ja opiskeli yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi.

Itse menin lukion jälkeen toisen asteen opintoihin. Enkä todellakaan ole ainoa näin toiminut. Ihme olettamus, että lukiosta aina seuraava askel olisi ammattikorkea tai yliopisto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roskaa. Suomessa kuka tahansa voi opiskella kuinka pitkälle tahansa, jos vain kiinnostusta riittää. Olen itsekin huonoista oloista peräpuskasta ja pääsin eteenpäin, koska halusin.

Klassinen rags-to-riches jeesustelu. Kaikilla ei riitä pää maisteriksi, se nyt vain on fakta.

Suomessa kuka tahansa voi opiskella niin pitkälle kuin päätä riittää.