Hyväosaiset ei usein tajua minkä edun ne saa tähän elämään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin? Maksuton peruskoulu, maksuton lukio ja todella halpa yliopisto.

Mutta sieltä vähäosaisten kulttuurista on joskus tosi vaikea ponnistaa pois. Minulla oli nuorena kaveri, jonka koko perhe kiusasi ja vittuili, kun halusi lukioon. On se aika eri ympäristö kuin se, että nuoren kanssa pohditaan jo ajoissa yhdessä vaihtoehtoja, että millainen lukio sopisi parhaiten. 

Tässä on vähän sama ilmiö kuin akateemisen perheen lapsi haluaa amikseen

Vierailija kirjoitti:

Passkapuhetta. Oma laiskuus ja saamattomuus piilotetaan lapsena koetun "köyhyyden" taakse. Aina samaa jargonia tukiammattilaisilta. Kun "hyväosaiset" ovat joko syntyneet kultalusikka persiissä tai sitten heillä on vain käynyt satumainen tuuri. Mitä nyt ovat elämässään tehneet muutakin kun juoneet keskikaljaa ja nostaneet kelarahaa. Esim opiskelleet, tehneet töitä, säästäneet, sijoittaneet. 

Jos en olisi sattunut tulemaan raskaaksi ja saamaan lasta eläisin nyt hanttihommia tekevänä kaljankittaajana kuten ennenkin elin. Mulla lapsi on ainoa syy yrittää yhtään mitään, koska jotain sisälläni meni rikki jo lapsuudessa. Se on kuin näkisi Mount Everestin ja sen huipulla huikean satumaan, mutta ei vain koe mitään mielenkiintoa kiivetä sinne. Ei sitä voi tajuta ellei itse ole kokenut samaa.

"Joskus nuorena yritin kertoa jollekin kaverille näistä kotiolosuhteista, ei tuntunut yhtään ymmärtävän kun heillä oli täysin erilaista. Lakkasin kertomasta kelleen, kun en vissiin osannut oikealla tavalla."

Nuorella ihmisellä ei usein ole vielä sitä elämänkokemusta joka olisi auttanut ymmärtämään täysin omasta elämästä poikkeavaa tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin? Maksuton peruskoulu, maksuton lukio ja todella halpa yliopisto.

Ei se aina ole pelkästään siitä rahasta kiinni! Hyväosaisilla on selvät sävelet jo ihan lapsesta asti ja vanhemmilla tietotaito ja monesti kontaktit ohjata lapsensa oikeille urapoluille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites me hyväosaiset, jotka ovat köyhistä oloista ponnistaneet?

 

Aktiivi ja passiivi samassa lauseessa.

Onneksi Suomessa voi pärjätä ilman pakkomielteistä kielioppinatsismiakin. 

Kertoo moukkamaisuudesta jos ei omaa äidinkieltään hallitse. 

Vierailija kirjoitti:

"Monella työssäkäyvälläkin on sairauksia ja vammoja. On huonoa lapsuutta ja traumaattisia kokemuksia."

Eivät ne tietenkään jokaista työmarkkinoilta aina syrjäytä mutta lisäävät sen mahdollisuutta todella paljon.

Jälleen kyse on todennäköisyyksistä. Tietyt asiat (kuten huono-osainen lapsuus, sairaudet, päihdeongelmat) eivät ole mikään automaatti syrjäytymiseen. Mutta ne lisäävät sen mahdollisuutta ja riskiä huomattavasti. Samoin kuin hyväosaisuus lapsuudessa ei takaa hyvää tulevaisuutta mutta lisää kyllä sen mahdollisuutta paljon.

Usein myös sitä sairautta ja vammaa alkaa kertyä vanhemmiten ja vaikka mikään yksittäinen asia ei olisi työkyvyttömyyteen riittävä, 15 yksittäistä asiaa voisi olla. Esimerkiksi mulla on ihan hyvä työpaikka jossa olen vuosia ollut osa-aikaisena, koska en pysty mihinkään uuteen enkä enää siten myöskään etenemään urallani. Selviän tästä tuttuakin tutummasta asiantuntijatyöstä just ja just jaksamisen äärirajoilla ja olen kyllä tässä asiassa oman alani rautainen ammattilainen. Mutta minussa olisi ollut potentiaalia vaikka mihin, mutta henkiset ja fyysiset krempat pitävät tässä. Minua on esimerkiksi kysytty ulkomailta mukaan paljon matkustelua vaativaan työhön joka olisi unelmani, mutta en vaan voi lähteä matkustelemaan, kun jo yksi huonosti nukuttu yö vie kaikki voimat. Muutin vuosi sitten kaupunginosasta toiseen ja jo se vei kaikki voimat. Mutta niillä korteilla pelataan mitä on. Ainakin olen vielä onnistunut pitämään työpaikasta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuus tuhosi mun stressinsietokyvyn. Pelkäsin jokaista tulevaa viikonloppua. Mitä tapahtuu? Kuka meille tulee? Tuleeko tappelu? Onko jollakin puukko? Tuleeko poliisi? Viedäänkö äiti tai isä putkaan? Onko meillä ruokaa? Tuleeko joku koskettelemaan mua yöllä tai pahempaa; koskettelemaan pikkusiskoa? Sitä ei tarvinnut miettiä juodaanko meillä, AINA juotiin. 

Vanhemmat olivat töissä kuitenkin kumpikin, mutta viikonloput oli edellämainitun kaltaisia. Pitkälle aikuisuuteen selviydyin näennäisen hyvin, kunnes romahdin ja olen työkyvyttömyyseläkkeellä. 

Elin täysin samalaisen lapsuuden, poislukien vieraat. Vanhemmat laman ja konkurssin jälkimainingeissa ryyppäsi ja tappeli keskenään. Ei ollut rahaa aina ostaa edes maitoa.

Olen suorittanut lukion, ammatti

Minä en halua hävittää nöyryyttä, koska en pidän nykyistä elämääni etuoikeutettuna. En halua, että hävitän empatiaa tai unohdan sitä, mistä olen noussut. Se pitää kiitollisena. Ja puhun vain itsestäni. Luitko edes kommenttiani? Miksi minun pitäisi elää niin kuin sinä? En minä halua olla yrittäjä. Ole korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen ja erittäin mielekkäässä työssä, joten tämä riittää minulle. Elämä on muutenkin nykyään oikein mukavasti mallillaan. 

"Kun "hyväosaiset" ovat joko syntyneet kultalusikka persiissä tai sitten heillä on vain käynyt satumainen tuuri. Mitä nyt ovat elämässään tehneet muutakin kun juoneet keskikaljaa ja nostaneet kelarahaa. Esim opiskelleet, tehneet töitä, säästäneet, sijoittaneet. "

On todella paljon helpompaa opiskella, tehdä töitä, säästää ja sijoittaa jos kaikki ympärilläkin tekevät samaa. Sen oppii silloin automaattisesti "äidinmaidossa" ja tietää mitä se vaatii.

Omalla lapsellani oli lapsena paras kaveri joka oli ihan yhtä fiksu kuin oma lapseni mutta paljon vaatimattomammista lähtökohdista. Kukaan suvussa ei ollut akateeminen, oli vaihtuvia suhteita äidillä ja hanttihommia siellä täällä.

Kaveri kyllä pärjäsi koulussa ihan hyvin ja meni oman paikkakunnan lukioon eikä edes ajatellut muuta vaihtoehtoa. Oma lapseni meni ns. eliittilukioon kuten moni muukin meidän lähipiiristä ja kirjoitti sitten rivin älliä, kaveri C:n paperit. Sekin hyvin kun ottaa huomioon että kävi lukion ohella töissä kun ei muuten olisi ollut rahaa.

Kun mentiin opiskelemaan niin oma lapseni panosti todella paljon siihen että pääsee haluamaansa paikkaan, kaveri ei tajunnut miten paljon pitäisi lukea eikä päässyt. Nyt omalla lapsellani on arvostettu korkeakoulututkinto, tuolla kaverilla lopulta hyvin yleinen AMK-tutkinto. Eli ihan hyvä sekin kaveri pärjäsi mutta oikeasti mahdollisuudet olisi ollut paljon enempään jos olisi saanut sen tuen, kannustuksen ja tiedon joka meillä oli lapsellemme antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin? Maksuton peruskoulu, maksuton lukio ja todella halpa yliopisto.

Mutta sieltä vähäosaisten kulttuurista on joskus tosi vaikea ponnistaa pois. Minulla oli nuorena kaveri, jonka koko perhe kiusasi ja vittuili, kun halusi lukioon. On se aika eri ympäristö kuin se, että nuoren kanssa pohditaan jo ajoissa yhdessä vaihtoehtoja, että millainen lukio sopisi parhaiten. 

Tässä on vähän sama ilmiö kuin akateemisen perheen lapsi haluaa amikseen

Mä olisin halunnut keskikoulun jälkeen parturi-kampaajaksi, mutta mun vanhemmille se ei käynyt vaan oli pakko mennä lukioon. Noh, yo-kirjoitusten jälkeen heittivät mut kuitenkin rahattomana syksyiseen yöhön ( ja olen siis nk hyvästä perheestä), joten ehkä olisin voinut lähteä jo 3 vuotta aikaisemmin. Vaikea sanoa, mutta toisaalta 18-vuotiaana olin sitten kuitenkin täysi-ikäinen ja helpompaa oli löytää työpaikka kuin mitä olisi ollut alaikäisenä. Olen siis kokenut rahattomuuden ja asunnottomuuden, joten multa löytyy ymmärrystä niille, joiden lähtökohdat eivät ole olleet helpot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hyväosainen ja tajuan oikein kirkkaasti, millaisen edun olen saanut elämään. Mutta mitä sitten? Tämä tajuaminen ei tuo mitään tai vie mitään kenenkään huono-osaisen elämästä. Sen sijaan huomattavan määrän veroeurojani olette saaneet. Mikä oli ap:n pointti?

No sen tajuaminen voi esim. edesauttaa sen ymmärtämistä että veroeurosi menevät ihan oikeaan tarpeeseen ja silloin et niin helposti pidä vaikka leikauksia sosiaaliturvasta pelkkänä laiskojen ja työhaluttomien "kannustamisena".

 

Edelleenkään tuo tajuaminen ei vaikuta mihinkään. Se ei vaikuta mitenkään mihinkään, millaisena tai miten oikeutettuna minä pidän veroeurojen käyttöä. 

ps. olen muuttamassa verotuksen vuoksi ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa jo tuo omalla työllä hankittu -pakotus. Kaikki tässä maailmassa on keskinäisriippuvaista. Sitten kun et asu missään, et käytä sähköä ja rahaa mihinkään, teet vaatteesi itse ja elät mustikoilla ja sienillä, niin olet omalla työlläsi kaiken hankkinut.

Teet työtä, ansaitset rahaa, hankit asioita. Eli omalla työllä hankittu. Lopeta semanttinen pelleily ja tee elämälläsi jotain, niin ei tarvitse olla kateellinen muille ja heidän saavutuksilleen.

Omalla työllä ei hankita mitään muuta kuin rahaa. Sillä sitten hankitaan muiden tekemien töiden hedelmiä. Oletkohan yhtään kiitollinen siitä, kuinka mielettömiä asioita muut ihmiset sinulle mahdollistavat?

Itse en ole kateellinen kenellekään muille kuin isomunaisille miehille. Paras (iso muna) ja huonoin (pieni muna) elämässä on ilmaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hyväosainen ja tajuan oikein kirkkaasti, millaisen edun olen saanut elämään. Mutta mitä sitten? Tämä tajuaminen ei tuo mitään tai vie mitään kenenkään huono-osaisen elämästä. Sen sijaan huomattavan määrän veroeurojani olette saaneet. Mikä oli ap:n pointti?

No sen tajuaminen voi esim. edesauttaa sen ymmärtämistä että veroeurosi menevät ihan oikeaan tarpeeseen ja silloin et niin helposti pidä vaikka leikauksia sosiaaliturvasta pelkkänä laiskojen ja työhaluttomien "kannustamisena".

 

Edelleenkään tuo tajuaminen ei vaikuta mihinkään. Se ei vaikuta mitenkään mihinkään, millaisena tai miten oikeutettuna minä pidän veroeurojen käyttöä. 

ps. olen muuttamassa verotuksen vuoksi ulkomaille.

Ja muutto ei liity vähääkään siihen, ymmärränkö omat etuni tai mitä ajattelen veroeurojen käytöstä. Se liittyy ainoastaan siihen, että haluan enemmän itselleni. Enkä pidä suomalaisesta kulttuurista.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin jokainen aikuinen on vastuussa omasta onnellisuudestaan siinä mielessä, että valitsee tarkkaan ketä kuunnella ja ketä ei. Kannattaa pitää 110% tarkkaavaisuus tässä asiassa. Olisiko se Aristoteles sittenkin fiksumpi kaveri kuin Riikka Purra, tai oma isä?

Mutta jos lapsuudessa on kuunnellut pelkkää lyttäystä 18 vuotta, niin se aivopesu on hyvin vaikea muuttaa. Silloin ihminen ei koe olevansa kykeneväinen mihinkään. Tämä on se mitä hyväosaiset eivät ymmärrä, koska heidät on val

Tässä oli erittäin viisas kommentti. Harmi ettei loppu näy. Todellakin ihan jokaisen, taustasta riippumatta, tehtävä elämässään on purkaa lapsuudessa saatu aivopesu, ja lisäisin että opetella välttymään uudelta aivopesulta, tullakseen itsenäiseksi ja vapaaksi yksilöksi.

Kovin lyhyesti ap perustelee, mutta on ihan oikeassa. Köyhissä ja koulutusvastaisissa oloissa kasvaneen on paljon vaikeampi menestyä kuin vauraassa ja hyvinvoivassa perheessä kasvaneen. Tämä on ihan tutkittu juttu.

Samaan asiaan liittyy myös se, että menestyneet ihmiset vähättelevät onnen ja kotitaustan osuutta menestyksessä. Menestyneet ihmiset kuvittelevat, että omalla työllä, lahjakkuudella ja ahkeruudella on suurempi osuus menestyksessä kuin oikeasti on. Tietysti menestykseen tarvitaan työtä, ahkeruutta ja lahjakkuutta, mutta tuuri (kotitausta ja puhdas sattuma) ratkaisevat lopulta sen, kuka tai ketkä niistä sadoista yhtä ahkerista ja lahjakkaista menestyvät.

Kyllä huonoista oloista lähtenyt voi menestyä, mutta on paljon helpompi pärjätä, jos kotiolot ovat sellaiset, että vanhemmat voivat tukea koulunkäyntiä ja on varaa harrastuksiin, jotka kehittävät tai auttavat luomaan suhteita. On paljon helpompi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kun haetaan töitä, perustetaan yritystä tai edetään uralla. On paljon helpompi ottaa riskejä ja perustaa yritys, jos tietää, että epäonnistuminen ei johda katastrofiin, vaan perhe ja suku pelastavat pulasta ja voi yrittää uudelleen.

On siis ihan totta, ns. hyväosaisilla on paljon paremmat lähtökohdat kuin huonoista oloista ponnistavalla ja meidän hyväosaisten olisi hyvä ymmärtää, että niin on. Menestykseen tarvitaan aina myös tuuria, eikä menestys ole seurausta pelkästään omasta työstä ja ansioista. Voisi jopa ajatella, että lahjakkuus, ahkeruus, kotiolot, yhteiskunnan tilanne lapsuuden ja nuoruuden aikana antavat erilaisen määrän arpalippuja, joilla voi voittaa menestystä elämän aikana. Hyväosainen saa jo syntyessään ison nipun arpalippuja, huono-osainen vain muutaman tai ei yhtään.

Tuo ei millään tavalla muuta sitä, että iso osa huono-osaisista on tehnyt ihan itse huonoja päätöksiä silloin, kun olisi voinut valita paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites me hyväosaiset, jotka ovat köyhistä oloista ponnistaneet?

 

Aktiivi ja passiivi samassa lauseessa.

Onneksi Suomessa voi pärjätä ilman pakkomielteistä kielioppinatsismiakin. 

Kertoo moukkamaisuudesta jos ei omaa äidinkieltään hallitse. 

Niin no, aloita sitten itsestäsi, jos olet tuo ensimmäinen kommentoija. Tuossa ap:n viestissähän ei ole passiivia ensinkään. Ei se silti ole kieliopillisesti oikein, vaan siinä on sekoitettu monikon ensimmäinen ja kolmas persoona toisiinsa. Kannattaa silti pidättäytyä viisastelemasta, jos ei itsekään ymmärrä kieliopista tuon taivaallista.

Vierailija kirjoitti:

Joskus sitä kyllä miettii, vaikkei jatkuvasti vatvokaan.

Meillä oli kotielämä aivan kauheaa, mutta silti ne itse veemäisesti käyttäytyvät vanhemmat vaativat että me lapset jotenkin maagisesti olisimme olleet ja käyttäytyneet aina 100 % hyvin ja hoitaneet koulun ja sosiaalisen elämän ikään kuin meillä ei mitään omituista kotona olisi ollutkaan.

Ei saanut olla edes alakuloinen. Vanhemmat riitelivät usein kovaäänisesti ja me lapset katselimme ja kuuntelimme sitä touhua. Monesti meni kokonaan yöunet, ja silti piti vain nousta aikaisin aamulla ja lähteä kouluun kuin ei mitään.

Vanhemmille ei koskaan saanut esittää mitään kritiikkiä ilman että siitä tuli pelottavan isot haukut, jopa tukkapöllyä tai selkäsauna. Kun oltiin ilmeisesti niin kiittämättömiä juu.

Vanhempia piti "ymmärtää" ja heidän tunteilleen antaa tilaa.

Ikinä ei kyllä saanut mitään tukea missään asiassa, usein vielä verratti

Mitä se hyödyttäisi vaikka he ymmärtäisivät? Miten se auttaisi sinua? Haetko sääliä ja haluat muiden hyväksyntää huonolle, saamattomalle elämällesi? Viimeistään täysi-ikäisenä pitäisi ymmärtää elämän olevan omissa käsissään. Mikä estää muuttamasta elämää nyt? Miksi elät menneisyydessä ja annat sen täysin määrittää tulevaisuuden? Onko kivaa kun ei tarvitse nähdä vaivaa minkään eteen, kun on heti tekosyy valmiina? Vain sinä voit muuttaa ja tehdä elämästäsi paremman. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin? Maksuton peruskoulu, maksuton lukio ja todella halpa yliopisto.

Mutta sieltä vähäosaisten kulttuurista on joskus tosi vaikea ponnistaa pois. Minulla oli nuorena kaveri, jonka koko perhe kiusasi ja vittuili, kun halusi lukioon. On se aika eri ympäristö kuin se, että nuoren kanssa pohditaan jo ajoissa yhdessä vaihtoehtoja, että millainen lukio sopisi parhaiten. 

Kodin ja ympäristön henkinen tuki on varmasti isossa osassa ja olen myös siitä vanhemmilleni kiitollinen. Toisaalta olen kiitollinen suomalaiselle yhteiskunnalle siitä, että köyhät kotioloni eivät estäneet kouluttautumista ja unelmieni tavoittelua. Toisaalta ymmärrän myös sen, että siihen se yhteiskunnan vastuu oikeastaan loppuu. En tietenkään tiedä, mitä ajattelisin, jos kotioloni olisivat olleet toiset, mutta jos omat vanhemmat eivät tue tulevaisuuden valinnoissa ja pikemminkin hiekoittavat tietä, ei siihen ole syynä "hyväosaiset", suurituloiset tai yhteiskunta. Siihen on syynä vanhemmat, jotka eivät pysty tai jaksa ajatella omien lapsiensa parasta.

Tuo on juuri sitä tuuria, jota hyväosaisilla on ollut enemmän. Omaa ansiota menestyksessä on vain se osa, johon on voinut itse vaikuttaa, loppua voi käsitellä tuurina ja sillä on iso osuus, kun katsotaan, ketkä menestyvät ja ketkä eivät. Lapset eivät voi valita vanhempiaan, joten lapsi, joka vanhemmat eivät ajattele lapsensa parasta, ovat juuri sitä huonoa tuuria, joka haittaa menestymistä, kun kilpaillaan niitä vastaan, joilla on paremmat lähtökohdat.

On ihan eri asia menestyä elämässä, jos on kasvanut vauraassa hyvinvoivassa perheessä, jossa lapsista huolehditaan, lapsia tuetaan ja kannustetaan ja on vältytty vakavilta sairauksilta ja joka kykenee tarjoamaan hyvä tukiverkot, jos vaihtoehtona on perhe, jossa useampi noista ei toteudu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin? Maksuton peruskoulu, maksuton lukio ja todella halpa yliopisto.

Mutta sieltä vähäosaisten kulttuurista on joskus tosi vaikea ponnistaa pois. Minulla oli nuorena kaveri, jonka koko perhe kiusasi ja vittuili, kun halusi lukioon. On se aika eri ympäristö kuin se, että nuoren kanssa pohditaan jo ajoissa yhdessä vaihtoehtoja, että millainen lukio sopisi parhaiten. 

No jo on vittumainen perhe nuorella. Ajattelle, että haluat tehdä elämälläsi jotain ja perhe sen kuin vittuilee ja nauraa sulle. Jotain sairasta kateuttahan tuo on omaa perheenjäsentä kohtaan kun toinen pärjää paremmin kuin itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin? Maksuton peruskoulu, maksuton lukio ja todella halpa yliopisto.

Mutta sieltä vähäosaisten kulttuurista on joskus tosi vaikea ponnistaa pois. Minulla oli nuorena kaveri, jonka koko perhe kiusasi ja vittuili, kun halusi lukioon. On se aika eri ympäristö kuin se, että nuoren kanssa pohditaan jo ajoissa yhdessä vaihtoehtoja, että millainen lukio sopisi parhaiten. 

Noista asioista jutellaan opon tunneilla todella paljon. Ei niitä tarvitse kotona enää vatvoa.

Kyllä ne perheenjäsenet huomaavat jos joku perheestä menee lukioon. Vaikea sitä salassa on pitää. Eivätkä ne urputtavat perheenjäsenet ole opon tunneilla mukana juttelemassa. He juttelevat ja pottuilevat kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuus tuhosi mun stressinsietokyvyn. Pelkäsin jokaista tulevaa viikonloppua. Mitä tapahtuu? Kuka meille tulee? Tuleeko tappelu? Onko jollakin puukko? Tuleeko poliisi? Viedäänkö äiti tai isä putkaan? Onko meillä ruokaa? Tuleeko joku koskettelemaan mua yöllä tai pahempaa; koskettelemaan pikkusiskoa? Sitä ei tarvinnut miettiä juodaanko meillä, AINA juotiin. 

Vanhemmat olivat töissä kuitenkin kumpikin, mutta viikonloput oli edellämainitun kaltaisia. Pitkälle aikuisuuteen selviydyin näennäisen hyvin, kunnes romahdin ja olen työkyvyttömyyseläkkeellä. 

Ikävä kuulla, että et selvinnyt ehjänä rikkinäisestä lapsuudesta. Syytätkö asiasta hyväosaisia? Vai vanhempiasi?

Et tainnut ymmärtää, mitä ap tarkoitti. Ei ole kyse siitä, kenen syytä se on, että joku ei selviä rikkinäisestä lapsuudesta, vaan siitä, että hyväosaiset liian usein unohtavat tai eivät edes ymmärrä, että huonoista oloista on paljon, paljon vaikeampi ponnistella eteenpäin. Pahimmillaan hyväosaiset haluavat rangaista huono-osaisia siitä, että heillä menee huonosti.