Hyväosaiset ei usein tajua minkä edun ne saa tähän elämään

Vierailija kirjoitti:

Kuule mun isän firma on ihan mun ansiota! Perin sen aikanaan ihan omin ansioin.

Yleensä juurikin ne peritty firmat kaatuu nopeasti. Se omistaminen kun ei riitä. Pitäisi myös osata pyörittää bisnestä. 

"Aikuisella on velvollisuus yrittää parhaansa pärjätäkseen itse omilla voimillaan"

Ihmisten voimavarat vain ovat erilaiset. Ja huonoista oloista tulleelta vaaditaan ihan erilaisia voimavaroja vaikeuksien voittamiseen kuin hyvistä oloista tulevalle. Hyvistä oloista tuleva voi pärjätä aika pienilläkin voimavaroilla hyvin. Siinä on juuri se ero.

Mitä sinä tiedät millaisia voimavaroja se vaatii eri ihmisiltä esimerkiksi opiskella? Onko todella näin, että köyhän lapsen on vaikeampi opiskella kuin varakkaan lapsen? Onko varakas vanhempi todellakin parempi kuin köyhä ja kenen koti se on optimaalisin? Et sinä tiedä hevon kukkua näistä hyvin yksilöllisistä asioista, mutta ideologiasi sokaistaman haluat redusoida toisten ihmisten tekemiset jotenkin helpolla saaduiksi. Sinä olet ylimielinen typerys, et muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuule mun isän firma on ihan mun ansiota! Perin sen aikanaan ihan omin ansioin.

Yleensä juurikin ne peritty firmat kaatuu nopeasti. Se omistaminen kun ei riitä. Pitäisi myös osata pyörittää bisnestä. 

Hyvin harva perii yritystä niin että tulee siihen sitten johtoon ihan pystymetsästä. Useimmiten siellä on se jälkikasvu työskennellyt jo vuosia tai vuosikymmeniä firman asioita siinä sivussa opetellen.

Kannattaa lukea David Gogginsin kirja "Läpi harmaan kiven", niin ymmärtää, että huonot lähtökohdat eivät merkkaa elämässä mitään. Ne voi päinvastoin kääntää voimavaraksi.

"Mitä sinä tiedät millaisia voimavaroja se vaatii eri ihmisiltä esimerkiksi opiskella? Onko todella näin, että köyhän lapsen on vaikeampi opiskella kuin varakkaan lapsen?"

Ei se itse opiskelu on sinällään vaikeampaa mutta huono-osaisista oloista tulleella voi olla kaikenlaista muuta estettä siinä kuten epävakaa koti jossa ei ole opiskelurauhaa, voi joutua huolehtimaan pienemmistä sisaruksista, asunnot ja vanhemmat puolisot voivat vaihtia usein, ruokaa voi olla kotona niukasti jne. Kaikki se muu syö voimavaroja opiskelusta.

"Onko varakas vanhempi todellakin parempi kuin köyhä ja kenen koti se on optimaalisin?"

Ei aina mutta keskimäärin kyllä. Tässä puhutaan keskimääräisyyksistä eikä siitä ettei kenekään köyhän koti voisi olla hyvä tai että jokainen rikas koti olisi hyvä. Ei ole mutta keskimäärin hyväosaisten kodit ovat lapsen kasvulle ja koulunkäynnille parempia.

"Et sinä tiedä hevon kukkua näistä hyvin yksilöllisistä asioista, mutta ideologiasi sokaistaman haluat redusoida toisten ihmisten tekemiset jotenkin helpolla saaduiksi. Sinä olet ylimielinen typerys, et muuta."

Minä olen itse saanut asiat aika helposti vaikka en ole erityisen ahkera tai sitkeä. Mutta kun on ollut hyvät lähtökohdat ja vähän vaikeuksia siinä matkalla niin ihan hyvin on porskutettu.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa lukea David Gogginsin kirja "Läpi harmaan kiven", niin ymmärtää, että huonot lähtökohdat eivät merkkaa elämässä mitään. Ne voi päinvastoin kääntää voimavaraksi.

Ei kai siitä ole kyse ettei voisi menestyä huonoista lähtökohdista. Hyvistä lähtökohdista ei vain tarvitse puskea läpi harmaan kiven vaan paljon vähempikin riittää. Ja siksi useampi onnistuu siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä monet hyväosaiset on ihan täysin epärehellisyydellä sen hyvän osan hankkinut. Se on helppo sitten pelata  eteenpäin ja muut pois, kun on pelimerkkejä. Ei voi niin tyhmä enää olla ettei pärjäisi muuten jos nyt ei muisti täysin mene. Niin epäreiluksi on yhteiskunta rakennettu. 

Ihan sama kuin urheilussa lahjakkaimmilla nuorilla ei monesti mitään mahdollisuutta edes yrittää.

 

Mitä ihmeen epärehellisyyttä siinä on jos käy tarvittavat koulut ja etenee urallaan sillä, että hoitaa työnsä hyvin ja saa sen vuoksi ylennyksiä pikkuhiljaa vaativampiin tehtäviin? Näin minä, ja moni muukin tuntemani, olen päässyt siihen "hyväosaiseen" asemaani jossa nyt olen, enkä kyllä keksi kuka "pelimerkki" siitä olisi matkan varrella mitenkään kärsinyt. Paitsi ehkä ne jotka on hoitaneet asiansa huonommin, mutta mielestäni se juuri olisi epärehellistä jos heidät olisi ylennetty ennemmin kuin se joka on tuonut enemmän lisäarvoa yritykselle.

Mistä tiedät, että juuri sinä olet ollut se ahkerin ja etevin, joka ylennettiin? Ehkä olitkin toiseksi etevin, mutta satuit miellyttämään ylennyksestä päättävää pomia vähän enemmän kuin se etevin? Ehkä se etevämpi sai tuurilla jonkin tehtävän, jossa ei voinut menestyä yhtä hyvin kuin sinun saamassasisi tehtävässä? Ehkä se etevämpi sattui olemaan työmatkalla väärällä hetkellä, eikä ollut paikalla juuri sillä hetkellä, kun olisi pitänyt olla. Et voi oikeasti tietää, olitko sinä tai tuttavasti oikeasti paras valinta ylennettäväksi. Etkä voi tietää, olisiko joku toinen menestynuyt tehtävässisi vielä paremmin, jos hänet olisi ylennetty. Jos oikeasti kuvittelet, että työpaikalla on onnistuttu tekemään joka kerta paras mahdollinen valinta, kun sinut on ylennetty, olet juuri niitä ihmisiä, joilla on liian suuret luulot omista ansioista.

Mihin mun pitäis ponnistaa? On oma leffateatteri kotona,tietokoneet,pleikat ym. pelit ja vehkeet kunnossa ja asun maaseudulla. Saan tukia ja osa-aikatyön palkkaa. Ei mulla ole tarvetta ponnistaa mihinkään.

"Et sinä tiedä hevon kukkua näistä hyvin yksilöllisistä asioista, mutta ideologiasi sokaistaman haluat redusoida toisten ihmisten tekemiset jotenkin helpolla saaduiksi. Sinä olet ylimielinen typerys, et muuta."

Minä olen itse saanut asiat aika helposti vaikka en ole erityisen ahkera tai sitkeä. Mutta kun on ollut hyvät lähtökohdat ja vähän vaikeuksia siinä matkalla niin ihan hyvin on porskutettu.

Minä taas olen kotoisin köyhistä oloista, en ole ollut erityisen ahkera, mutta olen älykäs ja joustava. Olen menestynyt elämässä hyvin, vaikka kaikenlaisia iskujakin on ollut. Puolisoni on kotoisin rikkaasta kodista, kaikki on annettu tien tasoitukseen ja ahkeruus on valtavasti parempi kuin omani. Silti ei ole menestystä tullut. Nämä tien tasoittelut kun eivät vaikuta mitenkään. Meillä on yhteiskunnassa ilmainen koulutus, tohtoriksi asti voi opiskella yhteiskunnan tukemana. Yhteiskunta, jopa maksaa opiskelusta. Sitä, että jollakulla on paskat vanhemmat tai vaikka keskittymisen kanssa ongelmia, se ei oikeastaan ole sellainen asia, mitä yhteiskunnan pitää edes jotenkin kompensoida kenellekään. Minä uskon yhteiskunnan antamien mahdollisuuksien tasa-arvoon. Sinä haluat lopputuleman tasa-arvoa kuten kaikki sosialistit. 

"Sitä, että jollakulla on paskat vanhemmat tai vaikka keskittymisen kanssa ongelmia, se ei oikeastaan ole sellainen asia, mitä yhteiskunnan pitää edes jotenkin kompensoida kenellekään."

Riippuu ihan siitä mitä sillä kompensaatiolla tarkoitat. Kyllä minusta heikomista oloista tulevalle pitää vaikka koulussa antaa sitä tukea jota hän ei välttämättä kotoa saa. Tai hänen perheelleen sen verran tukea että lapsen olot ovat kohtuulliset.

"Minä uskon yhteiskunnan antamien mahdollisuuksien tasa-arvoon."

Mutta et halua yhteiskunnan niitä siltikään antavan?

"Sinä haluat lopputuleman tasa-arvoa kuten kaikki sosialistit."

Älä keksi päästäsi mitä minä haluan. Se on pelkkää halpaa olkiukkoilua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä monet hyväosaiset on ihan täysin epärehellisyydellä sen hyvän osan hankkinut. Se on helppo sitten pelata  eteenpäin ja muut pois, kun on pelimerkkejä. Ei voi niin tyhmä enää olla ettei pärjäisi muuten jos nyt ei muisti täysin mene. Niin epäreiluksi on yhteiskunta rakennettu. 

Ihan sama kuin urheilussa lahjakkaimmilla nuorilla ei monesti mitään mahdollisuutta edes yrittää.

 

Mitä ihmeen epärehellisyyttä siinä on jos käy tarvittavat koulut ja etenee urallaan sillä, että hoitaa työnsä hyvin ja saa sen vuoksi ylennyksiä pikkuhiljaa vaativampiin tehtäviin? Näin minä, ja moni muukin tuntemani, olen päässyt siihen "hyväosaiseen" asemaani jossa nyt olen, enkä kyllä keksi kuka "pelimerkki" siitä olisi matkan varrella mitenkään kärsinyt. Paitsi ehkä ne jotka on hoitaneet asiansa huono

Myöskään yrittäjyydessä ei ole kyse mistään epärehellisyydestä. Tietenkin menestymiseen tarvitaan kutakuinkin hyvät lähtökohdat ja esimerkiksi hyvä terveys, sekä edes jonkin verran onnea, mutta pitkälle pääsee vain yksinkertaisesti kovalla ja hellittämättömällä työllä. Ei yrityksen saaminen menestyväksi tule ilmaiseksi, yrittäjän on tehtävä töitä katsomatta kelloon tai miettimättä omalta osaltaan mitään työaikoja. Ei hyvää korkeakoulupaikkaa, esimerkiksi lääketieteellisestä, saa myöskään kuin erittäin lujasti työtä tekemällä.  

Valitettavasti yrittäjyys ei tee ihmisistä rehellistä tai "hyvää". Olen kohdannut yrittäjiä, jotka tilaisuuden tullen huijaavat ketä tahansa, jopa lapsia. Tiedän yrittäjiä, jotka kaiken mahdollisin laillisin ja laittomin keinoin yrittävät välttyä veronmaksulta tai sääntöjen noudattamiselta. Myrkyllisiä jätevesiä tyhjennetään sumeilematta sadevesiviemäriin. Myydään asiakkaille viallisia tuotteita, vaikka tiedetään ne viallisiksi. Tehdään asennus- tai rakennustyö huolimattomasti, koska oletetaan, että asiakas ei huomaa, että häntä huijataan. On yrittäjiä, joiden työvoima on ihmiskaupan uhreja. On yrittäjiä, jotka väärentävät jopa elintarvikkeita.

Rehellisiä yrittäjiä on, mutta tavallisen ihmisen on vaikea tietää, onko kyse rehellisestä yrittäjästä vai huijarista. Aivan liian usein se huijari päihittää kilpailussa sen rehellisen yrittäjän juuri siksi, että huijari valehtelee ja huijaa, eikä ole rehellinen. 

""Sitä, että jollakulla on paskat vanhemmat tai vaikka keskittymisen kanssa ongelmia, se ei oikeastaan ole sellainen asia, mitä yhteiskunnan pitää edes jotenkin kompensoida kenellekään."

Ei ehkä pidä mutta kannattaa. Sillä tavalla saa toimivamman, rauhallisemman ja reilumman yhteiskunnan.

Kyse on lähinnä siitä miten se kompensoiminen tehdään.

Sain kenkää 16-vuotiaana kotoa. Oli 2 tuntia aikaa pakata. Mukaan vaatteet ja omat tavarat jotka piti hakea erikseen. Suoraan sanottuna ensimmäiset 5 vuotta menivät täysin hukkaan alistettuna ja pikkurikoksissa. Sen jälkeen vähäisellä itsetunnolla opiskelemaan, sain kyllä hyvän ammatin. Älynlahjoja sentään sain verenperintönä. Terapiaa myöhemmin paaaaljon kun parisuhteet kärsi. Nyt 50v tajuan arvoni ja mihin olisin nuorena kyennyt, nyt yritän vielä opiskella mutta vaikea tässä on niitä hyväosaisia kavereita saavuttaa. He menivät suoraan lukioon ja hyviin jatko-opintoihin, joita minä teen vasta kymmeniä vuosia heitä jäljessä. Olen kyllä tyytyväinen saavutuksiini, mutta joskus pieni kateus nostaa päätään ja sen vaientaminen on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epämiellyttävä totuus on että myös geenit vaikuttavat. Jos vanhemmat ja ehkä myös isovanhemmat ovat olleet koulutettuja niin todennäköisesti myös lapsi on fiksu. Ei tietenkään aina, mutta se on todennäköisempää.

Geenit vaikuttavat mutta eiköhän enemmän ole merkitysä mistä oloista tullaan. Perimä tuskin vaikuttaa kovin paljon älykkyyteen tai koulumenestykseen vaan enemmän on merkitystä vanhempien arvoilla ja kotikasvatuksella. Jos vanhemmat ovat kouluttautuneet niin yleensä he arvostavat koulutusta ja tekevät kaikkensa että lapselle tulee hyvä elämä.

Huonoista oloista on vaikeampi ponnistaa jos vanhemmat eivät ole läsnä lapsensa arjessa tai jättävät yksin vaikka alakoululaisen. Hylkäyskokemukset johtavat pitemmän päälle mielenterveyden ongelmiin ja yleensä koulunkäynnistä ei tule mitään. Siihen päälle somettaminen niin miten voisi odottaa että koululainen pystyisi kasvamaan normaaliksi yhteiskunnan jäseneksi. Lapsi tarvitsee turvaa aikuisilta oli se sitten oma vanhempi tai joku muu.

Älykkyys nimenomaan on periytyvää, aikuisen älykkyydestä selvästi yli puolet (60-80%) on perittyä (niitä geenejä). Lapsilla vaikutus on pienempi, koska ympäristön (kotiolojen) vaikutus on suurempi.

Toinen epämiellyttävä totuus on, että nimenomaan hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja menestyä, geenien vaikutus näkyy enemmän kuin yhteiskunnissa, jotka ovat epätasa-arvoisempia.

"Minä taas olen kotoisin köyhistä oloista, en ole ollut erityisen ahkera, mutta olen älykäs ja joustava. Olen menestynyt elämässä hyvin, vaikka kaikenlaisia iskujakin on ollut. Puolisoni on kotoisin rikkaasta kodista, kaikki on annettu tien tasoitukseen ja ahkeruus on valtavasti parempi kuin omani. Silti ei ole menestystä tullut. "

Ehkä katsot menestystä vähän kapeasti. Mikä on sinulle sitä menestystä ja miksi mielestäsi puolisosi ei ole menestyvä?

Vierailija kirjoitti:

""Sitä, että jollakulla on paskat vanhemmat tai vaikka keskittymisen kanssa ongelmia, se ei oikeastaan ole sellainen asia, mitä yhteiskunnan pitää edes jotenkin kompensoida kenellekään."

Ei ehkä pidä mutta kannattaa. Sillä tavalla saa toimivamman, rauhallisemman ja reilumman yhteiskunnan.

Kyse on lähinnä siitä miten se kompensoiminen tehdään.

Suomessa on ilmainen terveydenhuolto ja keskittymiskykyä auttavat lääkityksen saa suhteellisen helposti. Paskoista vanhemmista ei voi yhteiskuntaa syyttää. Lastensuojelu tekee mitä pystyy. 

Yhteiskunta auttaa näitä nuoria mutta missä menee se raja miten paljon pitää apua saada ja antaa. Työpaikoista on pulaa ja niistä kilpailevat opinnoissa menestyneet joilla ei ole samanlaista painolastia harteillaan. Elämä ei ole tasapuolista mutta pitää vain toivoa että yhteiskunta huolehtii edes perustarpeista ja läheiset auttavat voimiensa mukaan,

Jokaisen pitäisi löytää oma juttunsa elämässään mikä auttaa jaksamaan ja toivottavasti se ei ole pähteet. Kun ei ole töitä niin rahasta on varmasti puutetta ja se rajoittaa tekemistä aika lailla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hyväosainen ja tajuan oikein kirkkaasti, millaisen edun olen saanut elämään. Mutta mitä sitten? Tämä tajuaminen ei tuo mitään tai vie mitään kenenkään huono-osaisen elämästä. Sen sijaan huomattavan määrän veroeurojani olette saaneet. Mikä oli ap:n pointti?

No sen tajuaminen voi esim. edesauttaa sen ymmärtämistä että veroeurosi menevät ihan oikeaan tarpeeseen ja silloin et niin helposti pidä vaikka leikauksia sosiaaliturvasta pelkkänä laiskojen ja työhaluttomien "kannustamisena".

 

Edelleenkään tuo tajuaminen ei vaikuta mihinkään. Se ei vaikuta mitenkään mihinkään, millaisena tai miten oikeutettuna minä pidän veroeurojen käyttöä. 

ps. olen muuttamassa verotuksen vuoksi ulkomaille.

Kukaan meistä ei tule kaipaamaan sinua. Tervemenoa.

"Toinen epämiellyttävä totuus on, että nimenomaan hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja menestyä, geenien vaikutus näkyy enemmän kuin yhteiskunnissa,"

Riippuu mitä pidät menestyksen mittarina. Jos se on jonkun ihan erityisen saavuttaminen niin noin varmaan on. Mutta jos se on vain sitä että löytää oman paikkansa yhteiskunnassa, elää sen hyödyllisenä jäsenenä ja vastaa itse itsestään niin lähtökohdilla on suuri merkitys. Huonoista oloista lähtevällä on suuri riski periä se huono-osaisuus eikä se ole kiinni älystä vaan ihan muista asioista.

"Paskoista vanhemmista ei voi yhteiskuntaa syyttää. Lastensuojelu tekee mitä pystyy. "

Meillä on kuitenkin olemassa se lastensuojelu. Ja se on yksi osa sitä "kompensointia" jota yhteiskunta yrittää tehdä. Jos sitä ei olisi niin huonoista oloista tulevilla menisi vielä huonommin. Samoin jos köyhät perheet eivät saisi tukia.