Hyväosaiset ei usein tajua minkä edun ne saa tähän elämään

Vierailija kirjoitti:

Juuri niistä köyhistä oloista ne hyväosaiset usein ponnistaa. Köyhillä, ketkä ovat aina olleet köyhiä ja eivät ole valmiita tekemään menestymisen eteen mitään, on sen sijaan se valittava elämänasenne ja muilta pois ottamisen tarve. 

Hämmästyttää, miten yksinkertaisia ihmisiä on oikeasti olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta auttaa näitä nuoria mutta missä menee se raja miten paljon pitää apua saada ja antaa. Työpaikoista on pulaa ja niistä kilpailevat opinnoissa menestyneet joilla ei ole samanlaista painolastia harteillaan. Elämä ei ole tasapuolista mutta pitää vain toivoa että yhteiskunta huolehtii edes perustarpeista ja läheiset auttavat voimiensa mukaan,

Jokaisen pitäisi löytää oma juttunsa elämässään mikä auttaa jaksamaan ja toivottavasti se ei ole pähteet. Kun ei ole töitä niin rahasta on varmasti puutetta ja se rajoittaa tekemistä aika lailla. 

Mitä olen noita nuoria seurannut, niin päihteet on valitettavasti se ajankulu, mikä seuraa toimettomuudesta. Aika kuluu pöhnässä tai sen miettimisessä, että mistä saisi rahaa, jotta voisi ostaa päihteitä. Se on kamalaa katsottavaa ja rahaa sitten hankitaan kyseenalaisilla keinoilla. En kyllä tiedä, mikä siihen olisi ratkaisu näiden koulupudokkaiden kohdalla. Valtavasti se vaatisi ainakin rahaa ja resursseja, ja lopputulos voisi olla yhtä huono panostuksesta huolimatta. Moneen nuoreen on jo nyt panostettu valtavasti, on terapiaa, nuorisopsykiatrista, osastojaksoja, tutkimuksia, diagnooseja, kuntoutusrahaa, kuntoutustukea, tuettua asumista ja vaikka mitä, laihoin tuloksin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Edelleenkään tuo tajuaminen ei vaikuta mihinkään. Se ei vaikuta mitenkään mihinkään, millaisena tai miten oikeutettuna minä pidän veroeurojen käyttöä. "

No sitten et ole oikeasti tajunut yhtään mitään.

 

Eli jos emme ajattele kuten sinä, olemme tyhmiä?

 

Sinä sen sanoit

-sivusta

Ei ne ymmärrä. Näkyy tällä hetkellä hyvin myös siinä, miten ne vielä sabotoi esim. muslimityttöjen oikeuksia saavuttaa Suomessa tasa-arvo hyväksymällä hijabit, joiden perimmäistä tarkoitusta eivät vaivaudu edes selvittämään.

"Ehkä te puhutte vähän eri asiasta. Esimerkiksi minä olen ponnistanut ankeista oloista ja ilman hyvinvointivaltiota en olisi työkykyinen ja tuottava aikuinen.

Ja siitä tässä kai on kyse, että hyvinvointivaltiosta ei oikeastaan voi enää puhua, koska se ei tasoita niitä esteitä joita kenties vaikkapa perheolot tuovat eteen kuten aikanaan minun kohdallani oli.

Valtion budjettia tutkimalla voi huomata, että rahaa menee kyllä kaikenlaiseen oikeasti aika toisarvoiseen touhuun ja toisaalta yhteiskunta on kykenemätön käymään esimerkiksi keskustelua siitä, että mikä on hyväksyttävä määrä rahaa jota voidaan yhden henkilön hoitoon käyttää. Vaikka työttömyyskorvaukset JA koko valtionhallinto lopetettaisiin kokonaan, ei budjetti tulisi sillä edes tasapainoon, saati ylijäämäiseksi. Eli edelleen puuhastellaan lillukanvarsien parissa. Ideologisista syistä leikataan paikoista joiden leikkauksilla ei ole isossa kuvassa talousmielessä positiivisia vaikutuksia nyt eikä varsinkaan pitkällä ajanjaksolla, mutta tiettyjä kansanosia jätetään kokonaan kuvion ulkopuolelle.

Alkaisin poliitikoksi, mutta kukaan ei äänestäisi tällaista asiakysymyksiin keskittyvää poliitikkoa joka halveksii poliittista teatteria ja kaikenlaisia lehmänkauppoja eikä varsinkaan halua sotkea ideologiaa faktoihin.

On kuvaavaa, että jonkinlaisena taloudenhoitajapuolueena itseään pitävät ryhmittyvät eivät usko kenenkään asiantuntijan sanaa yhtään mistään. Edes niiden talousasiantuntijoiden."

En juurikaan vaivaudu peukkuja täällä antamaan (kommentit yleensä sen verran typeriä, että en kehtaa), mutta tämä kirjoitus ansaitsee erityismaininnan. Voin omasta kokemuksesta allekirjoittaa jokaisen sanan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hyväosainen ja tajuan oikein kirkkaasti, millaisen edun olen saanut elämään. Mutta mitä sitten? Tämä tajuaminen ei tuo mitään tai vie mitään kenenkään huono-osaisen elämästä. Sen sijaan huomattavan määrän veroeurojani olette saaneet. Mikä oli ap:n pointti?

No sen tajuaminen voi esim. edesauttaa sen ymmärtämistä että veroeurosi menevät ihan oikeaan tarpeeseen ja silloin et niin helposti pidä vaikka leikauksia sosiaaliturvasta pelkkänä laiskojen ja työhaluttomien "kannustamisena".

 

Eli tässä ei nyt haluttu, että ymmärretään, että joillain on kädessään huonot kortit jo lähtötelineissä, vaan halutaan. että äänestyspäätökset tehdään sen mukaan. Mutta miksi sen pitäisi vaikuttaa äänestämiseen millään lailla. Kyllä minä ymmärrän, että nallekarkit elämässä ei mene tasan, mutta ymmärrän myös sen, että jos

Alkaisin poliitikoksi, mutta kukaan ei äänestäisi tällaista asiakysymyksiin keskittyvää poliitikkoa joka halveksii poliittista teatteria ja kaikenlaisia lehmänkauppoja eikä varsinkaan halua sotkea ideologiaa faktoihin.

On kuvaavaa, että jonkinlaisena taloudenhoitajapuolueena itseään pitävät ryhmittyvät eivät usko kenenkään asiantuntijan sanaa yhtään mistään. Edes niiden talousasiantuntijoiden.

Minä itse asiassa äänestäisin ehdokasta, joka nimenomaan perustaa päätöksensä tutkittuun tietoon. Valitettavasti äänestysjärjestelmä on meillä sellainen, että ehdokkaan pitäisi kuulua puolueeseen, joka kannattaa tutkittuun tietoon ja perusteltuihin arvovalintoihin politiikkaa, eikä sellaista tällä hetkellä ole. Kokoomus, joka oli ennen sivistyneiden ihmisten puolue, on muuttunut puolueeksi, jossa raha ratkaisee kaiken ja pääasia tuntuu olevan verorahan lapiointi omaan tai kavereiden firmaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hyväosainen ja tajuan oikein kirkkaasti, millaisen edun olen saanut elämään. Mutta mitä sitten? Tämä tajuaminen ei tuo mitään tai vie mitään kenenkään huono-osaisen elämästä. Sen sijaan huomattavan määrän veroeurojani olette saaneet. Mikä oli ap:n pointti?

No sen tajuaminen voi esim. edesauttaa sen ymmärtämistä että veroeurosi menevät ihan oikeaan tarpeeseen ja silloin et niin helposti pidä vaikka leikauksia sosiaaliturvasta pelkkänä laiskojen ja työhaluttomien "kannustamisena".

 

Eli tässä ei nyt haluttu, että ymmärretään, että joillain on kädessään huonot kortit jo lähtötelineissä, vaan halutaan. että äänestyspäätökset tehdään sen mukaan. Mutta miksi sen pitäisi vaikuttaa äänestämiseen millään lailla. Kyllä minä ymmärrän, että nallekarkit elämässä ei mene tasan, mutta ymmärrän myös sen, että jos

Alkaisin poliitikoksi, mutta kukaan ei äänestäisi tällaista asiakysymyksiin keskittyvää poliitikkoa joka halveksii poliittista teatteria ja kaikenlaisia lehmänkauppoja eikä varsinkaan halua sotkea ideologiaa faktoihin.

On kuvaavaa, että jonkinlaisena taloudenhoitajapuolueena itseään pitävät ryhmittyvät eivät usko kenenkään asiantuntijan sanaa yhtään mistään. Edes niiden talousasiantuntijoiden.

Minä itse asiassa äänestäisin ehdokasta, joka nimenomaan perustaa päätöksensä tutkittuun tietoon. Valitettavasti äänestysjärjestelmä on meillä sellainen, että ehdokkaan pitäisi kuulua puolueeseen, joka kannattaa tutkittuun tietoon ja perusteltuihin arvovalintoihin politiikkaa, eikä sellaista tällä hetkellä ole. Kokoomus, joka oli ennen sivistyneiden ihmisten puolue, on muuttunut puolueeksi, jossa raha ratkaisee kaiken ja pääasia tuntuu olevan verorahan lapiointi omaan tai kavereiden firmaan. 

Jos tajuaa, niin saako silti olla eri mieltä?

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä se homma on täysin itsestä kiinni. "

Ihan kuin joku sanoisi että on ihan itsestä kiinni että juokseeko sen satasen alle kymmenen sekunnin.

Maailma on kuin satasen juoksu jossa köyhältä vaaditaan mitaliin alle kymmentä sekuntia mutta hyvistä oloista tulleelta viidentoista sekunnin alitusta. Kumpikin on toki mahdollinen mutta tuohon köyhien rajaan pystyy aika harva.

Minä olen kuullut tuon vertauksen vähän eri muodossa. Siinä versiossa etsittiin sadan metrin pikajuoksuvoittajaa kisassa, jossa yksi sai aloittaa kisan askelen päässä maaliviivasta ja toisen aloituspaikka oli mutavellissä stadionin lukittujen porttien ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä se homma on täysin itsestä kiinni. "

Ihan kuin joku sanoisi että on ihan itsestä kiinni että juokseeko sen satasen alle kymmenen sekunnin.

Maailma on kuin satasen juoksu jossa köyhältä vaaditaan mitaliin alle kymmentä sekuntia mutta hyvistä oloista tulleelta viidentoista sekunnin alitusta. Kumpikin on toki mahdollinen mutta tuohon köyhien rajaan pystyy aika harva.

Minä olen kuullut tuon vertauksen vähän eri muodossa. Siinä versiossa etsittiin sadan metrin pikajuoksuvoittajaa kisassa, jossa yksi sai aloittaa kisan askelen päässä maaliviivasta ja toisen aloituspaikka oli mutavellissä stadionin lukittujen porttien ulkopuolella.

Maailma ei ole oikeudenmukainen paikka. Kaikki eivät saa edes osallistua koko kisaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa on maailman pienimpiin kuuluvat tulo- ja varallisuuserot. Kannattaisi iloita siitä eikä syytellä oman maan hyväosaisia omista valinnoista. 

"Maailma ei ole oikeudenmukainen paikka. Kaikki eivät saa edes osallistua koko kisaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa on maailman pienimpiin kuuluvat tulo- ja varallisuuserot. Kannattaisi iloita siitä eikä syytellä oman maan hyväosaisia omista valinnoista. "

Olet oikeassa. Maailma ei ole oikeudenmukainen. Joillekin on siunaantunut kyky nähdä tekojensa seuraukset sekä arvioida tulevaa. Toisilta se puuttuu täydellisesti. Niin täydellisesti, että eivät edes huomaa sen puutetta...

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä se homma on täysin itsestä kiinni. "

Ihan kuin joku sanoisi että on ihan itsestä kiinni että juokseeko sen satasen alle kymmenen sekunnin.

Maailma on kuin satasen juoksu jossa köyhältä vaaditaan mitaliin alle kymmentä sekuntia mutta hyvistä oloista tulleelta viidentoista sekunnin alitusta. Kumpikin on toki mahdollinen mutta tuohon köyhien rajaan pystyy aika harva.

Minä olen kuullut tuon vertauksen vähän eri muodossa. Siinä versiossa etsittiin sadan metrin pikajuoksuvoittajaa kisassa, jossa yksi sai aloittaa kisan askelen päässä maaliviivasta ja toisen aloituspaikka oli mutavellissä stadionin lukittujen porttien ulkopuolella.

Tässä aiheeseen liittyvä "Priviledge Race", jossa saa ottaa askeleen tai jopa kolme eteenpäin, jos ohjaajan väittämä pitää omassa elämässä paikkaansa. Esimerkiksi "Väittämiä on useita ja kun ne on käyty låpi, osa on lähellä lähtöviivaa ja osa melkein maaliviivalla. Tästä asetelmasta käsin lähdetään juoksemaan kilpaa maaliviivaa kohti - tietysti niin, että kaikillahan on samat mahdollisuudet, ovat saman koulun oppilaita. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin ja tärkein hyväosaisuus on se, että vanhempasi rakastivat sinua.

 

Tämäkin on kyllä totta. Itsellä on paljoooon ongelmia elämässä ja itseni kanssa juuri sen takia, että koen ettei minua rakastanut ainakaan isäni.

Minä taas olen ollut ahkera ja sitkeä, ja silti 40-vuotiaana kädessä on työttömyys, pelkkiä pätkätöitä, ikisinkkuus ja ja muutama pennonen taskussa. En tiedä miten tässä pitäisi vielä ahkeroida, että pääsisi sinne, minne tällä ahkeroinnilla pitäisi päästä, jos se on vaan omasta sitkeydestä ja ahkeruudesta ja periksiantamattomuudesta kiinni.

Tai no, prostituutiota en ole vielä ammattina kokeillut. Eikä tienestit ja menestys irtoaisivat ahkeroimalla sitkeästi stripparina tai Helsingin Eerikinkadunkulmassa "yksityisyrittäjänä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä se homma on täysin itsestä kiinni. "

Ihan kuin joku sanoisi että on ihan itsestä kiinni että juokseeko sen satasen alle kymmenen sekunnin.

Maailma on kuin satasen juoksu jossa köyhältä vaaditaan mitaliin alle kymmentä sekuntia mutta hyvistä oloista tulleelta viidentoista sekunnin alitusta. Kumpikin on toki mahdollinen mutta tuohon köyhien rajaan pystyy aika harva.

Minä olen kuullut tuon vertauksen vähän eri muodossa. Siinä versiossa etsittiin sadan metrin pikajuoksuvoittajaa kisassa, jossa yksi sai aloittaa kisan askelen päässä maaliviivasta ja toisen aloituspaikka oli mutavellissä stadionin lukittujen porttien ulkopuolella.

 

Maailma ei ole oikeudenmukainen paikka. Kaikki eivät saa edes osallistua koko kisaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa on maailman pienimpiin kuuluvat tulo- ja varallisuuserot. Kannattaisi iloita siitä eikä syytellä oman maan hyväosaisia omista valinnoista. 

Tuostahan tässä keskustelussa ei ole kyse. Kyse on siitä, ymmärtävätkö hyväosaiset, että se oma menestys ei ole pelkästään omaa ansiota, jos on saanut ison etumatkan ja muille kilpailijoille on rakennettu vielä lisäksi ylimääräinen esterata. Menestyksen voi katsoa olevan suurimmalta osin omaa ansiota, jos kaikki pääsevät edes lähtemään samalta viivalta. Meidän hyväosaisten pitäisi ymmärtää, että aina kyse ei ole omista valinnoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä se homma on täysin itsestä kiinni. "

Ihan kuin joku sanoisi että on ihan itsestä kiinni että juokseeko sen satasen alle kymmenen sekunnin.

Maailma on kuin satasen juoksu jossa köyhältä vaaditaan mitaliin alle kymmentä sekuntia mutta hyvistä oloista tulleelta viidentoista sekunnin alitusta. Kumpikin on toki mahdollinen mutta tuohon köyhien rajaan pystyy aika harva.

Minä olen kuullut tuon vertauksen vähän eri muodossa. Siinä versiossa etsittiin sadan metrin pikajuoksuvoittajaa kisassa, jossa yksi sai aloittaa kisan askelen päässä maaliviivasta ja toisen aloituspaikka oli mutavellissä stadionin lukittujen porttien ulkopuolella.

 

Maailma ei ole oikeudenmukainen paikka. Kaikki eivät saa edes osallistua koko kisaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa on maailman pienimpiin kuuluva

On älyllistä köyhyyttä elää kuplassa, jossa kuvittelee hyväosaisuuden tai huono-osaisuuden liittyvän pelkästään talouteen. 

Vierailija kirjoitti:

"Et sinä tiedä hevon kukkua näistä hyvin yksilöllisistä asioista, mutta ideologiasi sokaistaman haluat redusoida toisten ihmisten tekemiset jotenkin helpolla saaduiksi. Sinä olet ylimielinen typerys, et muuta."

Minä olen itse saanut asiat aika helposti vaikka en ole erityisen ahkera tai sitkeä. Mutta kun on ollut hyvät lähtökohdat ja vähän vaikeuksia siinä matkalla niin ihan hyvin on porskutettu.

 

Minä taas olen kotoisin köyhistä oloista, en ole ollut erityisen ahkera, mutta olen älykäs ja joustava. Olen menestynyt elämässä hyvin, vaikka kaikenlaisia iskujakin on ollut. Puolisoni on kotoisin rikkaasta kodista, kaikki on annettu tien tasoitukseen ja ahkeruus on valtavasti parempi kuin omani. Silti ei ole menestystä tullut. Nämä tien tasoittelut kun eivät vaikuta mitenkään. Meillä on yhteiskunnassa ilmainen koulutus, tohtoriksi asti voi opiskella yhteiskunnan tukemana. Yhteiskunta, jopa maksaa opiskelusta. Sitä, että

Ihan mielenkiinnosta, mittaatko menestymistä taloudellisella mittarilla? 

Köyhyydestä voi seurata monenlaista.

Omat vanhempani olivat köyhiä, mutta kilttejä. Molemmat valitettavasti traumatisoituivat omassa lapsuudessaan, heillä oli todella järkyttäviä ja surullisia kokemuksia lapsuudessaan.

Äitini yritti kaikkensa mun ja sisarusteni kanssa, mutta hänen huonovointisuutensa esti häntä käymässä töissä (sai paniikkikohtauksia).

Kuvitelkaa elämää kodissa, jossa äiti lepää peiton alla itkemässä eikä pysty käymään töissä? Isä tekee töitä senkin edestä ja joka kerta kun pitää ostaa uudet kengät tms. niin kokee syyllisyyttä ja häpeää olemassaolostaan lapsena.

Ruoka oli arvokasta ja jos joku kaveri tuli kylään niin harmitti jo valmiiksi, että kehtaako tarjota ruokaa kun tietää että se on laskettu tarkkaan. Ja sekin jotain soppaa.

Häpeä on todella vahva ja voimakas tunne, josta itse pääsin eroon vasta aikuisena kun aloin harrastaa tavoitteellisesti liikuntaa. Uraa mulla ei ole, käyn kyllä vakitöissä, mutta näin se menee, että köyhä tuntee olevansa aina köyhä ja huonompi kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin? Maksuton peruskoulu, maksuton lukio ja todella halpa yliopisto.

Mutta sieltä vähäosaisten kulttuurista on joskus tosi vaikea ponnistaa pois. Minulla oli nuorena kaveri, jonka koko perhe kiusasi ja vittuili, kun halusi lukioon. On se aika eri ympäristö kuin se, että nuoren kanssa pohditaan jo ajoissa yhdessä vaihtoehtoja, että millainen lukio sopisi parhaiten. 

Mitä tuohon nyt sanoisi. Köyhistä oloista, ei ole kannustettu tai neuvottu kotona, ei todellakaan ketään kiinnostanut mihin lukioon menen tai mitä opiskelen. Paha koulukiusaaminen myös takana, johon en saanut tukea en kotoa en koulusta. Nykyisin miljonääri.

 

Tietysti on tekijöitä jotka voi rikkoa ihmisen niin että normaali elämä on vaikeaa, mutta pelkkä köyhyys tai perheen välinpitämätön asenne koulutukseen ei ole sitä.

Ihan mielenkiinnosta, mittaatko menestymistä taloudellisella mittarilla? 

En todellakaan. Minusta aikuisena menestymiseen liittyy monelaisia asioita. Yksi on, että kokee itse menestyneensä. Se on sitä, että kokee löytäneensä paikkansa maailmassa, tekemistä millä on merkitystä ja jonkinlaista arvostusta. Miksi ajattelet menestystä pelkästään taloudellisesti? Puolisoni ei tarvitse menestyä taloudellisesti, koska hän on edelleen hyvin varakas. Silti hän kokee syvästi epäonnistuneensa elämässään.