Miten selvitä tällaisesta kasvatuserimielisyydestä miehen kanssa?
Lapsen syntymän jälkeen miehestä on paljastunut, että hän ei hyväksy mitään erilaisuutta. Ennen lapsen saamista en tiennyt, että mies oli tällainen. Hän ei millään tavalla paljastanut tätä asiaa koskevia ajatuksiaan. Tai sitten ne tuli hänelle vasta lapsen syntymän jälkeen, vanhemmiten muuttui jääräksi tai jotain. Mutta nyt olen asian kanssa pulassa. Meillä on alakoululainen lapsi, joka tietenkin elää maailmassa, jossa on valtavasti erilaisuutta. Ihan jo hänen luokalla on tosi erilaisia lapsia, eri kansallisuuksia, erilaisista perhetaustoista (esim. yhdellä lapsella on vanhempina lesbopariskunta) jne. Ja minä haluan kasvattaa lapseni siihen, että erilaisuus kuuluu asiaan ja on hyvä asia, hänkin voi olla ja saa olla erilainen kuin muut. Ja onkin sitä (hän on nepsy). Teen paljon töitä avartaakseni hänen maailmankatsomusta lisätäkseni hänen suvaitsevuutta kaikkien ihmisten erilaisuutta kohtaan (niin muiden kuin omaansa erilaisuutta). Yritän saada hänet ymmärtämään, että on ok olla erilainen. Ja mies jauhaa kotona jotain 1800-lukulaista mantraa siitä miten kaikkien pitää olla juuri tietynlaisia jotta heidät voi hyväksyä. Ehdottomasti ei saa olla ulkomaalainen, ujo, lesbo, homo, nepsy, kouluttamaton, liian koulutettu jne. Suoraan sanottuna siis ihan ää liö puhetta. Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia? Kun tekisi vain sanoa lapselle, että älä kuuntele isää, isä puhuu kuin ää liö.
Kommentit (81)
Koulussamme on maahanmuuttajaperhe, joka tuli Suomeen suuresta Aasian maasta. Toinen vanhemmista on kotoisin syrjäiseltä maaseudulta maansa pohjoisimmasta osasta, kun taas toinen on kotoisin eteläisestä kaupungista. Heidän elintottumuksensa ovat hyvin erilaiset. Sanotaan, että myös naisen ruokailutottumukset ovat sopeutuneet miehen ruokailutottumuksiin, koska miehet tienaavat rahaa ja naiset huolehtivat perheestä.
Heidän lapsensa ovat saaneet englanninkielistä koulutusta lapsuudesta asti, ja heidän arvomaailmansa poikkeavat hyvin paljon vanhempiensa arvomaailmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ole huolissasi. Lapsi tekee omat päätöksensä. Minunkin vanhemmat molemmat täysnasseja ja vihaavat kaikkea ja kaikkea, mutta minusta tuli ihan normaali koska sain elämässä ihan omat kokemukset. Ei lapset kopioi vanhempiensa maailmankuvaa, eihän maailma silloin muuttuisi mihinkään. Sanot vaan lapselle että olette isän kanssa eri mieltä ja tulee kysymään sitten sinulta, jos on niihin aiheisiin liittyvää mihin isä ei osaa vastata.
Tässä tapauksessa se isä ilmeisesti vihaa myös ihmisryhmää, johon lapsi itse kuuluu. Sellainen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan.
Voi, minulta meni ihan ohi että lapsi on itse nepsy. Sitten tosiaan ihan eri asia, en altistaisi lasta omassa kodissaan haukkumiselle. Minulle diagnosoitiin asperger vasta aikuisena, varmaankin koska vanhemmat ei sellaiseen uskokaan. Ehkä hyvä niin etteivät sitä "huomanneet", niin en ainakaan joutunut siitä haukutuksi.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuossa voi jo kyllä sanoa ihan ääneen tuon, että mies on ää liö. Eihän kukaan voi ajatella noin suvaitsemattomasti nykyään.
Todellakin voi. Ihan normaalia. Ette te suvaitsevaisiksi itseänne kutsuvat niin kovin suvaitsevaisia olekaan kuin mitä kuvittelette?
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiselle sitten menit haaroja levittämään?
Olin kovassa puutteessa ja keltään muulta en saanut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä vasta tässä vaiheessa tuli ilmi? En voi käsittää.
Koska ap on provo.
Miten tämä ilmenee siis käytännössä? Aloituksessa ei tule selville kuin se, että miehen mielestä kaikkien pitäisi olla samanlaisia. Mitä hän sanoo? Sanooko noita asioita lapselle?
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Sitten hän varmaan myös elättää sinut kotivaimona, kun haluaa noudattaa 1800-luvun mallia.
Niin hän elättääkin. Minä en käy töissä. Ap
Vierailija kirjoitti:
VMP taas
Yksikään nainen ei iloitse että lapsen koulu on täynnä S2:sia. Ei kukaan ole onnellinen kun luokasta puolet eivät osaa mitään kieltä, häiriköivät, ovat väkivaltaisia eikä koulutus kiinnosta.
Surkea trolli Ap tietysti iloitsee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuossa voi jo kyllä sanoa ihan ääneen tuon, että mies on ää liö. Eihän kukaan voi ajatella noin suvaitsemattomasti nykyään.
Todellakin voi. Ihan normaalia. Ette te suvaitsevaisiksi itseänne kutsuvat niin kovin suvaitsevaisia olekaan kuin mitä kuvittelette?
Joo ei suvaitsevaistenkaan tarvitse suvaita omassa kodissaan ja omaan lapseensa kohdistuvaa huonoa käytöstä. Usko tai älä.
Ette siis koskaan ennen lapsen kouluikää keskustelleet keskenänne vähemmistöistä?
Että odotit 7 vuotta ja nyt vasta. Kukakohan on se todellinen ää li ö.
Muistan kun saimme melko nuorina esikoisemme, että stressasin alkuun kovasti, että olemmeko tarpeeksi oikeanlaisia vanhempia, ja kasvaako lapsesta yhteiskuntakelpoinen. Siis mietin jossain hormonipäissäni (?), että onko tuo taapero nyt oikeanlainen, ja vertailin muskarin ja leikkikentän muihin lapsiin, sekä itseäni muihin vanhempiin. Stressasin kodin, oman ulkonäön, lapsen vaatteiden, rattaiden ym. siisteyttä. En tiedä mikä alemmuuskompleksi minulla oli, ja nyt nuo ajatukset tuntuvat ihan vieraalta. Olin varmasti epävarma vanhemmuustaidoistani? Onneksi se meni ohi, kun tajusin että kaikki lapset, vanhemmat ja kodit ovat erilaisia ja toisen lapsen kohdalla en enää sekoillut samalla tavalla.
Kirjoitan tämän siis siksi, että voisiko ap:n miehelläkin olla samankaltainen epävarmuus, jota ilmentää ajattelemalla kapeasti. Auttaisiko häntä, jos hän tapaisi enemmän muita vanhempia ja perheitä?
Ymmärtäminen on eriasia kuin suvaitseminen.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Sitten hän varmaan myös elättää sinut kotivaimona, kun haluaa noudattaa 1800-luvun mallia.
Kotirouva ei kotivaimo.
Ihan näin "nepsynä" aikuisena. En halua että minua suvaitaan. Haluan ymmärrystä ja asiallista käytöstä minua kohtaan. En halua erityiskohtelua enkä suvaitsevuus höpinää.
Olen todella paljon muutakin kuin nepsydiagnoosini.
Vierailija kirjoitti:
VMP taas
Yksikään nainen ei iloitse että lapsen koulu on täynnä S2:sia. Ei kukaan ole onnellinen kun luokasta puolet eivät osaa mitään kieltä, häiriköivät, ovat väkivaltaisia eikä koulutus kiinnosta.
Monet, enimmäkseen naiset, uskovat ihmisten hyvyyteen, ja haluavat nähdä sitä ihmisissä myös silloin, kun sitä ei ole. Uskovat asiaansa sokeasti, vaikka itse tai läheiset kärsisivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VMP taas
Yksikään nainen ei iloitse että lapsen koulu on täynnä S2:sia. Ei kukaan ole onnellinen kun luokasta puolet eivät osaa mitään kieltä, häiriköivät, ovat väkivaltaisia eikä koulutus kiinnosta.
Monet, enimmäkseen naiset, uskovat ihmisten hyvyyteen, ja haluavat nähdä sitä ihmisissä myös silloin, kun sitä ei ole. Uskovat asiaansa sokeasti, vaikka itse tai läheiset kärsisivät.
Niin, paljon parempi olla tuollainen, joka uskoo, että päiväkoti-ikäisissä lapsissa on pelkkää pahuutta sisällä. /s/
Vierailija kirjoitti:
Nepsyys katoaa puhelimen pois ottamisella.
Ei katoa. Sitä oli jo ennen lankapuhelimia. Vaikka ei osattu hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nepsyys katoaa puhelimen pois ottamisella.
Jaa, mun isän autismi ei kadonnut minnekään 50-luvulla, eikä mun 80-luvulla. Ne lankapuhelimetko meidän autismin aiheutti? 🤔
Minun isälle autismin aiheutti selkeästi 50-luvun rokotteet tai hevoset, en ole ihan varma, ja minulle ja siskolleni autismi puhkesi selkeästi 90-luvun videopelien takia. Tai ehkä luin liikaa, tyhmät vanhemmat eivät ottaneet kirjoja pois ja nyt on autismi :(((((((
Tässä tapauksessa se isä ilmeisesti vihaa myös ihmisryhmää, johon lapsi itse kuuluu. Sellainen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan.