Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun lapsi reagoi voimakkaasti pieneenkin fyysiseen epämukavuuteen?
12.08.2025 |
Toivoin, että ajan myötä ja ikää karttuessa asia helpottuisi, mutta ei. Lapsi täyttää pian 7 ja on edelleen sellainen, että jos on pienikin fyysinen epämukavuus, niin hän reagoi siihen voimakkaasti. Tekee heti selväksi, että asia häiritsee paljon ja jos ei sitä epämukavuutta saada poistettua, niin tuloksena on kiukkuisuus, joskus itkukin. Tällaisia epämukavuuksia voi olla esim. todella pieni naarmu ihossa, nälkä, jano, pieni ryppy sukassa kengän sisällä, hius paidan sisällä, vaatteet pesulappu, vähän kuuma tai vähän kylmä, hiki, tuuli kasvoilla jne. Eli asioita, joita ihmisen elämässä nyt on joka päivä montakin kertaa. Muille pikkuasioita, joita ei edes huomaa. Mutta lapselleni asioita, jotka estää keskittymästä mihinkään muuhun ja tekee kiukkuiseksi. Olen neuvolassa tätä yrittänyt kysyä useamman kerran, mutta eivät siellä reagoi muuten kuin että aha tai jaahas. Olisiko neuvoja tällaiseen asiaan lapsen kanssa?
Kommentit (175)
Jännä miten jotakuta aikuista miestä saattaakin ahdistaa näin paljon se, että joku random lapsi saa osakseen huolenpitoa. Että tämän herkkyys ja/tai allergia huomioidaan. Pienellä päättelyllä voisi tulla tulokseen, että hän jäi itse tätä kaikkea paitsi, ja on nyt katkera naisille, jotka edustavat hänelle hänen omaa äitiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on aistiyliherkkyyttä. Voi kestää läpi koko elämän.
Olin aikeissa kommentoida juuri samoin. Mieheni sukulaispojalla on sama juttu, eli jotain tiettyä paitaa ei voi pitää, kun tuntuu pahalta iholla. Joitain ruokia ei voi syödä, kun tuntuu inhottavalta suussa tai tuoksuu voimakkaasti. Mitään allergioita ei ole todettu, mutta esimerkiksi kalan maku ja koostumus saa oksentamaan jne.
Tällä pojalla on diagnosoitu kouluiässä ADHD aistiyliherkkyyden lisäksi. Neuvolasta harvemmin apua saa. Kannattaa mennä lääkäriin erikseen tämän vaivan kanssa. Terapiaa ja apua on saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Mammaraati on siis päättänyt, että kyse on aistiyliherkkyydestä ja mitään muuta vaihtoehtoa ei saa enää ehdottaa. Eli koko ketjun joutaa poistoon.
Ei niin ole noin vain päätetty. Vaan kokeneet äidit ovat perustelleet näkemyksensä ja kyselleet ap:ltä lisätietoa sulkeakseen pois muita vaihtoehtoja.
Kuumuuteen ja kylmyyteen voi usein varautua kerrospukeutumisella. Vaatteita voi lisätä ja vähentää tuntemusten mukaan. Ne säähän nähden oudon vähässä vaatetuksessa liikkuvat voivat olla näitä "aistivammaisia", teinin kanssa sai usein väitellä, laitetaanko takki päälle vai ei. En tiedä oliko se koulumatkalla oikeasti päällä, mutta takki mukana lähti aamulla, iltapäivästä tuli yleensä takaisin takki repussa.
Tuuleen kasvoilla voi vaikuttaa käyttämällä huppua, lierihattua tai lippistä, jopa aurinko/urheilulaseista voi olla apua.
Missasit pointin, joka oli se, että aistiyliherkkyyttä voi hoitaa. Siksi ei pidä juntata tekstiin sellaisia lausumia, jotka voi tulkita niin, että ei sille mitään voi, joten turha hakea apua.
Moni täällä varmaan pelkää, ettei haeta apua tai oteta asiaa vakavasti, jos sanotaan että sitä voi siedättää. Sitten oletetaan, että kyllä se kotikonstein hoituu, lapsi tottuu itsestään ja annetaan asian olla... eihän se niinkään mene.
Eli meillä on vähän eri näkökulmat, mutta ollaan kaikki samaa mieltä siitä, ettei tuo ole mikään olkien kohauttamisella hoituva asia. Tärkeintä on päiväkodin ja neuvolan vastustuksesta huolimatta vaatia lapselle apua, tutkimukset ja päästä sitä kautta toimintaterapian tai muun kuntoutuksen piiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap sanoi jo aikaa sitten, että mitään autismiin tai muuhun nepsyyn viittaavaa ei ole. Silti moni edelleen yrittää tyrkyttää noita.
Aistiyliherkkyys voi olla ilman mitään liitännäisobgelmia. Ja jos hoitoon on pitkät jonot, niin en jäisi odottelemaan, vaan aloittaisin itse kotona kuntouttamisen esim hankkimalla lapselle riippumaton (joka on jossain ohjeissa ollut). Ei tuollaisesta mitään haittaakaan ole.
Ja koska lapsi on jo 7-vuotias, ja hoitoa voi joutua jonottamaan pari vuotta, niin en aikailisi minkään kanssa. Otollinen ikä hoidolle on 5-vuotiaana, joten en odottelisi enää tumput suorina.
Vierailija kirjoitti:
Ap sanoi jo aikaa sitten, että mitään autismiin tai muuhun nepsyyn viittaavaa ei ole. Silti moni edelleen yrittää tyrkyttää noita.
Aistiyliherkkyys voi olla ilman mitään liitännäisobgelmia. Ja jos hoitoon on pitkät jonot, niin en jäisi odottelemaan, vaan aloittaisin itse kotona kuntouttamisen esim hankkimalla lapselle riippumaton (joka on jossain ohjeissa ollut). Ei tuollaisesta mitään haittaakaan ole.
Ja koska lapsi on jo 7-vuotias, ja hoitoa voi joutua jonottamaan pari vuotta, niin en aikailisi minkään kanssa. Otollinen ikä hoidolle on 5-vuotiaana, joten en odottelisi enää tumput suorina.
Kyllähän kaikki ap:n kuvailemat asiat on autismiin viittaavia. Toki voi olla kyse vaikka mistä muustakin. Mutta kun on kuvailtu monia autismiin viittaavia piirteitä, niin ei silloin voi sanoa, että mitään autismiin viittaavaa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap sanoi jo aikaa sitten, että mitään autismiin tai muuhun nepsyyn viittaavaa ei ole. Silti moni edelleen yrittää tyrkyttää noita.
Aistiyliherkkyys voi olla ilman mitään liitännäisobgelmia. Ja jos hoitoon on pitkät jonot, niin en jäisi odottelemaan, vaan aloittaisin itse kotona kuntouttamisen esim hankkimalla lapselle riippumaton (joka on jossain ohjeissa ollut). Ei tuollaisesta mitään haittaakaan ole.
Ja koska lapsi on jo 7-vuotias, ja hoitoa voi joutua jonottamaan pari vuotta, niin en aikailisi minkään kanssa. Otollinen ikä hoidolle on 5-vuotiaana, joten en odottelisi enää tumput suorina.
Ap sanoi, että neuvolassa ei ole sellaista nostettu esiin, ja hän luotti tähän. Tiedätkö, kuinka usein tuollainen jää huomaamatta päiväkodissa ja neuvolassa? Valtavan moni diagnoosi tehdään vasta myöhemmin kouluiässä - tai joskus vasta aikuisena, jos nepsy oppii peittelemään tai kompensoimaan oireitaan koululaisena.
Monilla ei ole tietoa siitä, miten erilaisin tavoin nepsyys näyttäytyy, vaan oletetaan että autismi on pelkkää mykkää paikallaan heijaamista tai adhd jatkuvaa riehumista. Aina oireet eivät ole muille näkyvä huutomerkki, vaan ne voivat olla lapsen hiljaista kärsimistä erilaisuuden kanssa. Tutkimukset nuorena voivat kuitenkin säästää lapsen myöhemmältä kuormitukselta ja auttaa häntä täyttämään potentiaaliaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sanoi jo aikaa sitten, että mitään autismiin tai muuhun nepsyyn viittaavaa ei ole. Silti moni edelleen yrittää tyrkyttää noita.
Aistiyliherkkyys voi olla ilman mitään liitännäisobgelmia. Ja jos hoitoon on pitkät jonot, niin en jäisi odottelemaan, vaan aloittaisin itse kotona kuntouttamisen esim hankkimalla lapselle riippumaton (joka on jossain ohjeissa ollut). Ei tuollaisesta mitään haittaakaan ole.
Ja koska lapsi on jo 7-vuotias, ja hoitoa voi joutua jonottamaan pari vuotta, niin en aikailisi minkään kanssa. Otollinen ikä hoidolle on 5-vuotiaana, joten en odottelisi enää tumput suorina.
Ap sanoi, että neuvolassa ei ole sellaista nostettu esiin, ja hän luotti tähän. Tiedätkö, kuinka usein tuollainen jää huomaamatta päiväkodissa ja neuvolassa? Valtavan moni diagnoosi tehdään vasta myöhemmin kouluiässä - tai joskus vasta aikuisena, jos nepsy oppii peit
Jep. Ystävän lapsen numerot nousivat koronan aikaan kymppeihin, aiemmin 6-7... Ihmeteltiin mistä johtui, kun monilla muilla meni etäkoulussa toisin päin. Mietittiin kiusaamista yms. Myöhemmin tutkittiin nepsyys teinin omasta aloitteesta ja selvisi, että on kirjolla. Aiemmin oli mennyt ihan äärirajoilla, kun ei pystynyt toimimaan tavallisen koulun hälinässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sanoi jo aikaa sitten, että mitään autismiin tai muuhun nepsyyn viittaavaa ei ole. Silti moni edelleen yrittää tyrkyttää noita.
Aistiyliherkkyys voi olla ilman mitään liitännäisobgelmia. Ja jos hoitoon on pitkät jonot, niin en jäisi odottelemaan, vaan aloittaisin itse kotona kuntouttamisen esim hankkimalla lapselle riippumaton (joka on jossain ohjeissa ollut). Ei tuollaisesta mitään haittaakaan ole.
Ja koska lapsi on jo 7-vuotias, ja hoitoa voi joutua jonottamaan pari vuotta, niin en aikailisi minkään kanssa. Otollinen ikä hoidolle on 5-vuotiaana, joten en odottelisi enää tumput suorina.
Kyllähän kaikki ap:n kuvailemat asiat on autismiin viittaavia. Toki voi olla kyse vaikka mistä muustakin. Mutta kun on kuvailtu monia autismiin viittaavia piirteitä, niin ei silloin voi sanoa, että mitään autismiin viittaavaa ei ole.
Mitä autismiin viittaavaa ap on sanonut? Aloituksessa kaikki viittaa aistiyliherkkyyteen. Nuo eivät ole autismin oireita.
Se, että monella autistilla on aistiyliherkkyyttä, ei tarkoita, että autismi ja aistiyliherkkyys olisi sama asia. Ne ovat erillisiä ongelmia.
Autismin tyypillisiä oireita ovat mm. Sosiaaliset ongelmat, kommunikaatio-ongelmat, voimakkaat kiinnostuksen kohteet tai toistuvat käyttäytymismallit. Eli esim autojen riviin asettelu ei muutu iän myötä juonelliseksi autoleikiksi. Tai leikit kavereiden kanssa ei suju eikä lapsi hakeudu mukaan yhteisleikkiin. Jne.
Ei ap ole mitään tällaista kuvaillut, vaan aistongelmia, joka on eri asia kuin autismi.
Vierailija kirjoitti:
Ap sanoi jo aikaa sitten, että mitään autismiin tai muuhun nepsyyn viittaavaa ei ole. Silti moni edelleen yrittää tyrkyttää noita.
Aistiyliherkkyys voi olla ilman mitään liitännäisobgelmia. Ja jos hoitoon on pitkät jonot, niin en jäisi odottelemaan, vaan aloittaisin itse kotona kuntouttamisen esim hankkimalla lapselle riippumaton (joka on jossain ohjeissa ollut). Ei tuollaisesta mitään haittaakaan ole.
Ja koska lapsi on jo 7-vuotias, ja hoitoa voi joutua jonottamaan pari vuotta, niin en aikailisi minkään kanssa. Otollinen ikä hoidolle on 5-vuotiaana, joten en odottelisi enää tumput suorina.
Aistiyliherkkyysdiagnoosin saaneen vanhempana annan tässä SI-toimintaterapeutin antaman ohjeen. Aistiyliherkän syvätuntoa kannattaa aktivoida. Toimintaterapiassa lapsesta tehtiin hampurilainen, hänet laitettiin mm. hampurilaispihviksi jumppapatjojen väliin. Kotona hän tykkäsi pienenä tulla paketoitavaksi eli nukkumaan mennessä hänen peittonsa vedettiin tiukkaan päälle siten, että molemmin puolin vartalon viereinen osa tulee hieman lapsen alle.
Kevyet silitykset ovat yleensä epämiellyttäviä, kannattaa ennemmin hieroa pitkin vedoin samalla hieman painaen. Jotkut hyötyvät painopeitosta: https://kaksplus.fi/lapsi/lapsen-kehitys/painopeitto-lapselle-kayttoaik…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sanoi jo aikaa sitten, että mitään autismiin tai muuhun nepsyyn viittaavaa ei ole. Silti moni edelleen yrittää tyrkyttää noita.
Aistiyliherkkyys voi olla ilman mitään liitännäisobgelmia. Ja jos hoitoon on pitkät jonot, niin en jäisi odottelemaan, vaan aloittaisin itse kotona kuntouttamisen esim hankkimalla lapselle riippumaton (joka on jossain ohjeissa ollut). Ei tuollaisesta mitään haittaakaan ole.
Ja koska lapsi on jo 7-vuotias, ja hoitoa voi joutua jonottamaan pari vuotta, niin en aikailisi minkään kanssa. Otollinen ikä hoidolle on 5-vuotiaana, joten en odottelisi enää tumput suorina.
Kyllähän kaikki ap:n kuvailemat asiat on autismiin viittaavia. Toki voi olla kyse vaikka mistä muustakin. Mutta kun on kuvailtu monia autismiin viittaavia piirteitä, niin ei silloin voi sanoa, että mitään autismiin viittaav
Kannattaa tässäkin silti muistaa, että lievä autismi näkyy monilla tavoilla. Esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa kuormittuminen voi olla huomaamatonta ja näkyä väsykiukkuna, eikä aina sellaisena että ei pysty olemaan yhteisleikeissä ollenkaan mukana. Joillakin autisteilla on todella vilkas mielikuvitus, silloin leikit saattavat onnistua ja sosiaaliset vaikeudet alkavat korostua vasta myöhemmällä iällä, kun aletaan lukemaan sanattomia vihjeitä eikä kaikkea voikaan sanoa suoraan kuten lapsena.
Erityismielenkiinnonkohdekin voi kohdistua suosittuihin leluihin tai vaikka lastenohjelmaan, ei aina juniin tai muuhun "erikoiseen"... ja niin edelleen. Ei siis kannata sulkea asiaa pois ja jättää tutkimuksia tekemättä sen takia, että ihan jokainen itsestäänselvä merkki ei pistä silmään. Noin vahva aistiyliherkkyys on itsessään iso oire ja siksi taustasyyt tulisi selvittää.
En jaksa lukea koko ketjua... mutta onko ap vastannut mitään siihen, kuinka tuosta ei voi oppia pois sanomalla että älä välitä, vaan lapsi tarvitsee tutkimukset lääkärissä aistiyliherkkyyden takia ja toimintaterapeutin ohjeet? Vai jatkaako ekojen sivujen jankkausta siitä että pieniä naarmuja tulee joka päivä eikä neuvola/päiväkoti/eskari oo pistänyt lasta tutkimuksiin ap:n puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mammaraati on siis päättänyt, että kyse on aistiyliherkkyydestä ja mitään muuta vaihtoehtoa ei saa enää ehdottaa. Eli koko ketjun joutaa poistoon.
Ei ole mitään mammaraatia, vaan yksi autisti, joka jankuttaa näkemystään. Helposti tunnistettavissa kirjoitustyylistä.
Ei, tuo kirjaimellisesti ON aistiyliherkkyyttä. Vähän niin kuin jos sanon, että tähän koskee nyt, niin silloin puhutaan kirjaimellisesti kivusta.