Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun lapsi reagoi voimakkaasti pieneenkin fyysiseen epämukavuuteen?
12.08.2025 |
Toivoin, että ajan myötä ja ikää karttuessa asia helpottuisi, mutta ei. Lapsi täyttää pian 7 ja on edelleen sellainen, että jos on pienikin fyysinen epämukavuus, niin hän reagoi siihen voimakkaasti. Tekee heti selväksi, että asia häiritsee paljon ja jos ei sitä epämukavuutta saada poistettua, niin tuloksena on kiukkuisuus, joskus itkukin. Tällaisia epämukavuuksia voi olla esim. todella pieni naarmu ihossa, nälkä, jano, pieni ryppy sukassa kengän sisällä, hius paidan sisällä, vaatteet pesulappu, vähän kuuma tai vähän kylmä, hiki, tuuli kasvoilla jne. Eli asioita, joita ihmisen elämässä nyt on joka päivä montakin kertaa. Muille pikkuasioita, joita ei edes huomaa. Mutta lapselleni asioita, jotka estää keskittymästä mihinkään muuhun ja tekee kiukkuiseksi. Olen neuvolassa tätä yrittänyt kysyä useamman kerran, mutta eivät siellä reagoi muuten kuin että aha tai jaahas. Olisiko neuvoja tällaiseen asiaan lapsen kanssa?
Kommentit (175)
Hmm.... jos ongelma on vain vaatteissa eikä esim. ruoan suutuntumassa, voisi kyse olla myös allergiasta. Meillä lapsen venkoilut vaatteiden suhteen loppuivat, kun vaihdoimme hajusteettomaan ja sulfaatittomaan pesuaineeseen. Joku noissa hajusteellisissa ärsytti lapsen ihoa ja sai aikaan venkoilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noita ihan voi kuitenkaan verrata. Todella pieniä naarmuja tulee ihoon koko ajan ja joka päivä. Verta vuotavia avohaavoja ei. Ap
Mitä sönkötät? Kyse ei ole siitä, kuinka usein asia tapahtuu. Kyse on siitä, miltä asia TUNTUU. Sinulla ei selkeästi ole empatiakykyä, kun ohitat lapsen tunteen etkä osaa asettua lapsen asemaan kuvittelemalla, miltä sinusta tuntuisi, jos joku vähättelisi sinun vammaasi.
Et ymmärtänyt pointtiani ollenkaan. Ikävä että päätit kirjoittaa noin rumaan sävyyn. Pointtini oli se, että verta vuotavia avohaavoja on niin harvoin, että on mahdollista pysäyttää kaikki muu ja sännätä heti tyrehdyttämään verenvuoto. Ja se on pakkokin, koska verta pahasti vuotava avohaava voi oikeasti olla vaarallinen. Mutta jos joka päivä tunnin välein pitäisi pysäyttää koko maailma ja kaikki tekeminen siksi, että jossain on niin mitätön naa
Kysyt lapselta, tarvitseeko siihen laastarin. Se laastari nimittäin usein auttaa, vaikkei niin verta tulisikaan. Se auttaa kipuunkin, kun laastarilla saa usein tasaisen paineen siihen kipeään kohtaan. Lapsi voi itse arvioida, onko se laastari tarpeen vai ei. Ostat paketellisen halpoja pieniä laastareita tuohon käyttöön, voit vaikka laittaa niitä lapselle itselleen reppuun mukaan kouluun.
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo, jolta kysyt. Mutta minä en ainakaan haluaisi tässä ketjussa puhua tuosta sinun aiheestasi, vaan haluaisin keskittyä aloittajan ongelmaan ja siihen liittyviin vinkkeihin.
Voit tehdä empatiasta oman aloituksen.
Mutta en tee, koska empatia liittyy tähän aiheeseen hyvin paljon. Sinun pitää nyt vain kestää, että vauvapalsta ei toimi sinun tahtosi mukaan, vaan täällä saa tuoda esiin muitakin näkemyksiä kuin sen sinulle mieluisimman. Ei ole nykyisin lainkaan tavatonta, että "yliherkkyyden" taustalla on ihan vain rajattomuutta ja sitä, että lapsi on oppinut saamaan tahtonsa läpi kiukuttelemalla. Sekin puoli on hyvä tuoda esiin, vaikka se sinua ahdistaisi.
Hyvä lapseton mies. Me äidit tunnistamme kyllä eron. Aiheutat itsellesi nyt turhaa ahdistusta huolenpidollasi. Mene vaikka kävelylle, me muut keskustelemme aistiyliherkkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on lisäksi atopiaa tai iho ärsyyntyy herkästi, kannattaa ostaa vain vaaleita vaatteita, jotka kankaasta, joka ökö tex standardin mukaisia. Ei mustia tai tummia vaatteita, niissä on väriainejäämiä, jotka ärsyttävät ihoa.
Tähän lisäksi herkän ihon pyykinpesu- ja huuhteluaineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aistiyliherkkyydeltä, mikä tarkoittaa sitä, että lapsen aistit toimivat tavallisesta poikkeavalla tavalla. Se ryppy, lappu tai epämukava paidan materiaali ei tunnu lapselle samalta kuin muille, vaan oikeasti melkein kivuliaalta, kuin joku vaikka nipistäisi tai hankaisi ihoa hiekkapaperilla koko ajan. Voit ajatella tuota samanlaisena kehon poikkeamana kuin vaikka allergiaa. Banaanille allerginen ei maista samaa makeaa kuin muut, vaan hänelle banaani on "poltteleva" hedelmä.
Kuten täällä onkin sanottu, niin aistiyliherkkyys ei siedäty pois. Se voi hälventyä iän mukana tai olla hälvenemättä, mutta siihen ei auta muu kuin mukautuminen. Paidoista voi leikata laput pois, käyttää hellävaraisia pyykinpesuaineita ja antaa lapsen itse valita materiaaleja, jotka eivät tunnu pahalta (usein pehmeät kankaat toimivat paremmin kuin vaikka farkkukangas). Siedättämisen yrittäminen aiheuttaa lapselle vai
Olen tuon lainaamasi kommentin kirjoittaja. Siinä mielessä voi, että oikealla diagnoosilla siihen on saatavilla ammattiapua (kuten toimintaterapiaa), joka voi helpottaa tilannetta. Aistiyliherkkyys ei kuitenkaan yleensä ole asia, joka on poistettavissa ihan kokonaan.
Usein siedättymisellä tarkoitetaan ns. maallikkokeskusteluissa kuitenkin sitä, että lapsi pakotetaan olemaan vaikeassa tilanteessa (pitämään esimerkiksi lapullisia vaatteita) ja yritetään mukauttaa häntä siihen, että elämä on ikävää. Sitten oletetaan, että lapsi tottuu asiaan. Tuollainen ei toimi ja se voi olla lapselle tuskallista.
Aistiyliherkkyydessä tilannetta on ihan ok helpottaa mahdollisimman paljon (esimerkiksi poistamalla niitä lappuja, karheiden kankaiden käyttöä ja muita häiritseviä tekijöitä), se ei pahenna lapsen oireilua vaan helpottaa vain hänen oloaan. Sen jälkeen voi alkaa miettimään kuntoutusta.
Kuntoutustakaan ei kannata tehdä ihan omin päin, koska erilaiset kuntoutusmetodit toimivat eri tavoin. Esimerkiksi pelkästä aistiyliherkkyydestä (tai vaikka aistiyliherkkyydestä ja adhd:sta) kärsivän kuntoutukseen voi sisältyä mm. halaamista. Sen sijaan autismin kirjoon liittyvässä yliherkkyydessä kosketus/läheisyys voi olla lapsesta tukahduttavaa ja jokin muu keino toimii paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä lapseton mies. Me äidit tunnistamme kyllä eron. Aiheutat itsellesi nyt turhaa ahdistusta huolenpidollasi. Mene vaikka kävelylle, me muut keskustelemme aistiyliherkkyydestä.
En ole lapseton enkä mies. Älä yritä vaientaa erilaisia mielipiteitä omilla kuvitelmillasi. Moni äiti on täysin sokea omalle toiminnalleen, kuten esim. Supernanny-ohjelmassa nähdään. Sinä voit keskustella aistiyliherkyydestä niin paljon kuin haluat, mutta me muut saamme tuoda keskusteluun myös muita vaihtoehtoja. Jos et sitä kestä, se on sinun päänsärkysi. Ketään ei auta se, että jankutetaan vain yhtä näkökulmaa huomioimatta, että kyse voi olla jostain muutakin. Kuten vaikka allergiasta, jonka joku otti esiin. Miksi et muuten hänelle räyhää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on lisäksi atopiaa tai iho ärsyyntyy herkästi, kannattaa ostaa vain vaaleita vaatteita, jotka kankaasta, joka ökö tex standardin mukaisia. Ei mustia tai tummia vaatteita, niissä on väriainejäämiä, jotka ärsyttävät ihoa.
Tähän lisäksi herkän ihon pyykinpesu- ja huuhteluaineet.
Ei ollenkaan huuhteluainetta, jos on herkkä iho. Kemikaalit ihan minimiin siinä tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mammaraati on siis päättänyt, että kyse on aistiyliherkkyydestä ja mitään muuta vaihtoehtoa ei saa enää ehdottaa. Eli koko ketjun joutaa poistoon.
"Kuten vaikka allergiasta, jonka joku otti esiin. Miksi et muuten hänelle räyhää?"
Koska olen yksi allergia-vaihtoehdosta itsekin keskusteleva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kuten vaikka allergiasta, jonka joku otti esiin. Miksi et muuten hänelle räyhää?"
Koska olen yksi allergia-vaihtoehdosta itsekin keskusteleva.
Eihän se ole allergiasta keskustelua, että käsket minua vaikenemaan ja menemään kävelylle jne.
Vierailija kirjoitti:
Mammaraati on siis päättänyt, että kyse on aistiyliherkkyydestä ja mitään muuta vaihtoehtoa ei saa enää ehdottaa. Eli koko ketjun joutaa poistoon.
Ei, vaan aloituksessa kirjaimellisesti ja yksityiskohtaisesti kuvailtiin aistiyliherkkyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on sanottu kaksi syytä, jotka tulivat mullekin mieleen: aistiyliherkkyys ja/tai iho-ongelma.
Ap, koskeeko tuo vain iholla tuntuvaa epämukavuutta (vaatteet, haavat, tuuli...) vai onko lapsi herkkä muillekin asioille? Häiritseekö ruokien tekstuuri tai toisiinsa osuminen, kovat äänet tai vahvat hajut? Jos ongelma on vain vaatteissa, niin lapsella voi olla atopiaa tai joku muu iho-ongelma, joka saa ihon herkäksi ja kutiamaan. Syy voi olla myös allergiassa jollekin pesuaineelle.
Jos lapsella on ongelmia myös jonkin muun kuten hajujen, ruokailun tai äänien kanssa, niin sitten syynä on varmaan aistiyliherkkyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei kyllä ole mitään järkeä. Ei sitä lasta voi esim. viedä sairaalaan tikattavaksi, vaikka se pieni naarmu miten tuntuisi tikkejä vaativalta avohaavalta. Kyllä lapselle pitää voida opettaa, että tuntui miltä hyvänsä, niin vaaraa ei ole. Silti voi olla empaattinen ja kertoa, että tunne on ok.
Samoin jos lapsi pelkää pimeää, koska on varma, että sängyn alla on kirvesmurhaaja, niin se tunne on ihan todelinen ja siihen pitää suhtautua empaattisesti, mutta ei siihenkään reagoida samoin kuin jos sängyn alla oikeasti olisi kirvesmurhaaja. Eikä lapselle todellakaan kerrota, että joo, on ihan validi ja todelinen kokemus, että se kirvesmurhaaja on siellä, vaikkei äiti nyt sitä pystykään näkemään.
Tähän ketjuun tuntuu kirjoittelevan aikuislapset, jotka eivät ole vieläkään joutuneet oppimaan, että monenlaisten kamalienkin tunteiden kanssa
Juuri näin. Minä olen aistiyliherkkä aikuinen. En laita koskaan ruokaa, koska 95% ruoan hajuista aiheuttaa migreenin (syönkin salaatteja, jogurtteja, hedelmiä, leipää, valmiiksi tehtyjä kaupan ruokia, valmisruokia ymv.). Kahvin haju on pahin, tosin kahvilassa siedän paremmin kun sielllä on muitakin hajuja. Hajuvesistä ja tuoksuista olen löytänyt yhden ainoan, jota voin käyttää ilman migreeniä. Samoin käsisaippuoina on 2 eri tuoksuvaa saippuaa, joista ei tule migreeni. Kaikki hajuttomat tuotteetkaan eivät käy, koska niissä on kemiallinen tuoksu, joka laukaisee migreenin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mammaraati on siis päättänyt, että kyse on aistiyliherkkyydestä ja mitään muuta vaihtoehtoa ei saa enää ehdottaa. Eli koko ketjun joutaa poistoon.
Luitko sä edes tuota aloitusta?
"Tällaisia epämukavuuksia voi olla esim. todella pieni naarmu ihossa, nälkä, jano, pieni ryppy sukassa kengän sisällä, hius paidan sisällä, vaatteet pesulappu, vähän kuuma tai vähän kylmä, hiki, tuuli kasvoilla jne."
Tuo on kuvaus aistiyliherkkyydestä, eikä tuohon voi olla mitään vaihtoehtoista selitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammaraati on siis päättänyt, että kyse on aistiyliherkkyydestä ja mitään muuta vaihtoehtoa ei saa enää ehdottaa. Eli koko ketjun joutaa poistoon.
Luitko sä edes tuota aloitusta?
"Tällaisia epämukavuuksia voi olla esim. todella pieni naarmu ihossa, nälkä, jano, pieni ryppy sukassa kengän sisällä, hius paidan sisällä, vaatteet pesulappu, vähän kuuma tai vähän kylmä, hiki, tuuli kasvoilla jne."
Tuo on kuvaus aistiyliherkkyydestä, eikä tuohon voi olla mitään vaihtoehtoista selitystä.
Helposti voi, mutta kasvatustaidottomat mammat eivät sitä suostu näkemään, koska ovat jo päättäneet, että se oma tulkinat on ainut oikea.
Vierailija kirjoitti:
Tuo väite ei pidä paikkansa, että aistiyliherkkyys ei siedäty pois. Ei se toki itsestään katoa. Mutta sitä voi hoitaa lievemmäksi.
Se nimenomaan pitää paikkansa. Kumosit itsekin väitteen sanomalla, että herkkyyttä voi hoitaa LIEVEMMÄKSI. Lievemmäksi hoitaminen on eri asia kuin pois siedättäminen.
Missasit pointin, joka oli se, että aistiyliherkkyyttä voi hoitaa. Siksi ei pidä juntata tekstiin sellaisia lausumia, jotka voi tulkita niin, että ei sille mitään voi, joten turha hakea apua.
Kannattaisi ottaa koulun terveydenhoitajaan yhteyttä ja kertoa kaikista haasteista (ei ainakaan vähätellä, sillon ei saa apua). Kuulostaa aistiyliherkältä ja mahdollisesti nepsyltä. Varsinkin jos kyseessä on tyttö niin voi sietää päiväkodissa/koulussa monenlaista epämukavuutta muttei kotona kestä mitään ja päivän aikana kertynyt kuormitus purkautuu kotona.
Säälittävä kermaperse sunkin lapsest tulee 🙄
Vierailija kirjoitti:
Täällä on sanottu kaksi syytä, jotka tulivat mullekin mieleen: aistiyliherkkyys ja/tai iho-ongelma.
Ap, koskeeko tuo vain iholla tuntuvaa epämukavuutta (vaatteet, haavat, tuuli...) vai onko lapsi herkkä muillekin asioille? Häiritseekö ruokien tekstuuri tai toisiinsa osuminen, kovat äänet tai vahvat hajut? Jos ongelma on vain vaatteissa, niin lapsella voi olla atopiaa tai joku muu iho-ongelma, joka saa ihon herkäksi ja kutiamaan. Syy voi olla myös allergiassa jollekin pesuaineelle.
Jos lapsella on ongelmia myös jonkin muun kuten hajujen, ruokailun tai äänien kanssa, niin sitten syynä on varmaan aistiyliherkkyys.
Aloituksessa mainittiin muutakin kuin ihokosketuksen herkkyyttä.
Minä olen yliherkkä autisti, nyt keski-ikäinen. Huomasin vanhempien jallitukset ja huomion pois kääntämisen lapsena myös tosi selkeästi ja se suututti. Minulla oli ihan oikea ongelma, vaikka se raapiva lappunen, ja vanhempi ehdottaa, että jos ajateltaisiin jotain kivaa sen sijaan. Ehkä voisin verrata sitä kokemusta lapsena siihen, että kerron lääkärille, että jalkaan koskee (varvas on murtunut) ja lääkäri sanoo, että katsotaanpa tätä sun mahtavaa edistymistä tuossa tupakoinnin lopettamisessa sen sijaan.
Kaikkiin autistisiin tai aspergerlapsiin ei toimi sellainen peruslapsiin uppoava höpsönsöö. Minuun tehosi parhaiten ihan aikuismainen, looginen selitys, jota sain itsekin järkeillä. Vaikka että paidassa kutittaa nyt se lappu, mutta me ollaan ulkona talvella, pakkasta on -20C, siinä on paleltumisen vaara ja vaatteita ei voi ottaa nyt pois. Hoidetaan se merkki kuntoon, kun päästään paikkaan X - ja sitten myös hoidetaan se. Jos ei hoideta lupauksista huolimatta, tulin vain vihaiseksi, koska minulle on selkeästi valehdeltu. Autistina muistan kaikki loukkaukset ja epäreiluudet ihan taaperoiästä asti ja kaikki tuntemani autistit ovat pitkävihaisia.