Kotirouvan "ura" on suurimmalle osalle naisista taloudellisesti kannattavampi kuin töissäkäynti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herttaista miten edelleen pidetään leskeneläkettä vanhuuden turvana vaikka tosiaan 1975 ja jälkeen syntyneille sitä maksetaan vain 10 vuotta.

Kotirouvana eläminen on varteenotettava vaihtoehto, jos mies on erittäin hyväpalkkaisessa johtoasemassa (huom ei mikään oman elämänsä myyntipäällikkö), silloin taloudellisia haasteita ei tule, ELLEI mies jossain vaiheessa karkaa uuden rouvan matkaan.

Ja tässäkin tilanteessa tuo voi olla aika raskasta, kun identiteetti perustuu pelkästään äitiydelle. Tiedän kotirouvan, joka allekirjoittaa viralliset viestinsä koulutus tittelinään eli kauppatieteiden maisteri allekirjoituksessa:). Tosiaan koulutus on, mutta se on +25 vuotta vanha ja päivääkään ei ole ollut töissä. Eli aika surullista oikeastaan, että jotain tuollaista pitää painottaa kun muutakaan ei ole. Aikuisten lapsien saavutuksilla päteminen kuuluu samaan sarjaan...

Joku k

Itse asiassa tittelin tarkoituksella pitäminen allekirjoituksessa on hyvin yleistä esim. silloin kun ns. paremmat ihmiset ottavat yhteyttä lastensa asioissa opettajaan tai rehtoriin. Eräskin lääkäri valitti poikansa huonoa ja VÄÄRIN arvioitua matematiikan koetta näyttävästi titteli allekirjoituksessa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai. Mitenköhän mieheni maksaisi minulle 2500e netostaan 3000e kuussa, jotta minun olisi taloudellisesti kannattavampaa olla kotona kuin töissä? 

Miksi otit köyhän miehen?

 

Suomessa on niin surkeat palkat että ei täällä rikkaita juurikaan ole. 

Toivottavasti miehesi on kuitenkin rakas.  Sitä oikeaa rakkautta, kumppanuutta ja ystävyyttä  ei rahalla saa.

Aina näihin ketjuihin tulee ihmisiä kertomaan miten saavat ah, suuria älyllisiä haasteita niistä töistään. Ja kuitenkin suurinosa on ihan tavallisia työläisiä, kerrotteko vielä mitä älyllistä haastetta on olla kaupan kanssa, siivooja, sihteeri, hoitaja jne? Ei mitään.

Ei kai kotirouvaa kukaan määrää leipomaan ja siivoamaan joka hetki, aivan hyvin voi palkata siivoojan ja tilata leipomukset kotiin samoin kuin työssä käyvä. Kotityöt ovat kuitenkin hoidettava tavalla tai toisella ja usein nämä asiat hoituvat luontevasti sopuisissa parisuhteissa, eikä tarvitse pitää kirjaa siitä kuka teki mitäkin ja milloin. Sen sanon, että yhdessä tekeminen on ihan parasta, ja se, kun yhdessä innostutaan asioista, oli se vaikka kotityö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai. Mitenköhän mieheni maksaisi minulle 2500e netostaan 3000e kuussa, jotta minun olisi taloudellisesti kannattavampaa olla kotona kuin töissä? 

Miksi otit köyhän miehen?

 

Suomessa on niin surkeat palkat että ei täällä rikkaita juurikaan ole. 

Toivottavasti miehesi on kuitenkin rakas.  Sitä oikeaa rakkautta, kumppanuutta ja ystävyyttä  ei rahalla saa.

Rakas ja rikas samassa paketissa.

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla olisi mahdollisuus olla kotirouva, niin todellakin olisin!

Onneksi et ole. Sitten kun rupsahdat, niin olet sinkku lopun ikääsi :).

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kotirouvaa kukaan määrää leipomaan ja siivoamaan joka hetki, aivan hyvin voi palkata siivoojan ja tilata leipomukset kotiin samoin kuin työssä käyvä. Kotityöt ovat kuitenkin hoidettava tavalla tai toisella ja usein nämä asiat hoituvat luontevasti sopuisissa parisuhteissa, eikä tarvitse pitää kirjaa siitä kuka teki mitäkin ja milloin. Sen sanon, että yhdessä tekeminen on ihan parasta, ja se, kun yhdessä innostutaan asioista, oli se vaikka kotityö. 

Minun vaimoni oli pitkään kotirouva pelkästään sen takia että saimme olla mahdollisimman paljon yhdessä lapsien kanssa. Lastenhoitaja oli täysipäiväinen, kokki kävi viikonloppuisin ja kirjanpitäjä oli käskyvalmiudessa sivurakennuksessa. Se oli mahtavaa aikaa. Nyt kaikki lapset ovat aikuisia ja vaimokin päivätöissä.

Silloin kun lapset ol.i pieniä niin mun miehen nettopalkka oli jotain 1500 euroa (tänä päivänä vastaisi noin 1890 euroa). Ei ois ollut kauheen kannattavaa kenellekään että oisin jäänyt kotiin. 

Vierailija kirjoitti:

Aina näihin ketjuihin tulee ihmisiä kertomaan miten saavat ah, suuria älyllisiä haasteita niistä töistään. Ja kuitenkin suurinosa on ihan tavallisia työläisiä, kerrotteko vielä mitä älyllistä haastetta on olla kaupan kanssa, siivooja, sihteeri, hoitaja jne? Ei mitään.

Mutta nämäkin mainitsemasi henkilöt käyvät kodin ulkopuolella töissä, heillä on työkavereita, työyhteisö ja saavat palkkaa eivätkä ole kotona piikana. 

Ja sitten kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, niin mies vaihtaa kotirouvan nuorempaan, timmimpään ja hauskempaan naiseen.

Kannattaa kotirouvailussa katsoa, että tuossa vaiheessa tilillä on tarpeeksi rahaa oma asunto ostaa ja loppuelämä eläkepäivineen viettää. Jos ei ole pariinkymmeneen vuoteen mitään työkokemusta kertynyt, niin ei ole ihan sitä kuuminta valuuttaa nimittäin ex-kotirouva työmarkkinoilla! Ja jos töihin pääsisikin, niin kansaneläke tulee olemaan pääasiallinen eläke.

Vierailija kirjoitti:

Jos avioliitosta ja kotiäitiydestä olisi jotain hyötyä naiselle niin miehet olisivat jo aikoja sitten lailla kieltäneet ne.

TÄMÄ, TÄMÄ ja TÄMÄ! JOKAISEN NAISEN OLISI SYYTÄ MUISTAA JA YMMÄRTÄÄ TÄMÄ ASIA!

Sopisi minullekin, mutta vaatisi sitten sen että miehellä olisi varaa perheen muiden kulujen ja kustannusten (ml minun harrastukseni, kampaajat ja kuntosalit ja vastaavat) ohella:

- Kartuttaa kuukausittain minun nimissäni olevaa säästö/sijoitustiliä vähintään 2000 eurolla. Se kompensoisi puuttuvaa eläkekertymää/säästöjä joita normaalisti kertyy ansiotyöstä.

- Ei avioehtoa (tai ehkä perintöomaisuudet voisi molemmin rajata ulkopuolelle)

Hoitaisin kodin ja lapset hyvin tuollaisella sopimuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Aina näihin ketjuihin tulee ihmisiä kertomaan miten saavat ah, suuria älyllisiä haasteita niistä töistään. Ja kuitenkin suurinosa on ihan tavallisia työläisiä, kerrotteko vielä mitä älyllistä haastetta on olla kaupan kanssa, siivooja, sihteeri, hoitaja jne? Ei mitään.

Eivät miestenkään työt sen kummempia ole. Silti kukaan ei vaadi miehiä ryhtymään kotiorjiksi ilman omaa rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai. Mitenköhän mieheni maksaisi minulle 2500e netostaan 3000e kuussa, jotta minun olisi taloudellisesti kannattavampaa olla kotona kuin töissä? 

Miksi otit köyhän miehen?

 

Suomessa on niin surkeat palkat että ei täällä rikkaita juurikaan ole. 

Toivottavasti miehesi on kuitenkin rakas.  Sitä oikeaa rakkautta, kumppanuutta ja ystävyyttä  ei rahalla saa.

Mitähän se sellainen on. Miehet tuntuvat lähinnä käyttävän naisia seksuaalisesti hyväkseen, ainakaan itse en saa miehiltä mitään sellaista mitä kaipaisin elämääni. Maksullisia palveluita käytän kyllä toisinaan ja ammatinharjoittajien jutuja seuraan. Mutta nämä "ystävyydet" ja "suhteet" vaikuttavat aika paskoilta diileiltä :D

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, niin mies vaihtaa kotirouvan nuorempaan, timmimpään ja hauskempaan naiseen.

Kannattaa kotirouvailussa katsoa, että tuossa vaiheessa tilillä on tarpeeksi rahaa oma asunto ostaa ja loppuelämä eläkepäivineen viettää. Jos ei ole pariinkymmeneen vuoteen mitään työkokemusta kertynyt, niin ei ole ihan sitä kuuminta valuuttaa nimittäin ex-kotirouva työmarkkinoilla! Ja jos töihin pääsisikin, niin kansaneläke tulee olemaan pääasiallinen eläke.

Jep ja lapsetkin kannattaa kasvattaa sitä silmällä pitäen, että isukki perustaa haaremin. Eli ei vältämättä sijoittaa heihin sitä syvintä rakkauttaan.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, niin mies vaihtaa kotirouvan nuorempaan, timmimpään ja hauskempaan naiseen.

Kannattaa kotirouvailussa katsoa, että tuossa vaiheessa tilillä on tarpeeksi rahaa oma asunto ostaa ja loppuelämä eläkepäivineen viettää. Jos ei ole pariinkymmeneen vuoteen mitään työkokemusta kertynyt, niin ei ole ihan sitä kuuminta valuuttaa nimittäin ex-kotirouva työmarkkinoilla! Ja jos töihin pääsisikin, niin kansaneläke tulee olemaan pääasiallinen eläke.

... Ja muistetaan myös, että yli puolet avioliitoista ei pääty eroon (tilastollisesti kyllä, mutta tässä on mukana useamman kuin yhden kerran eronneita). Lisäksi keski- ja suurituloiset eroavat harvemmin kuin pienituloiset, samoin pitkistä liitoista erotaan harvemmin kuin lyhyistä. "Nuorempaan vaihtajia" on ehkä pari prosenttia.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, niin mies vaihtaa kotirouvan nuorempaan, timmimpään ja hauskempaan naiseen.

Kannattaa kotirouvailussa katsoa, että tuossa vaiheessa tilillä on tarpeeksi rahaa oma asunto ostaa ja loppuelämä eläkepäivineen viettää. Jos ei ole pariinkymmeneen vuoteen mitään työkokemusta kertynyt, niin ei ole ihan sitä kuuminta valuuttaa nimittäin ex-kotirouva työmarkkinoilla! Ja jos töihin pääsisikin, niin kansaneläke tulee olemaan pääasiallinen eläke.

Kannattaa tehdä heti alussa se oikea valinta. Jos nainen on älykäs ja hänen älykkyytensä stimuloi myös omaa mieltä niin rakkaus on ikuista. Jos karkkia tekee mieli niin aina voi käydä karkkikaupassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina näihin ketjuihin tulee ihmisiä kertomaan miten saavat ah, suuria älyllisiä haasteita niistä töistään. Ja kuitenkin suurinosa on ihan tavallisia työläisiä, kerrotteko vielä mitä älyllistä haastetta on olla kaupan kanssa, siivooja, sihteeri, hoitaja jne? Ei mitään.

Eivät miestenkään työt sen kummempia ole. Silti kukaan ei vaadi miehiä ryhtymään kotiorjiksi ilman omaa rahaa.

Joskus kyllä mietin, että sellainen mies voisi olla näppärä, joka vain makaa päiväpeitteen päällä aina kun sitä ei tarvitse. Ettei siis sotke ja mölise. Ja sitten kun tarvitsee, niin herää ja on vähän aikaa aktiivinen. Mikseivät miehet halua tällaista suhdetta? Olisi heille taloudellisesti kannattavampaa kuin työssäkäynti ja elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla olisi mahdollisuus olla kotirouva, niin todellakin olisin!

Onneksi et ole. Sitten kun rupsahdat, niin olet sinkku lopun ikääsi :).

Apua, minä olen jo iäkäs ja takuulla rupsahtanut, mutta kuitenkin jotenkin "kuosissa" pysynyt. Vuosikymmeniä jatkunut avioliittokin hyvällä mallilla. Taitaa puolisosta tulla leski ennen kuin minusta sinkku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, niin mies vaihtaa kotirouvan nuorempaan, timmimpään ja hauskempaan naiseen.

Kannattaa kotirouvailussa katsoa, että tuossa vaiheessa tilillä on tarpeeksi rahaa oma asunto ostaa ja loppuelämä eläkepäivineen viettää. Jos ei ole pariinkymmeneen vuoteen mitään työkokemusta kertynyt, niin ei ole ihan sitä kuuminta valuuttaa nimittäin ex-kotirouva työmarkkinoilla! Ja jos töihin pääsisikin, niin kansaneläke tulee olemaan pääasiallinen eläke.

Jep ja lapsetkin kannattaa kasvattaa sitä silmällä pitäen, että isukki perustaa haaremin. Eli ei vältämättä sijoittaa heihin sitä syvintä rakkauttaan.

Tuollaisiako ne kotirouvat miettii?