Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä saatte vilkkaan 3-4-vuotiaan nukkumaan illalla?!?!?
Alkaa turhauttamaan, etten saa lastani nukkumaan ajoissa. Miten hitossa tää voi olla näin vaikeaa.
Eli 3-vuotias (loppuvuodesta 4-vee) herää 6:15-6:30 aamulla ja lähdetään melko nopeasti päiväkotiin, missä ollaan klo 7. Päiväkodissa hän nukkuu päiväunet 12:30-14. Kotona ollaan klo 16. Iltapalalla varmistan, että syö aina hyvin, ettei ainakaan nälkä valvota.
Klo 20 mennään huoneeseen rauhoittumaan, luetaan pari satua, ei leikitä, vaan pötköttelee sängyssä. Ei enää jutella koko ajan, vaan esim. Itse istun nojatuolissa ja laitan silmät kiinni. Lapsi joskus nukahtaa klo 21, mutta usein menee 21:30- 22 astikin nukahtaminen. Olen kokeillut viedä huoneeseen 19:30, mutta istun siellä sitten vain kauemmin.
Illan aikana ollaan esim käyty ulkoilemassa, pyöräilemässä, potkittu palloa tai vaan leikitty kotona.
En uskalla häntä jättää yksin huoneeseen, ettei esim ala kiipeilemään vaarallisissa portaissa. On älytöntä istua monena iltana 1,5 h lapsen huoneessa... Mitä teen väärin??
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auktoriteetti. Sehän ei ole ollut muodissa tällä vuosituhannella. Tosin noin pieni lapsi nukahtaa helpommin yksin, jos ei ole suljettuna omaan huoneeseen, ovi nyt vähintään auki. Että lapsi kuulee tai näkee vanhemmat nukahtaessa. Aikoinaan tuli asuttua huoneistoissa, joissa oli paljon neliötä, mutta vähän huoneita. Silloin pienille lapsille sai rajattua oman sopen vaikka olohuoneesta tai keittiöstä. Helppo nukahtaa ilman nukuttamista, kun ei ole täysin eristettynä muusta perheestä.
Auttaako sinun nukkumiseesi auktoriteetti?
Onneksi meillä aikoinaan 4v oli perhepäivähoitajalla ja saatiin rytmi sellaiseksi, ettei päiväunia nukuttu, sillä vartinkin unet johtivat siihen että kukuttiin klo 24, tosin hiljaksiin kiereskeli sängyssä, eikä vanhempia vaivannut mutta yöllä ehti nukkua vaan 7h.
Nukkumista edesauttaa se jos on paikallaan eikä vaan riehu huoneessa. Paikallaanolo taas saavutetaan sitä kautta, että aikuisella on auktoriteetti.
Lapsen pitää myös olla illalla väsynyt nukahtaakseen. Siihen ei auktoriteetti auta yhtään mitään. Ihminen ei nukahda pelkkään paikalla oloon, tarvitaan myös väsymys / univelkaa. Kokeile itse, mene makoilemaan kun ei väsytä, kuinka kauan makaat pimeässä hiljaa, ja uni ei vaan tule.
Vilkas lapsi ei pysy paikallaan edes vaikka väsyttäisi, jonkun "auktoriteetin" voimalla. Se ei ole yksi tai kaksi nepsylasta, joita on silittämällä täytynyt "harhauttaa" pysymään paikallaan, nukahtamiseen asti. Terveisin lastenhoitaja...
Täällä lapsista puhutaan kuin esineistä. "Kyllä ne tekee kun laittaa tekemään." Sivuutetaan täysi ihan perusjärki ja biologia, unentarpeen (tai ruoan, tai liikunnan, tai muun tarpeen) suhteen. No valitettavasti myös ammattilaisissa löytyy näin ajattelevia, ettei sikäli yllätä jos yhden lapsen kasvattanut tulee pätemään että AUKTORITEETILLA se lapsi nukkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lyhyemmät päiväunet. Mun lapsi ei rauhoitu jos olen samassa huoneessa. Iltasatu luetaan sohvalla. Sitten siirtyminen omaa sänkyyn. Yle areenasta laitan lasten satuja kuulumaan, esim pikku kakkosen iltasadut. Jos ei siltikään nukahda, annan melatoniinia.
Tästä näkee miten erilaisia perheitten ja vanhempien käytännöt ovat. Minusta tuo olisi ankeaa. Ehkä siksi on turhaa jaella täällä neuvoja, koska ne eivät ole yleispäteviä. Erityisherkät vanhemmat kasvattavat lapsiaan eri tavalla kuin aspergerit jne.
Täällä lapsista puhutaan kuin esineistä. "Kyllä ne tekee kun laittaa tekemään."
Kiinnitin huomiota samaan.t. neljän aikuiseksi kasvaneen lapsen äiti
Vierailija kirjoitti:
Miksi luet vain pari satua ja istut etäällä lapsesta? Mene lepäämään lapsen viereen ja lue hänelle niin pitkään, että alkaa pilkkiä ja sitten nukahtaa. Tuon ikäinen pystyy jo kuuntelemaan kokonaista kirjaakin jatkona, esim. Muumipeikko ja pyrstötähti tai jokin muu lastenkirja. Kehittää myös keskittymistä ja muistia. Äidin lämpö vieressä rentouttaa lasta.
Tosin siihen lukemiseen saattaa mennä tuntikin. Itse luin neljälle lapselleni kaikki lapsuuteni kirjat jatkona, se oli meidän laatuaikaa, lapset kerääntyivät sänkyyni viereeni, josta sitten isommat siirtyivät omiin sänkyihinsä, nuorin yleensä ekana nukahti ja jäi äidin sänkyyn. Eikä koskaan tarvinnut riidellä nukkumaanmenosta, lapset lähtivät mielellään nukkumaan, kun tiesivät, että äidin lämpimässä kyljessä saa ensin kuunnella tarinaa.
Mutta tämä kikka sopii ehkä vain äideille, jotka tykkää kirjoista ja lukemisesta, ja lastensa fyysisestä läheisyydestä. Joillekin vanhemmille lapsille lukeminen on kai pakkopullaa.
Ap kirjoitti vilkkaasta lapsesta. Ei välttämättä pelkkä lukeminen auta. Ei tarvitse rivien välissä mukanokkelasti kettuilla että "taitaa olla joillekin vanhemmille lukeminen pakkopullaa" jos lapsi ei asetu iltasadun aikana. Mutta pääsit toki itseäsi kehumaan miten hanskasit homman teillä, pelkästään lukemalla paljon. Ap lukee lapselle, turha hänelle vinoilla että on joillekin näköjään pakkopullaa.
On lapsia joille ei lueta ollenkaan, mene sinne pätemään.
...Meillä on ollut samanmoisia haasteita lasten kanssa mitä ap kertoi. Päiväkodin alettua nukahtaminen illalla venyi ainakin tunnilla. Siirrettiin nukkumaanmenoaikaa, käyttöön myös satuhieronta, rauhoittava musiikki, silittely. Rauhallisempi lapsi olisi nukahtanut ihan vain satujen jälkeen, vilkkaampi tarvitsi silittelyä kunnes nukahti. Vilkkaampi kaveri juoksi lastenhuoneessa iltasatujen lukemisen ajan. Hän ei rauhoittunut vaikka miten olisi lukenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväunet lyhyemmiksi tai kokonaan pois. Ei meillä lapsi nukkunut enää 4v päiväunia. Sitten kuudelta iltapala ja iltapesut sekä kirjan luku, illalla jo 19.00 nukkumaan.
Voit silittää selkää, mutta ei puhetta. Voit myös laittaa YouTube frelax musiikin hiljaa ja piirtää selkään tms.
Missä välissä on tarkoitus harrastaa? Eilenkin tultiin jumpasta kotiin lähempänä klo 19. Monet harrastukset on vielä täysillä käynnissä kuuden aikaan.
Onko päiväkoti-ikäisen pakko harrastaa arki-iltoina? Ihan oikeasti?
Milloin maailma on mennyt tällaiseksi?
On kyllä joitain lajeja, jotka on aloitettava jo päiväkoti-iässä jos niissä haluaa edetä - vaikkapa baletti, tai piano, viulu ym - mutta nekin voi ajoittaa viikonloppuihin.
Ei ole tervettä olla joka ilta harrastuksissa kolmevuotiaan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös ne kumipäiset vasarat ole juuri tätä tarkoitusta varten? Ostat sellaisen, jossa se kumi on läpinäkyvää, niin ei tule mustelmia...
Vierailija kirjoitti:
Täällä lapsista puhutaan kuin esineistä. "Kyllä ne tekee kun laittaa tekemään."
Kiinnitin huomiota samaan.t. neljän aikuiseksi kasvaneen lapsen äiti
Niitähän he ovatkin monelle. Esineitä. Pitää saada/hankkia, mutta kasvatus ei niin nappaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväunet lyhyemmiksi tai kokonaan pois. Ei meillä lapsi nukkunut enää 4v päiväunia. Sitten kuudelta iltapala ja iltapesut sekä kirjan luku, illalla jo 19.00 nukkumaan.
Voit silittää selkää, mutta ei puhetta. Voit myös laittaa YouTube frelax musiikin hiljaa ja piirtää selkään tms.
Johan tuossa on illan yhdessäolo pelkkää syömistä. Iltaruoka klo 17 ja iltapala heti kuudelta. Milloin sitä ehtii tehdä yhtään mitään, harrastaa, leikkiä tms?
Viikonloppuna? Johan se 4v on pitkän päivän leikkinyt päiväkodissa.
Yöuni on tuon ikäisille tärkeää. Ohjattuja arki-iltaharrastuksia 4v ei tarvitse.
Meillä ei auttanut mikään muu kuin sen tajuaminen, että lasta ei ole pakko tuskalla nukuttaa kahta kertaa vuorokaudessa, vaan päiväunet voi hyvin jättää pois. Lapsen unen määrä itse asiassa kasvoi, kun lapsi oli sopivan väsynyt illalla nukkumaanmenoaikaan. Lapsi oli ehkä 2,5-vuotias lopettaessaan päiväunet.
Sitten, kun lapsi meni noin nelivuotiaana päiväkotiin ja siellä makuutettiin hiljaa, kunnes nukahti ja annettiin nukkua vaikka kuinka pitkään, illoista tuli taas ihan hulabaloota. Kivasti valvottiin esim. puolille öin, ja kappas, kun kuudelta päiväkotiin herätetty lapsilapsi oli "niin väsynyt että tarvitsee päiväkodissa päiväunet", ja illalla hulabaloitiin taas. Kotipäivinä ei mitään ongelmaa, kun ei nukuttu. Ei siinä onneksi mennyt montaa viikkoa, että päiväkodissa tajusivat, että tämä lapsi ei oikeasti tarvitse niitä päiväunia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile laittaa lapsi nukkumaan klo 20:30-21:00.
Vierailija kirjoitti:
Meillä suht saman ikäinen lapsi, ja hänet nukutetaan viereen, ja siirretään sitten omaan sänkyyn kun on sikeässä unessa. Joskus tulee itsekin nukahdettua samalla, ja lapsi nukkuu vieressä aamuun asti. En ota tästä stressiä, kyllä hän sitten jossakin vaiheessa taatusti haluaa nukahtaa ja nukkua vain omassa sängyssään.
En ymmärrä tuota viereen nukuttamista, meillä lapset nukkuivat alusta saakka omassa vuoteessa, ongelmitta,kun en opettanut vieressä nukkumaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli 2,3 ja 5 vuotias. Vein lasten huoneeseen patjan, iltatoimien jälkee noin klo 9 sänkyyn, luin pari iltasatua ja vähän juttelua päivän touhuista ( sipisemällä, joka myös rauhoittaa!)valot pois ja hiljaisuus. Meni noin puolituntia kun kaikki nukahtivat. Hiljaa huoneesta pois ja jäi kivasti itsellekin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä lapsista puhutaan kuin esineistä. "Kyllä ne tekee kun laittaa tekemään."
Kiinnitin huomiota samaan.t. neljän aikuiseksi kasvaneen lapsen äiti
Niitähän he ovatkin monelle. Esineitä. Pitää saada/hankkia, mutta kasvatus ei niin nappaa.
Niin... auktoriteetin käyttäminen "kasvatuksena" on aika laiskaa. Ei välitetä edes miettiä miksi lapsi toimii jollain tavalla.
Niin kasvatti boomerit. Ja se sukupolvi hankkikin lapsia "koska pitää", ei välttämättä "koska halusi".
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tervettä olla joka ilta harrastuksissa kolmevuotiaan kanssa.
Kuka näin sitten tekee??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä suht saman ikäinen lapsi, ja hänet nukutetaan viereen, ja siirretään sitten omaan sänkyyn kun on sikeässä unessa. Joskus tulee itsekin nukahdettua samalla, ja lapsi nukkuu vieressä aamuun asti. En ota tästä stressiä, kyllä hän sitten jossakin vaiheessa taatusti haluaa nukahtaa ja nukkua vain omassa sängyssään.
En ymmärrä tuota viereen nukuttamista, meillä lapset nukkuivat alusta saakka omassa vuoteessa, ongelmitta,kun en opettanut vieressä nukkumaan
Lapset on erilaisia. Kai sen nyt sentään ymmärrät.
Yhdellä useamman lapsen äidillä oli yksi lapsista sellainen, että kulki kantoliinassa koko ajan, kolmevuotiaaksi asti. Ei kyennyt olemaan erossa äidistä ollenkaan. Vain yksi lapsista oli tällainen eli ei oltu "opetettu" tähän. Ja normaali, hyvällä itsetunnolla varustettu aikuinen hänestä tuli.
Meille ohjattiin neuvolasta parempiin uniin proteiinipitoinen (mikro)munakas ja banaania. Jo aiemmin illalla verhot kiinni, vähän valoja ja rauhallisempia juttuja kuin jalkapallot sun muut.
Meillä nukuttiin perhepedissä kunnes itse siirtyi omaan sänkyyn, sitä en pitäisi ongelmana jos vain itse saa nukuttua ylimääräisen vieruskaverin kanssa. Aikuisetkin "tarvii" usein sen puolison viereensä, niin miksi sen pikkulapsen pitäisi pärjätä yksikseen lukittujen ovien takana, jos ei siihen ole luontaista halua. Nousen itse vielä puuhaileen omia iltapuuhia jos en ole väsynyt.
Suosittelen iltasaduksi ensin jotain jatkuvaa tarinaa, jota luetaan luku tai kaksi ja perään Unitalon tarinoita:nukutussatuja lapsille. Siinä hipsutellaan ja tarinat ohjaa nukahtamaan, varsinkin kun itse lukee haukotellen.
Ja vielä, 1-1.5 h nukutusta ei mielestäni ole kyllä paha investointi lapseensa. Jos jakaa vuorokauden lapsen kannalta niin hänellä on aika rajoitettu aika olla aikuistensa kanssa. 8-9h päiväkodissa, kaupankäynnit/ruuanlaitot/harrastukset ei varmasti täytä hellyyskiintiötä ja parin ruokailun illalta sitä aikaa ei sitten muuhun arkena jääköön. Eli stressi vaan pois.
Miten unisyklin laita?