Lue keskustelun säännöt.
Surettaako sinua suomalaisen kulttuurin häviäminen?
09.08.2025 |
Elin itse turvallista ja rauhaisaa, yhteisöllistä lapsuutta Suomessa ja minua surettaa suuresti, että omille lapsille ja lastenlapsille kotimaa onkin turvaton ja pitkät kulttuuriperinteet heitetään romukoppaan, että ei pahoiteta muista maista muuttaneiden mieliä. Kuitenkin he ovat selkeästi tuoneet oman kulttuurinsa tullessaan ja nyt suomalaisten tulisi niihin sopeutua. Minusta tämä on väärin.
Kommentit (305)
Vierailija kirjoitti:
Eniten naurattaa, kun nämä suomalaisen kulttuurin puolustajat syövät pastaa, pitsaa ja kebabia palanpainikkeena kolajuoma. Aikaa vietetään kännykkää räpläämällä ja ulkomaista kulttuuria kuluttaen. Kirkossa eivät käy mutta ahdistuvat kun naapuri käy moskeijassa. Suomalaista tiedonvälitystä mollataan ja uskotaan mieluummin Youtuben ulkomaisia helppoheikkejä. Kuorossa huudetaan leikkauksia suomalaisen kulttuurin tekijöille. Jne, jne. Ei nämä huutellijat suomalaista kulttuuria arvosta vaan jotain ihan muuta.
Niinpä. Katsovat wokesarjoja Netflixistä, mutta Yle pitää ajaa alas, koska se on muka "woke". Ei järjen häivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jengiytyminen, rikollisuus, väkivalta ja rais###kset ovat kai tulleet jäädäkseen.
Näitä on ollut aina jossain määrin. Ehkä enemmän sitten kantasuomalaisten toteuttamana tai ehkä niistä ei uutisoitu joskus vuosikymmeniä sitten samalla tavalla.
Outoa, en muista ollenkaan että oltaisiin ryöstelty lapsilta vaatteita teräaseilla uhaten, tai että ketkään olisivat, vaikka nuorena hölmöilinkin oman osani ja bonukset päälle.
No, muisti voi pätkiä-molempiin suuntiin, ja toisinaan melko tarkoitushakuisestikin. Eikö vain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun Länsi-Suomessa. Isovanhempani olivat Karjalan evakkoja, eli pakolaisia. Heihin suhtauduttiin ennakkoluuloisesti heidän tänne saavuttuaan, eikä varmasti ollut helppoa. Tämä on suht lähihistoriaa.
Nykyään täällä päin joka toisella on karjalaisia sukujuuria, ja niistä ollaan ylpeitä. Karjalaiset muuttivat länsisuomalaista kulttuuria. Jos toisessa maailmansodassa oli jotain hyvää niin se, että sisäsiittoiset karjalaiset ja länsisuomalaiset geenit sekoittuivat.
Kyllä, mutta Karjala oli osa Suomea. Siis suomalaiset muuttivat maan sisällä. Toki kulttuurit, tavat ja veri sekottui. Mutta ei sitä voi verrata johonkin lähi-idästä tai afrikasta tuotuihin tapoihin.
TÄMÄ
Mun sukulainen pakkosiirrettiin kaukaa Venäjältä Suomeen sotilaaksi noin vuonna 1850. Uskonto oli ortodoksisuus ja kieli venäjä.
Meni Suomessa naimisiin samanlaisen aiemmin pakkosiirretyn tyttären kanssa. Heidän lapsensa naivat kantasuomalaisia.
Heidän sukunsa sulautui täysin suomalaisiksi 2 sukupolvessa. Tulleen esi-isäni lapsenlapset muuttivat uskontonsa ev lutiksi ja kielen suomeksi ja sukunimen suomalaiseksi. Hakivat suomen kansalaisuuden.
Minun sukuni taas oli inkeriläisiä. He elivät Venäjällä 300 vuotta sulautumatta ollenkaan venäläisiin. Pitivät suomen kielen, luterilaisen uskonnon, omat tavat ja välttelivät seka-avioliittoja. Tämä ennen Stalinin vainoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jengiytyminen, rikollisuus, väkivalta ja rais###kset ovat kai tulleet jäädäkseen.
Näitä on ollut aina jossain määrin. Ehkä enemmän sitten kantasuomalaisten toteuttamana tai ehkä niistä ei uutisoitu joskus vuosikymmeniä sitten samalla tavalla.
Outoa, en muista ollenkaan että oltaisiin ryöstelty lapsilta vaatteita teräaseilla uhaten, tai että ketkään olisivat, vaikka nuorena hölmöilinkin oman osani ja bonukset päälle.
No, muisti voi pätkiä-molempiin suuntiin, ja toisinaan melko tarkoitushakuisestikin. Eikö vain?
kah kun leipoi molemmat kommentit yhteen.
Kulttuuri on täysin ihmisen keksimä asia. Eli se muodostuu aikojen saatossa ihmisten tavoista ja tottumuksista. Mitään tekemistä sillä ei kuitenkaan ole biologisten asioiden kanssa, jotka ovat luonnon sanelemia. Useinhan elämässä menee asiat niin, että se mitä luonto sanelee, niin sille ihminen ei paljon mitään voi. Joten olemmeko me ihmiset loppujen lopuksi yhtään mitään sanomaan, millaisen kulttuurin tässä maassa tulisi olla? Eli onko tämä suomalaisena kulttuurina tunnettu tänne yhtään sen oikeampi, kuin mikään muukaan kulttuuri? Se, että ajatus suomalaisesta kulttuurista on iskostunut Suomessa syntyneiden mieliin jo syntymästä tai vähintäänkin lapsuudesta asti, ei kuitenkaan muuta asiaa yhtään miksikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mitä pitkiä kulttuuriperinteitä ap mahtaa tarkoittaa. Minusta Suomi on melko samanlainen kuin aiemminkin. Omasta lapsuudesta ollaan avauduttu ulkomaailmaan enemmän ja tietty tämä toimii sitten toisinkinpäin, muualta tulee vaikutteita meille.
Olen kulttuurintutkija alunperältäni, niin täytyy sanoa, että maailma ja Suomi on muuttunut 1800-luvulta jo niin paljon, varsinkin 60-luvulta alkaen, että ei muuttumatonta suomalaista kulttuuria ole ollut pitkään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä watun suomalainen kulttuuri? Kun se jäisen lantun järsiminen savisessa maakuopassa on suomalaista kulttuuria, niin anti mennä. Ei hetkauta maailmanhistoriaa millään tavalla.
Ymmärrän, mitä ap aloituksellaan hakee, mutta eihän me suomalaiset 200 vuotta sitten edes oltu mikään yhtenäinen kansa. Pikemminkin väestömäärään nähden isoa maata asuttavia erilaisia "heimoja". Se oli ehkä joku kaupparatsu, joka Joensuusta meni Pietarsaareen, mutta noin muutoin elettiin aika erikseen toisistamme. Ja jos miettii ihan perinteitä, niin saako virpojat palkkansa samalla kuin virpovat vai vasta pääsiäisenä? Tämäkin nimittäin riippuu ihan siitä, missä päin Suomea asuu. Ja sitten on ollut alueita, joissa ei virpominen ole kuulunut perinteisiin ollenkaan. Mun äitini oli Keski-Suomesta ja isäni on Hämeestä eikä heilläkään kaikki perinteet osuneet ihan yksiin. Vaikka maantieteellistä etäisyyttä oli vain alle 130 km. Mutta koska sattumoisin nuorina toisensa kohtasivat ja rakastuivat, sitten yhdessä tekivät kompromisseja. Äidilleni Kekri oli aina ollut tosi tärkeä, isän suvussa sellaista ei oltu koskaan vietettykään. Mutta meillä sitten vietettiin. Vietetään edelleenkin niin mun kuin osan äitini lastenlasten perheissä. Ei kaikkien, mutta jotkut haluavat jatkaa suvun ikivanhaa perinnettä ja jotkut taas eivät pidä sitä tärkeänä.
Monet vanhat suomalaiset perinteet ovat kadonneet ihan vain siksi, että niitä ei ole haluttu jatkaa omille lapsille. Eikä lapsenlapsille. Ei kyse ole siitä, että joku aavikkokansa olisi rantautunut tänne ja sanonut, että nyt lakkaatte viettämästä kekriä, juhannusta jne. Itse pidän vähän surullisena sitä, että todella monelle suuomalaiselle meidän suomalaisten perinteiset juhlapäivät ei merkitse yhtään mitään. Ei merkinnyt ennen aavikkokansojen saapumistakaan. Vähiin on jo kauan sitten käyneet ne suomalaiset perheet, joissa laskiaisena vietiin lapset pulkkamäkeen ja sieltä sitten kotiin syömään hernekeittoa ja pannukakkua. Kuinka moni ihan oikeasti mitenkään juhlistaa itsenäisyyspäivääkään enää? Tai helatorstaita? Kalevalanpäivää? Loppiaista? Kuinka moni Jaakon päivänä käy heittämässä kylmän kiven järveen? Tai kenen nimipäiväkahveilla enää kukaan käy? Luin nimittäin ihan hiljattain yhdestä muualla asuvien, mutta juuriltaan suomalaisten, ryhmästä, että suomalaisuuteen kuuluu viettää nimipäiviä. En viitsinyt korjata, että no ei todellakaan enää moniin vuosikymmeniin, mutta kyllä täällä jo Halloweenia osa viettää. Me suomalaiset ollaan ihan itse luovuttu jo vuosikymmeniä kaikista meidän alkuperäiseen kulttuuriin kuuluvista jutuista.
Ei tämä kuitenkaan mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että maailma on muuttunut ja monenlainen rikollisuus ja väkivalta on tullut lähemmäksi. Tai ainakin tuntuu siltä, koska kaikesta uutisoidaan nykyisin enemmän. Sanotaan pikemminkin niin, että kyllä kaikenlaista kamalaa tapahtui ennenkin, mutta siitä ei kirjoitettu kaikkiin lööppeihin heti parissa minuutissa. Mun hyvä ystävä tapettiin juhannuksena 1979 ja siitä löytyi sitten viikon päästä Hesarin keskisivuilta 3 lauseen uutinen. Tänä päivänä olisi mediassa ainakin viikon ja haastateltaisiin ihan kaikki, jotka on edes asuneet samassa taloyhtiössä kuin vainaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karjalaisilla oli oma kielensä ja uskontonsa. Lisäksi monet olivat tummahiuksidia ja ruskeasilmäisiä.
Totta. Ja saivat todella tylyn vastaanoton. Rys sit telyä ym. Omat isovanhempani olivat pienikokoisia ja tummia. Mus ta laisiksikin kutsuttiin. Joka väittää, että Karjalan pakolaiset olisi otettu avosylin vastaan ja arvostettu heidän uhraustaan, saa ottaa historiankirjan uudelleen käteen.
Jotakuinkin yhteinen kieli toki auttoi sopeutumista. Mutta itä- ja länsisuomalaisten geneettiset eroavaisuudet ovat suurempia kuin länsisuomalaisten ja keskieurooppalaisten, joten sopeutumista oli puolin ja toisin. Ja silti sopeuduttiin.
En ole huomannut suomalaisen kulttuurin katoamista.
Ap taitaa puhua uskonnosta, ja muslimien muuttamisesta Suomeen, mutta ei kehtaa puhua suoraan, kun paljastuisi äärioikeiston öyhöttäjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Surettaa että persut valtaan päästyään tuhoavat suomalaista kulttuuria niin paljon kuin pystyvät.
Persut hehkuttavat puolustavansa suomalaista kulttuuria mutta oikeasti se tarkoittaa lähinnä muukalaisvihaa.
En tiedä yhtään persua joka olisi kiinnostunut kulttuurista: vihaavat sekä taiteista että tiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä nyt olet menettänyt? Kuka kieltää sinua toteuttamasta sitä suomalaista kulttuuria, mitä se sitten ikinä onkin? Ja jos siellä, missä asut, on rauhatonta, niin Suomessa riittää pieniä rauhallisia, perisuomalaisia paikkakuntia, joissa otetaan ilolla uusi veronmaksaja vastaan.
Tätä mä myös mietin. Saunon, mökkeilen sekä vietän joulua, vappua, pääsiäistä sekä juhannusta. Syön karjalanpiirakoita ja mustikkakukkoa. Puhun suomen kieltä ja luen suomalaista kirjallisuutta. Ainoastaan kirkossa en enää käy.
Tuo rauhattomuus nyt on laaja ilmiö, joka valitettavasti ajautui tännekin.
Ilmeisesti sinulla ei ole lapsia tai lapsenlapsia. Jos olisi niin ymmärtäisit heti mistä puhutaan. Eihän kouluissa enää vietetä joulua ja pääsiäistä, kun on musut. Suomalaiset lapset puhuvat murt
Ei puhu maaseudulla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä nyt olet menettänyt? Kuka kieltää sinua toteuttamasta sitä suomalaista kulttuuria, mitä se sitten ikinä onkin? Ja jos siellä, missä asut, on rauhatonta, niin Suomessa riittää pieniä rauhallisia, perisuomalaisia paikkakuntia, joissa otetaan ilolla uusi veronmaksaja vastaan.
Tätä mä myös mietin. Saunon, mökkeilen sekä vietän joulua, vappua, pääsiäistä sekä juhannusta. Syön karjalanpiirakoita ja mustikkakukkoa. Puhun suomen kieltä ja luen suomalaista kirjallisuutta. Ainoastaan kirkossa en enää käy.
Tuo rauhattomuus nyt on laaja ilmiö, joka valitettavasti ajautui tännekin.
Ilmeisesti sinulla ei ole lapsia tai lapsenlapsia. Jos olisi niin ymmärtäisit heti mistä puhutaan. Eihän kouluissa enää vietetä joulua ja pääsiäistä, kun on musut. Suomalaiset lapset puhuvat murt
Itselläsi ei ole lapsia, tai ehkä et saa tavata heitä. Koulussa vietetään kaikki normaalit suomalaiset juhlat edelleen ja lauletaan suvivirsi ja hoosianna. Miksi pitää levittää noita omia ei mihinkään perustuvia pelkoja jonain totena?
Lisään tähän nyt vielä sen, että kyllä jo 1970-luvulla oli jengejä ja jengien välisiä tappeluita. Olin silloin teini ja asuin Vantaan Myyrmäesssä. Viereinen lähiö oli Martinlaakso. Molemmissa omat jenginsä. Ei olisi tullut mieleenkään alkaa seukkaamaan jonkun martsarilaisen kanssa ja aika ajoinhan noi jengit ottikin yhteen. Sillä erolla tosin nykypäivään verrattuna, että nyrkein ja pesäpallomailoin eikä teräaseiden eikä varsinkaan ampuma-aseiden kanssa. Ja sekin ero siihen aikana kyllä oli, että 10 ihmistä ei käynyt yhden kimppuun. Oli yksi yhtä vastaan ja ne 9 muuta seurasi sivusta. Reilu meininki sikäli. Mutta ei näistä kahakoista koskaan missään lehdissä tai muuallakaan uutisoitu.
Ehkä tässä ap hakee jotain sellaista, että ylioppilas Olavi ottaa lempeästi väkisin heinäladossa torpparin tytär Alisan. Itse aktia ei näytetä, vaan kamera suuntaa kainosti sinitaivaalle, jolla purjehtivat valkopilvet. Taustalla soi Sibelius.
Kyllä suomalaiset ovat ihan itsekin kunnostautuneet turvattoman ja itsekkään ilmapiirin luomisessa. Aatteet ja asenteet leviävät aina massan mukana meneviin nuoriin, ilmiö on ikiaikainen. Suurin osa Suomeen muuttaneista on muuten ihan veroja maksavia työläisiä. Suomea ei tulevaisuudessa voisi olla ilman maahanmuuttoa, väkimäärä ei pelkillä suomalaisilla yksinkertaisesti riittäisi siihen.
Vierailija kirjoitti:
Ei.
Islam on täydellinen. Suomalainen kulttuuri ei ole täydellinen.
Kerropas nyt miten islam vaikuttaa sinun elämääsi. Minun elämääni se ei vaikuta mitenkään. Kuten ei mikään muukaan uskonto.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä pitkiä kulttuuriperinteitä ap mahtaa tarkoittaa. Minusta Suomi on melko samanlainen kuin aiemminkin. Omasta lapsuudesta ollaan avauduttu ulkomaailmaan enemmän ja tietty tämä toimii sitten toisinkinpäin, muualta tulee vaikutteita meille.
Olen kulttuurintutkija alunperältäni, niin täytyy sanoa, että maailma ja Suomi on muuttunut 1800-luvulta jo niin paljon, varsinkin 60-luvulta alkaen, että ei muuttumatonta suomalaista kulttuuria ole ollut pitkään aikaan.
Näinhän se on. Jos nykynuoret palautettaisiin aikakoneella jonnekin 1860-luvulle, he olisivat kuin vieraassa maassa.
Kulttuuri muuttuu aina, se on elävää ja jatkuvasti liikkeessä. Perinteet ovat nekin olleet aina innovaatioita, yhtäkkiä on tehty jotain uutta, ja sitten keksitty, että tehdääs näin tästälähin aina.
Perinteetkin toki muuttuvat, niin että kun keskiajalla Suomessa oltiin katolisia kristittyjä syötiin perjantain paastopäivänä härkäpapurokkaa, nyt armon vuonna 2025 syödään torstaisin hernekeittoa jolla ei tänä päivänä ole minkäänlaista uskonnollista leimaa. Onko se silti sama perinne? Suottaapi olla tai suottaampi olla olemati.
Jos perinteet sopivat kuluvaan aikaan, ne säilyvät, ja usein ne säilyvät niin, että ne muuttuvat aina sen mukaan mitä nykyaika vaatii. Jos perinne ei sopeudu uuteen aikaan eikä merkitse mitään nykyihmisille, se kuolee.
Surettaa. Kaipaan 2000-lukua, jolloin Suomessa vallitsi vielä suomalainen kulttuuri. Ulkolaisia oli niin vähän, etteivät päässeet muodostamaan omia ryhmittymiään vaan he elivät rinta rinnan suomalaisten kanssa.
Kaipaan myös sitä, että 2000-luvulla ei pohdittu mitään sukupuoli-identiteettejä yms. vaan uskottiin kahteen sukupuoleen. Tytöt saivat leikkiä pyssyillä ja pojat poneilla jos halusivat, eikä kukaan tehnyt siitä mitään numeroa.