Lue keskustelun säännöt.
Surettaako sinua suomalaisen kulttuurin häviäminen?
09.08.2025 |
Elin itse turvallista ja rauhaisaa, yhteisöllistä lapsuutta Suomessa ja minua surettaa suuresti, että omille lapsille ja lastenlapsille kotimaa onkin turvaton ja pitkät kulttuuriperinteet heitetään romukoppaan, että ei pahoiteta muista maista muuttaneiden mieliä. Kuitenkin he ovat selkeästi tuoneet oman kulttuurinsa tullessaan ja nyt suomalaisten tulisi niihin sopeutua. Minusta tämä on väärin.
Kommentit (305)
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä nyt olet menettänyt? Kuka kieltää sinua toteuttamasta sitä suomalaista kulttuuria, mitä se sitten ikinä onkin? Ja jos siellä, missä asut, on rauhatonta, niin Suomessa riittää pieniä rauhallisia, perisuomalaisia paikkakuntia, joissa otetaan ilolla uusi veronmaksaja vastaan.
Että pakenet kaikkea sitä sontaa mitä meille on tungettu? Hyi stana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Persuja ei ainakaan sureta, tuhoavat sitä urakalla! :D
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vanhemmat ihmiset tietävät, mitä oli ennen asua Suomessa.Ennen digiaikaa.
Amerikka yms. tuodaan väkisin tänne pikaruokineen ja ulkomaalaisin jengein.Asunnottomuuskin alkaa olla samaa luokkaa pian.Kaikki on mennyt vain alaspäin tiet ,koulut, yritykset ulkomaille, työllisyys jne.
Tähän Lisäys moni työ vaatii täytyypä osata arabiaa yms. Tai on suuri etu ainakin lastenhoito alalla Helsingissä oli tuollainen ilmoitus, en voinut siksi hakea. Moni koulutus myös suosii muualta tulevia ja muut ei saa hakea. Osaan hyvin useaa eurooppalaista kieltä mutta ne kun ei täällä kelpaa työhön yhtään. Olen syntynyt Helsingissä mutta ne joita hakisin, en voi edes hakea. Tähän on tultu. Olen ollut ulkomailla ja myös muualla Suomessa, mutta nyt alettu syrjiä alkuperäisiä.
he ovat selkeästi tuoneet oman kulttuurinsa tullessaan ja nyt suomalaisten tulisi niihin sopeutua
Voisiko ap mainita vaikka kolme muualta tullutta kulttuuripiirrettä, joihin hänet on pakotettu sopeutumaan?
Kyllä, 1970-luvulla oltiin suunnilleen kaikki kantasuomalaisia ja kouluissa toteutettiin perusluterilaisia arvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vanhemmat ihmiset tietävät, mitä oli ennen asua Suomessa.Ennen digiaikaa.
Amerikka yms. tuodaan väkisin tänne pikaruokineen ja ulkomaalaisin jengein.Asunnottomuuskin alkaa olla samaa luokkaa pian.Kaikki on mennyt vain alaspäin tiet ,koulut, yritykset ulkomaille, työllisyys jne.
Tähän Lisäys moni työ vaatii täytyypä osata arabiaa yms. Tai on suuri etu ainakin lastenhoito alalla Helsingissä oli tuollainen ilmoitus, en voinut siksi hakea. Moni koulutus myös suosii muualta tulevia ja muut ei saa hakea. Osaan hyvin useaa eurooppalaista kieltä mutta ne kun ei täällä kelpaa työhön yhtään. Olen syntynyt Helsingissä mutta ne joita hakisin, en voi edes hakea. Tähän on tultu. Olen ollut ulkomailla ja myös muualla Suomessa, mutta nyt alettu syrjiä alkuperäisiä.
Höpsis.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, 1970-luvulla oltiin suunnilleen kaikki kantasuomalaisia ja kouluissa toteutettiin perusluterilaisia arvoja.
Mutta kotona ei. Monessa kodissa oltiin punaisia. Lapset olivat pioneereja eivätkä partiossa ja kirkkoon ei todellakaan kuuluttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sureta yhtään! Suomalainen kulttuuri on minulle täysin yhdentekevä asia. Juntit ja takapajuiset tavat ja käytännöt - joutaakin hävitä.
n44
Nro 247: "Kyllä mun kotikaupungissa Turussa on jo 1800-luvulla eletty yhtenäisesti. Siitä pikku hiljaa keksintöjen myötä kehitytty. Mun suvussa oli tuohon aikaan pikku yrityksiä pitäviä perheitä.
En tiennytkään, että joku jossain edelleen juhlii kekriä. Onpa kiinnostavaa. Se kai on syksyinen sadonkorjuujuhla. En edes ymmärrä, miten sitä kaupunkilainen juhlisi. "
Kekri ei ole sadonkorjuujuhla vaan vuoden päättymisen juhla. Suomen ilmasto-olosuhteissahan sato kerättiin talteen jo viimeistään syys-lokakuussa. Kekriä taas juhlittiin sitten, kun kaikki mahdollinen oli jo säilötty talven varalle. Ja myös teurastettu ne eläimet, joille ei olisi riittänyt ruokaa talven yli. Kekrinä nämä kaikki oli saatu valmiiksi ja suomalainen sai siirtyä talveen. Kekristä alkoi myös nk römppäviikot. Oli renkien ja piikojen ainoa lomaviikko ja myös ajankohta, jolloin saattoivat vaihtaa isännältä toiselle. Ryypättiin, juhlittiin ja laulettiin.
Mun äidin suvussa on ollut tapana sanoa, että "Kell' ei Kekriä, sill' ei joulua". Tällä tarkoitettiin, että jos et ollut säilönyt, kuivattanut ja kaikin muinkin tavoin varautunut talven tuloon, sulla ei olisi ollut enää edes jouluna mitään ruokaa.
Miten kaupunkilainen juhlii? Vaikka koko ikäni olenkin asunutkin kaupungissa, niin joka vuosi loppukesästä mä teen kaikenlaisia säilykkeitä. Välillä vähän nykyaikaisilla twisteillä (esim säilön keltajuuria ja laitan mausteliemeen vaikka tähtianista) , mutta jotain kuitenkin. Mulla on rivaripihassani omenapuu ja kerään siitä joka vuosi ainakin sen verran omenoita, että saan tehtyä purkin tai pari omenahilloa. Omenoita ja aroniota lukuunottamatta ostan raaka-aineet kaupasta, mutta sen perinteisen säilöntähomman teen itse. Ja sitten kekripöydässä loka-marraskuun taitteessa avataan ensimmäiset purkit. Mun vanhermmat muutti Hlesinkiin kerrostaloon jo vuonna 1952, mutta kyllä äitikin aina kekriä varten säilykkeitä teki. Eikä vain kekriä varten vaan koko talveksi. Maustekurkkuja, etikkapunajuuria, mehuja, hilloja jne.
Mun äidin suvusta enää minä, mun tytär ja siskoni tytär jatkavat suvun vanhaa kekriperinnettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se suomalainen kulttuuri ole minnekään häviämässä jos siitä pidetään kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Surettaa että persut valtaan päästyään tuhoavat suomalaista kulttuuria niin paljon kuin pystyvät.
Juuri näin... leikkaavat juuri tästä. Moukille riittää nurkissa öyhöttäminen. 😝😝😝
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
he ovat selkeästi tuoneet oman kulttuurinsa tullessaan ja nyt suomalaisten tulisi niihin sopeutua
Voisiko ap mainita vaikka kolme muualta tullutta kulttuuripiirrettä, joihin hänet on pakotettu sopeutumaan?
En voi mutta kun meillä persuilla ei ole muuta ohjelmaa kun öyhöttää vain ulkomaalaista. Siksipä persujen kannatus romahti rökääleesti kolmissa vaaleissa peräkkäin kaksikolmasosaa ja tippuu edelleen pohjamutiin. 😝😝😝😝😝.
Vierailija kirjoitti:
Ei teistä kukaan varmaan edes tee taidetta ja sarjakuvia. Kehtaattekin valittaa. Käyttäkää rahaa kulttuuriin, niin sen elinvoima kasvaa. T:taiteilija
Taideala on niin laaja ja sen ympärillä työtä tekee valtava joukko jotka maksaa meille verorahoja. 👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei teistä kukaan varmaan edes tee taidetta ja sarjakuvia. Kehtaattekin valittaa. Käyttäkää rahaa kulttuuriin, niin sen elinvoima kasvaa. T:taiteilija
Taideala on niin laaja ja sen ympärillä työtä tekee valtava joukko jotka maksaa meille verorahoja. 👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻
Purran leikkauksista taidealoihin ei heistä kukaan enää äänestä persuja, eikä tavan petetyt duunarit ja opiskelijat äänestä persuja ym. Ym.
Vierailija kirjoitti:
he ovat selkeästi tuoneet oman kulttuurinsa tullessaan ja nyt suomalaisten tulisi niihin sopeutua
Voisiko ap mainita vaikka kolme muualta tullutta kulttuuripiirrettä, joihin hänet on pakotettu sopeutumaan?
On ole ap, mutta on pakko monessa asiassa luopua suomalaisista systeemieistä tai tehdä rinnalle toinen systeemi, jotta muualta tulleita ei loukata.
Esim koulun joulukirkko, jonne ennen meni kaikki. Tai sianliha kouluruuasta. Nyt oltava vaihtoehto.
Purralla ja Orpolla eipitäsi olla mitään oikeutta porukoineen taidealojen tapahtumiin kun leikkasivat tästä alueesta. Miksi vievät päälinsä teatteriin, musiikkitapahtumiin tms. ??????👹👹👹👹👹👹
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nro 247: "Kyllä mun kotikaupungissa Turussa on jo 1800-luvulla eletty yhtenäisesti. Siitä pikku hiljaa keksintöjen myötä kehitytty. Mun suvussa oli tuohon aikaan pikku yrityksiä pitäviä perheitä.
En tiennytkään, että joku jossain edelleen juhlii kekriä. Onpa kiinnostavaa. Se kai on syksyinen sadonkorjuujuhla. En edes ymmärrä, miten sitä kaupunkilainen juhlisi. "
Kekri ei ole sadonkorjuujuhla vaan vuoden päättymisen juhla. Suomen ilmasto-olosuhteissahan sato kerättiin talteen jo viimeistään syys-lokakuussa. Kekriä taas juhlittiin sitten, kun kaikki mahdollinen oli jo säilötty talven varalle. Ja myös teurastettu ne eläimet, joille ei olisi riittänyt ruokaa talven yli. Kekrinä nämä kaikki oli saatu valmiiksi ja suomalainen sai siirtyä talveen. Kekristä alkoi myös nk römppäviikot. Oli renkien ja piikojen ainoa lomaviikko ja myös ajankohta, jolloin saattoivat vaihtaa isännältä toiselle. Ryypättiin, juhlittiin ja laulettiin.&
Okei, eli siis nautitte kaikkea itse säilöttyä, jotka on tehty jo ennen varsinaista kekriä. Se on sitten se kekrijuhla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun kotikaupungissa Turussa on jo 1800-luvulla eletty yhtenäisesti. Siitä pikku hiljaa keksintöjen myötä kehitytty. Mun suvussa oli tuohon aikaan pikku yrityksiä pitäviä perheitä.
En tiennytkään, että joku jossain edelleen juhlii kekriä. Onpa kiinnostavaa. Se kai on syksyinen sadonkorjuujuhla. En edes ymmärrä, miten sitä kaupunkilainen juhlisi.
Yhtenäisesti vain turkulaisten kanssa vai yhtenäisesti myös ivalolaisten, porvoolaisten, lieksalaisten ja oululaisten kanssa?
Minun mielestäni monilta kirjoittajilta, jotka sanovat että "kulttuuri muuttuu aina" ja "Suomen kulttuuri on aina ollut pirstaleinen", menee nyt ohi se fakta, että kulttuuri on jatkumo. Tai siis - on aina ennen ollut jatkumo.
1850-luvun suomalainen eli erilaisessa maailmassa kuin 1920-luvun suomalainen, joka puolestaan eli ihan erilaisessa maailmassa kuin 1970-luvun suomalainen, joka eli ihan erilaisessa maailmassa kuin 2020-luvun suomalainen. Mutta palasia menneestä pysyi matkassa. Ne olivat niitä perinteitä. Jotkut perinteet ovat hyvin uusia - mutta jokin 50-luvullakin alkunsa saanut perinne loi omalta osaltaan sitä jatkuvuuden tunnetta vielä 90-luvulla, ja yleensä se pohjautui jollain tavalla paljon vanhempaan perinteeseen. Otetaan nyt vaikka esimerkkinä jokin paikallinen urheiluseura, joka oli saanut nimensä Kalevalasta ja logonsa jostain paikallisesta maisemasta.
Kulttuuri on kuin... palapeli? Vähän huono vertaus. Mutta se koostuu palasista. Tarinoista, lausahduksista, kuvista, perinnekäsitöistä, paikoista, kansallismaisemista, kansanlauluista ja sinfonioista, runoista, vitseistä, murresanoista, mummon vanhoista kahvipurkeista, liputuspäivistä, urheiluseuroista, suvun vanhusten kahvikekkereistä, haukotellen historiantunnilla opituista tapahtumista, kummitustarinoista, muinaisista myyteistä, kirjoneulevillapaidoista.
Vanhempieni ja isovanhempieni ikäluokilla oli paljon yhteisiä kulttuurisia muistoja. Iso osa niistä siirtyi minulle, vaikka en ollut itse niitä kokemassa - ja nuo muistot, jotka eivät olleet omiani, olivat olennainen osa sitä, mikä tekee Suomesta minulle Suomen.
Tässä viimeisen 20 vuoden aikana on mielestäni tapahtunut iso muutos. Ihan kuin tuo jatkumo olisi katkennut.
Mosaiikki. Se se hakemani sana oli: jokaisen ihmisen kokemus kulttuuristaan on kuin mosaiikki. Ja nykyään tuntuu siltä, että sen yksityiskohtaisen ja kirjavasti kuvioidun mosaiikin päälle on vedetty kerros harmaata maalia.
Olet väärässä.