Lue keskustelun säännöt.
Lapset sanoi jotain joka sai minut romahtamaan
07.08.2025 |
Yksi lapsista sanoi että olen melkein sellainen äiti joka ei huolehdi lapsistaan. Kysyin ihmeissäni että miksi sanot noin? Hän sanoi että olen vaan sellainen. Että olen laittanut heidät pienenä vessaan rauhoittumaan jos ei ole ollut kunnolla.
Sanoin että olen kun muu ei ole auttanut ja se ei tarkoita ettenkö huolehdi. Lapsi sanoi että niin ei saa tehdä nykyään.
Toinen lapsi yhtyi tähän ja sanoi että olen heidän ollessa pieniä ottanut heitä kovasti kiinni niin että on sattunut. Ja yhtyi siihen että en kuulemma huolehdi heistä.
Sanoin että se on voinut tuntua kovalle mutta jos te esimerkiksi lyötte koiraa ja kiellän eikä se lopu niin silloin olen ottanut jämäkästi kädestä kiinni ja vetäissyt pois koiran luolta ja komentanut samalla.
Tuli niin hirveä olo että lapset ajattelee noin. Olen joutunut kasvattamaan heidät yksin lähes kokonaan ilman apua. Kuunnellut kritiikkiä jos yrittänyt saada hetken omaa aikaa kun olin luultavasti masentunut toisen lapsen syntymän aikaan, en edes muista siitä ajasta mitään paitsi kuvia katsomalla pieniä hetkiä. Kuunnellut piilo syyttelyä omalta äidiltä joka ei nähnyt miten paljon tein, näki vaan mitä jätin tekemättä kun kävimme vanhempieni luona ja ajattelin josko siellä saisi apua ja hölläsin jolloin äitini valitti että en ole lasteni kanssa tarpeeksi. Hän ei huomannut eikä huomaa edelleenkään kaikkea mitä teen lasten kanssa tai niiden eteen.
Olen taistellut että saan rahaa, että saan lapsille luistimia, pyörää, suksia, vaatteita. Töissä käyminen ei ole ollut helppoa kun pitää yksin pyörittää arki ja ei ole työpaikat ja hoitopaikat olleet lähekkäin. Olen aina ollut lapsille tukena ja turvana jokapaikassa, yrittänyt opettaa positiivisuutta ja olemaan kaikille ystävällisiä ja kilttejä. Olen valvonut öitä kun lapset sairastanut, kerännyt useasti pulloja että saa herkkuja tai pääsee elokuviin tai muuta kivaa. Olen antanut koko elämäni, heidän vuokseen että heillä olisi kaikki hyvin eikä se haittaa pätkääkään. En välitä mistään muusta niin paljon kuin lapsistani.
Tuntuu niin äärettömän pahalta että he sanoin noin tai ajattelee noin. Heidän isä näkee heitä silloin jos jaksaa ja kuorii parhaat palat kakun päältä kun minä teen ihan kaiken aina vaikken jaksaisikaan. Olen luullut että lapset huomaa kaiken mitä minä olen tehnyt ja teen ja että heille on päivän selvää että rakastan yli kaiken. Mutta nyt heidän mielestä en huolehdi heistä. Ja isi ei ole koskaan ollut ilkeä. En kestä tätä oloa 😭
Mitä voin tehdä? Ylireagoinko? Olenko tehnyt väärin?
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisille lapsille juuri mikään tahdo riittää. Kyllä ne oikeasti ehkä ymmärtävät aikuisina asiat paremmin.
Kun on antaa ruokaa ja vaatteet ja sänky, niin siinä on paljon sellaista, mitä kaikilla maailman lapsilla ei ole.
Monet lapset kokevat sotaa ja nälkää ja pelkoa koko ajan, ja näille suomalaisille kermapyllyille ei okein mikään tahdo riittää.
Kokoa itsesi ja sano, että kun itse luette ahkerasti ja hankitte hyvän ammatin, niin sitten saatte, mitä haluatte.
Älä turhaan uhriudu.
Lapsikin osaa vaatia ja vaatia jos antaa siimaa. Synnynnäinen ominaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et pidempää vuodatusta saanut aikaiseks?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kertoo oman totuutensa ja sinä et sitä hyväksy. Lapsen sulkeminen vessaan vaikuttaa aika julmalta kasvatuskeinolta, joten ei ihme, että inhoavat sinua. Sinä perustelet sillä, että muu ei auttanut ja lapsi kokee, että hylkäsit.
Toivotaan, että lapsesi saavat terapiaa, koska kertomasi perusteella sinulle taistelu on tärkeämpää kuin yhteinen eläminen.
Kuulostaa siltä, että lapset on laitettu jäähylle paikkaan, jossa pysyvät. Jäähy oli supernannyn oppeja, joita silloin pidettiin niin edistyksellisenä, kun tajttiin jo fyysisen kurituksen olevan väärin. Seuraavan sukupolven mielestä nykykasvatus on taas väärin.
Supernanny ei sulkenut ketään vessaan!
Jos olisit kasvattanut lapset huonosti, eli ollut esimerkiksi liian tuomitseva, he eivät edes uskaltaisi sanoa tuollaisia.
Eli kaikki luultavasti hyvin, mutta ovat tehneet vertailuja kavereiden perheisiin sellaisessa vaiheessa, kun kiistoja ei siellä ollut.
Vaihtoehtona oli vessa tai selkäsauna. Kumpi kuulostaisi lasten mielestä paremmalta nyt?
Mutta todellisuudessa, eipä meille kaikille ole opetettu mitään rakentavaa tapaa hoitaa asioita. Minäkin 1980-luvun alussa syntynyt kasvatin itseni. Sitten olenkin itse yhtäkkiä äiti ja koko homma pitää aloittaa käytännössä tyhjästä.
Nykyään on some ja näkee erilaisia tapoja miten asiat voi hoitaa. Minulla omien lasten kanssa suurinpiirtein ainoa kriteeri oli, että lyödä ei saa.
Seuraava sukupolvi on taas viisaampi 🥰
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunhan et lapsia ole lyönyt ! Oletko ohjannut heitä aina oikeaan. Aikuisena ymmärtävät miten olet heidän eteensä tehnyt ja uhrannut. He huomaavat ja älyävät kyllä aikuisina. Silloin viimeistään kannattaa keskustella asiat halki.
Itse kun ns. hermostuin lapseeni menin itse vessaan rauhoittumaan. En sulkenut lastani lukkojen taa.
Toivon että lapset ymmärtää isompana. Ehkä taisin ylireagoida kun tuli niin yllättäen nuo sanat. Vielä kun tänään ollut mielestäni erityisen kiva päivä kun saatoin lapset kouluun, koulun jälkeen käytiin kaupoilla ja saivat valita mieluisia kyniä ja kumeja ja muita pikku tarvikkeita kouluun. Yhdessä päällystettiin vuoden ensimmäiset kirjat ja se oli hauskaa ja naurettiin kun tuli ruttuja. Käytiin kävelyllä ja sitten vaan oltiin ja juteltiin. Mietittiin mitä olisi kiva tehdä vielä tänävuonna. Sitten yhtäkkiä lapset sanovat noin, tuntui tosi pahalta. Mutta kiitos teidän kommenteista ne auttoi. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä ja olet mahtava äiti, ihan varmasti. Lapset tietää sen, mutta heillä on kuvitelma, että äidille voi sanoa mitä vaan. Koettu on. Arvostus tulee myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtona oli vessa tai selkäsauna. Kumpi kuulostaisi lasten mielestä paremmalta nyt?
Mutta todellisuudessa, eipä meille kaikille ole opetettu mitään rakentavaa tapaa hoitaa asioita. Minäkin 1980-luvun alussa syntynyt kasvatin itseni. Sitten olenkin itse yhtäkkiä äiti ja koko homma pitää aloittaa käytännössä tyhjästä.
Nykyään on some ja näkee erilaisia tapoja miten asiat voi hoitaa. Minulla omien lasten kanssa suurinpiirtein ainoa kriteeri oli, että lyödä ei saa.
Seuraava sukupolvi on taas viisaampi 🥰
Niin ja voit sanoa, että olet tosissasi pahoillasi, että et ole osannut toimia paremmin. Kyllä se siitä. Kuuntele lapsiasi nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just männä viikolla miehen lapsi juomisesta kiinni jäätyään yritti slkaa vänkäämään että itsekin juotte joskus alkoholia ja oletteko itse teineinä olleet juomatta. Todettiin vain että olemme yli 18 joten voimme käyttää alkoholia, ei toki lasten nähden sitä tehdä, ja meidän 30 v sitten ollut teini ikä ei liity tähän mitenkään. Kaikkea ne kersat yrittää, ei kannata mennä mukaan vaan olla aikuinen lasten vanhempi.
Munkin jo aikuinen tenava väitti nuorena mm etten rakasta häntä kun hän ei saa tehdä mitä haluaa, ja että vihaan häntä ja kaikkien muiden äidit on parempia. Nyt kun hän on päällenparinkymmenen niin jo on ääni kellossa muuttunut 😉
Tietyssä iässä äitiä vastaan kääntyminen voi olla osa itsenäistymistä. Luultavasti menee ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat oikeassa. Lapseen ei ole enää vuosikausiin saanut käydä käsiksi ja tuollainen vessaan sulkeminen on aivan sairasta.
Täällä saat todennäköisesti vaan positiivisia kommentteja kasvatuksestasi. Tämä johtuu siitä, että monet äidit kohtelevat lapsiaan väkivaltaisesti. Tälläisten äitien kohtelu lapsiaan kohtaan on samankaltaista kuin väkivaltaisten miesten kohtelu kumppaniaan kohtaan. Todella harvinaista mieheltäkään on silti lukita naista johonkin huoneeseen.
Pahempaa, koska se kohdistuu viattomaan lapseen. Nykyään vain naisten etuoikeudet on muotia, eikä lapsilla ole edes peruslaatuisia ihmisoikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisille lapsille juuri mikään tahdo riittää. Kyllä ne oikeasti ehkä ymmärtävät aikuisina asiat paremmin.
Kun on antaa ruokaa ja vaatteet ja sänky, niin siinä on paljon sellaista, mitä kaikilla maailman lapsilla ei ole.
Monet lapset kokevat sotaa ja nälkää ja pelkoa koko ajan, ja näille suomalaisille kermapyllyille ei okein mikään tahdo riittää.
Kokoa itsesi ja sano, että kun itse luette ahkerasti ja hankitte hyvän ammatin, niin sitten saatte, mitä haluatte.
Älä turhaan uhriudu.
Oikea vuoden äiti, suurin ansio on se että ei ole vienyt lapsiaan sota-alueelle.
Jos olisi, niin Pekka Haavisto järjestäisi kotiinpaluun myös terroristimammalle ja sosiaalipalvelut ohituskaistalla. Eihän terroristin lasta voi ottaa huostaan samoin kuin tavallisen veronmaksajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitinä tuntuu usein siltä, että mikään ei riitä. Voi vain yrittää parhaansa, ehkä lapset joskus ymmärtää - ainakin jos saavat omia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Toivon että lapset ymmärtää isompana. Ehkä taisin ylireagoida kun tuli niin yllättäen nuo sanat. Vielä kun tänään ollut mielestäni erityisen kiva päivä kun saatoin lapset kouluun, koulun jälkeen käytiin kaupoilla ja saivat valita mieluisia kyniä ja kumeja ja muita pikku tarvikkeita kouluun. Yhdessä päällystettiin vuoden ensimmäiset kirjat ja se oli hauskaa ja naurettiin kun tuli ruttuja. Käytiin kävelyllä ja sitten vaan oltiin ja juteltiin. Mietittiin mitä olisi kiva tehdä vielä tänävuonna. Sitten yhtäkkiä lapset sanovat noin, tuntui tosi pahalta. Mutta kiitos teidän kommenteista ne auttoi. Kiitos!
Ai ne oli näin pieniä vielä. Outo tuo "et huolehdi meistä". Melkein kuin olisi laitettu sanoja suuhun ulkopuolelta..
Et ole tehnyt mitään väärää. Jaksuja
Ei kannata kuvitella, että kaikki mitä itse teet ja pidät kivana pyyhkisi pois paskan kohtelun ja käytöksen. Toki lapset ja nuoret osaavat arvostella kärkkäästi ja se voi satuttaa, mutta kukaan vanhempi ei ole täydellinen.
Siksi on vähän hassua, jos vanhempi kuvittelee olleensa vain mukava ja oikeudenmukainen ja loukkaantuu, jos lapsi onkin kokenut toisin.
Vierailija kirjoitti:
Äitinä tuntuu usein siltä, että mikään ei riitä. Voi vain yrittää parhaansa, ehkä lapset joskus ymmärtää - ainakin jos saavat omia lapsia.
Ai että sillä voi oikeuttaa oman satuttavan toimintansa, ettei siinä olekaan ollut mitään väärää? Ap ei halua myösntää olevansa vanhempana epätäydellinen, luulee, että se koskee vain sitä, mitä annat lapselle. Ei koske. Kyllä se voi koskea sitäkin, millainen kokemus lapsella on sinusta äitinä.
Oikea vuoden äiti, suurin ansio on se että ei ole vienyt lapsiaan sota-alueelle.