Teini ei tunnistanut sanaa "keikistellä"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En uskalla käyttää lyhenteitä nuoren aikuiseni kanssa, kun luultavasti ei ymmärrä, vaikka on käynyt lukionkin  

Esim: en laita em. Sehän tarkoittaa edellä mainittu. Ennen lyhenteet tunnettiin. Tosin en laita myöskään suomenruotsalaiselle täysin oikein painotuksin suomenruotsalaiselle miehellenikään.

Molemmilla on lukihäiriö. Mieheni eilen taivuttaa kuuppa kuuppan. (Lampusta puhuttiin.)

 

Taitaa olla lukihäiriö myös sinulla. Tai sitten vain et osaa suomea. Kuuppa ei muuten ole lamppu. 

Joo, tuli virheitä minullekin, vaikkei ole lukihäiriötä. 

Juu, kuuppa on lampun kupu.

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt mitä maantiedon tunneilla nykyään opetetaan kun sellaiset sanat kuin salmi, harju, niemi ovat hankalia jopa lukiolaisille. 

salmi, lahti ja niemi on sama asia. ja voi ihan hyvin sanoa esim "vesialue". järvi, joki ja meri on hyvä erottaa.

harju, kumpu ja muut vastaavat on kaikki mäkiä. mäki riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuliko ensimmäistä kertaa ? Kenen tehtävä on opettaa Suomen kielen sanoja omille lapsilleen? 

Kenen tehtävä olisi opettaa sinulle, että suomen kieli kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella? 

Opettajien, koulussa on äidinkielen tunteja, joissa opetetaan kirjoittamaan ja kielioppia, muttei sanoja.

Ei ole mikään normaali sana, vaan vanhaa kieltä. Ei tainnu oma kumppanikaan sitä tunnistaa, vaikka on vaan 3v mua nuorempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt mitä maantiedon tunneilla nykyään opetetaan kun sellaiset sanat kuin salmi, harju, niemi ovat hankalia jopa lukiolaisille. 

 

salmi, lahti ja niemi on sama asia. ja voi ihan hyvin sanoa esim "vesialue". järvi, joki ja meri on hyvä erottaa.

 

harju, kumpu ja muut vastaavat on kaikki mäkiä. mäki riittää.

Salmi. lahti ja niemi ovat aivan eri asioita, aivokääpiö. Mm. yksi noista ei ole vedessä ollenkaan, eli vesialue johtaa täysin harhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Coquiettish=keikistelevä. 

Tulee Victor Hugon romaanin "Kurjat" hahmosta nimeltä Coquette. 

Sen hahmon nimi on Cosette. Ja coquette on paljon vanhempi sana. Se on ikäänkuin kukkoa tarkoittavan coq-sanan feminiininen muoto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt mitä maantiedon tunneilla nykyään opetetaan kun sellaiset sanat kuin salmi, harju, niemi ovat hankalia jopa lukiolaisille. 

 

salmi, lahti ja niemi on sama asia. ja voi ihan hyvin sanoa esim "vesialue". järvi, joki ja meri on hyvä erottaa.

 

harju, kumpu ja muut vastaavat on kaikki mäkiä. mäki riittää.

Jaa että salmi, lahti , niemi ovat samoja asioita, johan nyt on erikoinen tulkinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt mitä maantiedon tunneilla nykyään opetetaan kun sellaiset sanat kuin salmi, harju, niemi ovat hankalia jopa lukiolaisille. 

 

salmi, lahti ja niemi on sama asia. ja voi ihan hyvin sanoa esim "vesialue". järvi, joki ja meri on hyvä erottaa.

 

harju, kumpu ja muut vastaavat on kaikki mäkiä. mäki riittää.

Jaa että salmi, lahti , niemi ovat samoja asioita, johan nyt on erikoinen tulkinta.

Kaupunki sijaitsi salmen kärjessä.

Kaupunki sijaitsi lahden kärjessä.

Kaupunki sijaitsi niemen kärjessä.

Kaikki ymmärrettäviä ja samaa tarkoittavia.

Ei taida siis kuulua teidän perheen arkisanastoon, ihme juttu. Ei kai koulussa paljoa tuommoista kieltä enää kuule. Eri asia jos kuuluu alueen murteeseen mutta silloin olisi arjen kautta tiedossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt mitä maantiedon tunneilla nykyään opetetaan kun sellaiset sanat kuin salmi, harju, niemi ovat hankalia jopa lukiolaisille. 

 

salmi, lahti ja niemi on sama asia. ja voi ihan hyvin sanoa esim "vesialue". järvi, joki ja meri on hyvä erottaa.

 

harju, kumpu ja muut vastaavat on kaikki mäkiä. mäki riittää.

Jaa että salmi, lahti , niemi ovat samoja asioita, johan nyt on erikoinen tulkinta.

 

Kaupunki sijaitsi salmen kärjessä.

Kaupunki sijaitsi lahden kärjessä.

Kaupunki sijaitsi niemen kärjessä.

 

Kaikki ymmärrettäviä ja samaa tarkoittavia.

Lahdella ei ole kärkeä, sillä on pohja, eli kaupunki sijaitsee lahden pohjassa. Salmesta sanotaan, että kaupunki sijaitsi salmen varrella. Niemi on ainoa, josta voi sanoa, että kaupunki sijaitsee niemen kärjessä. Joko tollo alat ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Ei taida siis kuulua teidän perheen arkisanastoon, ihme juttu. Ei kai koulussa paljoa tuommoista kieltä enää kuule. Eri asia jos kuuluu alueen murteeseen mutta silloin olisi arjen kautta tiedossa. 

Kumma juttu, minun lapsuudessani oppi kaikenlaisia sanoja - erikoisia ja vanhahtavia - ihan kuin itsestään. Ei niitä perheen arkisanastossa käytetty, mutta niihin törmäsi piirretyissä (jotka olivat 90-luvulla vielä paljon parempia kuin nykyään), lastenkirjoissa, Aku Ankassa, koulun teksteissä, telkkarin vanhoissa Suomi-filmeissä. Nykyään tuntuu siltä, että menneet vuosikymmenet nähdään jonain muinaishistoriana niin että 2000-luvun alkukin on jo olevinaan ihan eri maailma. Vielä lapsuuden 90-luvulla eläneelle menneisyys tuntui paljon elävämmältä.

Todella harvoin tuli vastaan sana, jota ei ymmärtänyt kontekstin kautta. On jäänyt mieleen, että jossain vanhassa romaanissa oli sana "suomia", minkä merkitystä pohdin kauan. Kontekstin kautta ymmärsin sen tarkoittavan jotain ruoskimisen tapaista, mutta sanakirja sanoi "moittia". Vasta myöhemmin selvisi, että aikoinaan se tarkoitti myös ruoskimista.

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa Aku Ankkaa. Siinä on rikasta kieltä.

Eipä olisi uskonut että Aku Ankka, joka boomerien lapsuudessa oli alinta roskaa, jota katsottiin kuin halpaa makkaraa, olisi nykyään kielemme rikastuttaja, samalla kun perinteiset laatujulkaisut on pullallaan anglismeja, suoraan englannista käännettyjä kökköyksiä ("haetaan takaa" jne.) ja muuta kielen köyhdyttämistä. 

Teini taas tietää sanoja jopa useammilla eri kielillä, joita ap ei tiedä, joten mikä myt on ongelmana?

Vierailija kirjoitti:

Teini taas tietää sanoja jopa useammilla eri kielillä, joita ap ei tiedä, joten mikä myt on ongelmana?

Tuskinpa tietää, jos on ihan keskivertoteini. Kielitaitokin kun valitettavasti heikkenee nuoremmilla sukupolvilla vuosi vuodelta, kuten kaikki muutkin oppimistulokset.

Luulisi, että TikTokissa roikkuessa edes englanti alkaisi sujua, mutta ei. Finglish kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teini taas tietää sanoja jopa useammilla eri kielillä, joita ap ei tiedä, joten mikä myt on ongelmana?

Tuskinpa tietää, jos on ihan keskivertoteini. Kielitaitokin kun valitettavasti heikkenee nuoremmilla sukupolvilla vuosi vuodelta, kuten kaikki muutkin oppimistulokset.

Luulisi, että TikTokissa roikkuessa edes englanti alkaisi sujua, mutta ei. Finglish kyllä.

Höpönpöpön. Teinit osaavat sujuvasti sekä suomen, englannin että ruotsin, mutta vapaa-aikanaan myös itsenäisesti opettelevat vähintään kahta eri kieltä.

Se on flexata nykyään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teini taas tietää sanoja jopa useammilla eri kielillä, joita ap ei tiedä, joten mikä myt on ongelmana?

Tuskinpa tietää, jos on ihan keskivertoteini. Kielitaitokin kun valitettavasti heikkenee nuoremmilla sukupolvilla vuosi vuodelta, kuten kaikki muutkin oppimistulokset.

Luulisi, että TikTokissa roikkuessa edes englanti alkaisi sujua, mutta ei. Finglish kyllä.

Höpönpöpön. Teinit osaavat sujuvasti sekä suomen, englannin että ruotsin, mutta vapaa-aikanaan myös itsenäisesti opettelevat vähintään kahta eri kieltä.

No jos sinun teinisi ovat tällaisia, heillä on hyvä tulevaisuus tiedossa. Erottuvat edukseen helpommin kuin koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt mitä maantiedon tunneilla nykyään opetetaan kun sellaiset sanat kuin salmi, harju, niemi ovat hankalia jopa lukiolaisille. 

 

salmi, lahti ja niemi on sama asia. ja voi ihan hyvin sanoa esim "vesialue". järvi, joki ja meri on hyvä erottaa.

 

harju, kumpu ja muut vastaavat on kaikki mäkiä. mäki riittää.

Jaa että salmi, lahti , niemi ovat samoja asioita, johan nyt on erikoinen tulkinta.

 

Kaupunki sijaitsi salmen kärjessä.

Kaupunki sijaitsi lahden kärjessä.

Kaupunki sijaitsi niemen kärjessä.

 

Kaikki ymmärrettäviä ja samaa tarkoittavia.

Haastan vielä hieman tätä innovatiivistä tulkintaasi ylläolevista Suomen kielen sanoista. Tarkennatko sitten mikä on salmen kärki? Entä lahden kärki?

Kyllä se on niin, että salmella ei ole "kärkeä". Sensijaan niillä kahdella niemellä, joiden väliin jää salmeksi kutsuttu vesialue, on kärjet. Lahdella ei ole kärkeä, sensijaan lahdella on suu, ja pohjukka.

Eniveis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt mitä maantiedon tunneilla nykyään opetetaan kun sellaiset sanat kuin salmi, harju, niemi ovat hankalia jopa lukiolaisille. 

 

salmi, lahti ja niemi on sama asia. ja voi ihan hyvin sanoa esim "vesialue". järvi, joki ja meri on hyvä erottaa.

 

harju, kumpu ja muut vastaavat on kaikki mäkiä. mäki riittää.

Tuohan on niinkuin jotain George Orwell tyyppistä Suomen kielen "newspeakia", jossa sanavarasto ja kielioppi on yksinkertaistettu.