Yksinhuoltaja isä on täysin ulkona parisuhdemarkkinoilta

Tämä on erittäin mielenkiintoinen keskustelu. Hyväksyn kyllä perustelut niin puolesta kuin vastaankin.

Mutta. Täällä erityisesti pistää silmään naisten kommentit, jotka sanovat ettei huoliskaan lapsetonta miestä. Itsekin ajattelen miehenä näin, eli mieluummin ottaisin naisen jolla on lapsia. En kyllä koe, että minulla ja lapsettomalla, samanikäiselllä sinkkunaisella olisi MITÄÄN yhteistä. On vaikea kuvitella, että lapseton ymmärtäisi lapsellisen elämää oikeastaan millään tavalla. Tämä on oikestaan aika yksinkertainen juttu, mutta niin vain totta.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 10:28"]

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 10:13"]

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 09:46"][quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 09:43"] Miksi yh-isiä muka kunnioitetaan, mutta äitejä ei? Tuntuu, että monet yh-isät on ihan ulalla kaikesta, äidit hoitaa hommat yleensä paremmin. [/quote]   Olen eri mieltä! äidit yleensä joutuu yksinhuoltajaksi vaikka eivät haluisikaan ja tulos on sen mukainen. Ja luulempa että yksinhuoltajaisät on yksinhuoltajia omasta halustaan ja paneutuvat hommaan paremmin.   [/quote] Kyllä yh-isäksi useimmiten joudutaan olosuhteiden pakosta... Äiti pahasti päihde/mielenterveysongelmainen, isän täytynyt valita yh-elämä tai lapsen sijoitus. Toki äiti voi myös olla kuollut. Äitejä taas tiedän, jotka ovat nimenomaan tahtoneet yksinhuoltajiksi, sellaista isää en yhtäkään.

[/quote]

Tässä on YH-isä joka on omasta tahdostaan yksinhuoltaja. Hoidan taloutta täysin omatoimisesti ja suurta kulttuurishokkia ei eromme aiheuttanut, koska pääasiallisesti lapset olivat vastuullani jo pari vuotta ennen eroa. Lasten äiti tapaa lapsiaan viikonloppuisin, mutta esimerkiksi kesälomaa hän ei vietä lasten kanssa. Syyksi hän ilmoittaa, että "hänellä on omakin elämä". Lapset epäilevät, että äiti ei heistä välitä. Sanon lapsille, että kyllä äiti teistä välittää vaikka kieltämättä minustakin tuntuu siltä, että ei todellakaan välitä. Edellinen äitienpäivä ei kiinnostanut lasten äitiä (koska hänellä oli "viikonloppuvapaa" vaikka molemmat pojat olivat tehneet kortin heille. Tarjouduin tuomaan pojat pariksi tunniksi sunnuntaina sekä noutamaan heidät. En saa verkkokalvoiltani pyyhittyä sitä surua jonka näin poikieni kasvoilla. Yhteisten tuttavien kautta olen saanut kuulla, että Facebookissa hän esittää erittäin huolehtivaista äitiä. Kulissit on kunnossa ja ilmeisesti se on lasten äidin mielestä riittävä panostus. Myöskin kahteen ensimmäiseen lastenvalvojatapaamiseen hän oli estynyt tulemaan. Olin ensimmäiset 5 kuukautta ilman elatusrahoja. Siitäkin huolimatta, että hän ei  niitä omasta pussistansa maksa vaan kela maksaa ne, koska hän on työtön. En tiedä kuinka kauan menee, että lapset huomaavat totuuden äidistään. Hänellä on diagnosoitu ADHD jota hän taitavasti käyttää tekosyynä kaikkiin tekemisiinsä ja tekemättä jättämisiin. Viikonlopuiksi jolloin hän lapset ottaa valmistan aina ruokia mukaan, koska en voi luottaa hänen äidinvaistoonsa. Kuulemma muuten on aina makaroonia ruokana. Hienoissa vaatteissa on kuitenkin varaa kulkea. Hyi helvetti mikä ihmisperse.

[/quote]

Aika ikävää on myös kutsua lastensa äitiä "ihmisperseeksi". Jos nainen on kerran niin kamala tapaus, miten ihmeessä sinä olet tehnyt hänen kanssaan vapaaehtoisesti useamman lapsen? Tämä on kuitenkin nainen, jonka sinä itse olet lastesi äidiksi tietoisesti valinnut, joten jotain hyvää hänessä on myös pakko olla.

Aika hiljaista on tosiaan parisuhde puolella. Minä kun kerron olevani viiden lapsen yh-isä, niin yleensä keskustelu lopahtaa siihen. Ei voi mitään. Näillä mennään.

en ymmärrä miksi näiden isien exää pitää arvostella.

Mutta sunkin pitää olla valmis siihen, että tulevalla puolisollasi on lapsia ennestään.

t. onnellisesti naimisiin yh-isän kanssa päätynyt, nykyisin suur-uusperheellinen vaimo.

Tälläiseen johtopäätökseen olen tullut. Sinkkunaiset katoaa just kun kuulee että on yksinhuoltaja ja lopuille, jo lapsia omaaville naisille tuntuu olevan vaikeaa kun pakettiin kuuluu jonkun muun naisen synnyttämiä lapsia 24/7. Arvostusta kyllä kuulee monen suusta mutta siinäpä se sitten onkin.

T: mies ja yksinhuoltaja, kummajainen yhteiskunnassa :)

Haetko seuraa liian kokemattomista tai nuorista, eri elämäntilanteessa olevista naisista? Itse olin hämmentynyt kun sinkkuna etsin uutta parisuhdetta ja yli kolmekymppiset yh-isät halusivat suhdetta, minun, opiskelevan, lapsettoman ja kokemattoman parikymppisen kanssa. Itse en siinä iässä voinut kuvitellakkaan alkavani pyörittämään uusperhettä tai sitoutumman sellaiseen vaikka lapsista pidänkin.

jos löytäisin mukava miehen, oli sitten lapsilla tai ei!Itseläni tyttö ja poika, lapset on ihania. Ei kukaan voi ttietää mitä elämä tuo, ap:n entinen on aika outo ja vastuuton kun ei lapsiaan hoida. Miksi toisaalta ei nainen saisi jättää lapsia exälleen kun miehetkin tekevät niin usein? Minä ainakin tutustuisin mielelläni yh- isään, löytyisi yhteistä arkea ja jutunaiheita:) T NAINEN, yh ja äiti vm 74

Kas, ketjuni nousee tämän tästä esiin :)

Joo, ehkä se on tosiaan persoonassani vika tai ainakin niin että vielä ei ole sattunut kohdalle sellaista naisen persoona joka toimisi hyvin parisuhteessa ;)

Ja aktiivisesti en ole naista etsinyt sillä en usko sellaiseen; kuljen, olen ja elän, kyllä se nainen sit osuu kohdalle jos on osuakseen :)

T: Ap

[quote author="Vierailija" time="01.05.2013 klo 17:33"]

Jos mies ei löydä naista, oli sitten yksin tai yhteishuoltaja, niin syy on enemmänkin miehen persoonassa. Jos hakee samanikäisiä niin suuri osa naisista on samassa tilanteessa, heillä on jo lapsia ja osaavat suhtautua järkevästi tilanteeseen.

[/quote]

Itse olen kahden teinin yh-äiti. Tapailin muutaman kerran yh-isää, jolla myös teini-ikäiset lapset. Ollut yh jo monen monta vuotta. Hänelle kyllä '"parisuhde" tuntuu tarkoittavan pelkästään seksiä. Ei riitä pidemmän päälle minulle, kiitos vaan, vaikkei minullakaan nyt aikaa ole parisuhteeseen ihan mahdottomasta tässä vaiheessa satsata. Ja sanottakoon nyt vielä, että en myöskään haluaisi sellaista suhdetta, jossa seksi ei toimi. Eli tärkeä asia se on kyllä minullekin. Mutta ihan pikkuisen sitä aikaa voisi tietysti löytyä johonkin muuhunkin yhteiseen tekemiseen.

Mihin sinulla, ap, on ne suhteet kariutuneet. Kiinnostaisi oikeasti tietää, mitä tämän kertomani miehen päässä liikkui. Toisaalta olin hänestä kyllä kiinnostunut, olisin itse halunnut tutustua syvemmin.

Kaipa se kertoo jotai naisista, että varattuna olisi ollut vientiä, mutta yksinhuoltajana ei juurikaan. Lapsettomat naiset olen kokenut henkisesti niin epäkypsiksi, että vakavassa suhteessa viittaan kintaalla. Voi tietenkin olla, että joku poikkeus jossakin on. Naiselle tuntuu olevan hyvin vaikea ymmärtää, että arvojärjestyksessä he ovat vasta lasten jälkeen. Yksinhuoltajaäideille tämä on itsestään selvää. Se ei kuitenkaan ota mitään pois suhteesta mikäli se suhde on muutoin terveellä pohjalla. Nykyään onnellinen uusioperheen isä ja jotenkin kummasti taas naisia olisi tyrkyllä. Onneksi olen löytänyt vihdoin henkisesti tasapainoisen aikuisen naisen.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 02:56"]

Kaipa se kertoo jotai naisista, että varattuna olisi ollut vientiä, mutta yksinhuoltajana ei juurikaan. Lapsettomat naiset olen kokenut henkisesti niin epäkypsiksi, että vakavassa suhteessa viittaan kintaalla. Voi tietenkin olla, että joku poikkeus jossakin on. Naiselle tuntuu olevan hyvin vaikea ymmärtää, että arvojärjestyksessä he ovat vasta lasten jälkeen. Yksinhuoltajaäideille tämä on itsestään selvää. Se ei kuitenkaan ota mitään pois suhteesta mikäli se suhde on muutoin terveellä pohjalla. Nykyään onnellinen uusioperheen isä ja jotenkin kummasti taas naisia olisi tyrkyllä. Onneksi olen löytänyt vihdoin henkisesti tasapainoisen aikuisen naisen.

[/quote]

Nyt mä ymmärrän sen aivan täydellisesti, kun jengi sanoo, että parhaat oivallukset tulee vasta matkan jälkeen. Mun aivot on olleet ihan jengalla viikonlopusta asti, mutta nyt alkaa vähitellen suoristua. Samat kelat pyörii päässä, mutta nyt vasta kykenen ajattelemaan niitä tarpeeksi objektiivisesti. Silti päällä on edelleen epämääräinen henkinen psykedeelinen pahoinvointi. Tunsin silloin olevani jollain tavalla vajaa. Puutteellinen. Tunnen edelleen, mutta nyt alan löytää syitä sille. Aivan järjettömän helpottavaa lukea toi sun kirjotus täältä.

Vuosien tuska on kiertynyt pieneksi palloksi mun vatsani sisään. Nyt alan löytää sen lankakerän pään ja suunnan, josta saan sen auki. Tuo lankakerä on jo vuosia syönyt mua sisältä. Se on loinen, joka on kasvanut vuosien saatossa järkyttävän suureksi. Se ei katoa hetkessä, mutta pala kerrallaan mä vielä jonain päivänä saan sen auki. Kiitos sun tekstistä!

Sanoin 2kk sitten, etten tapailisi miestä, jolla on lapsia. Olen itse vasta 21v, joten ikäiseni ovat usein niitä lapsettomia. Nyt olen kuitenkin pahasti ihastunut kolmekymppiseen, jolla kaksi lasta.. Ja se on ihan ok :)

On kyllä oudon vihamielistä suhtautumista tuolla alkupuolella. Netissä sitä voi anonyyminä sanoa mitä tahansa, mutta harva varmaan päin naamaa lähtisi tuollaista puhumaan. Tsemppiä yksinhuoltajille ihan sukupuoleen katsomatta.

Jos jäisin yh:ksi haluaisin nimenomaan yh isän. Tällöin tiedän, että mies on todennäköisesti turvallista seuraa lapsilleni. Lapsettomana en ottaisi miestä jolla on lapsia, mutta eikös se ole toisinkin päin. Miehet ei tykkää ottaa naisia jolla lapsia. No ehkä se on jyrkempi miesten kohdalla.

Miksi yh-isiä muka kunnioitetaan, mutta äitejä ei? Tuntuu, että monet yh-isät on ihan ulalla kaikesta, äidit hoitaa hommat yleensä paremmin.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 09:43"]

Miksi yh-isiä muka kunnioitetaan, mutta äitejä ei? Tuntuu, että monet yh-isät on ihan ulalla kaikesta, äidit hoitaa hommat yleensä paremmin.

[/quote]

Olen eri mieltä! äidit yleensä joutuu yksinhuoltajaksi vaikka eivät haluisikaan ja tulos on sen mukainen.

Ja luulempa että yksinhuoltajaisät on yksinhuoltajia omasta halustaan ja paneutuvat hommaan paremmin.

Minulle kelpaisi yh-mies, mutta haluaisin lisäksi myös biologisen lapsen tai adoptoidun lapsen. yh:n exän kanssa jaetut lapset ovat vähän eri asia, jos heillä siis on äiti.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 09:46"]

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 09:43"]

Miksi yh-isiä muka kunnioitetaan, mutta äitejä ei? Tuntuu, että monet yh-isät on ihan ulalla kaikesta, äidit hoitaa hommat yleensä paremmin.

[/quote]

Olen eri mieltä! äidit yleensä joutuu yksinhuoltajaksi vaikka eivät haluisikaan ja tulos on sen mukainen.

Ja luulempa että yksinhuoltajaisät on yksinhuoltajia omasta halustaan ja paneutuvat hommaan paremmin.

[/quote]

Komppaan. YH-isät joita tunnen (kokonaiset 2 kappaletta eli otanta on massiivinen) voin sanoa, että he ovat erittäin hyviä vanhempia. Toinen näistä asuu pihallamme ja on pienten lasten suosikki. Talvisin myös valvoo lasten touhuja mäessä ja häntä kunnioitetaan niin lasten kuin aikuistenkin parissa. Sinkku taitaa olla. Ainakaan ei naista näy kainalossa.

Mä tunsin yh-isän, jolta otettiin lapset huostaan, koska hän ei yksinkertaisesti vaan osannut huolehtia heistä. Lapset olivat jatkuvasti alipuettuja, isä syötti heille vain eineksiä ja jätti 3- ja 6-vuotiaat moneksi tunniksi keskenään kotiin, kun lähti kavereiden kanssa harrastamaan. 

Isän ympärillä pyöri toistakymmentä sukulais- ja tuttavanaista auttamassa, siivoamassa, kokkaamassa ja tekemässä asiat muutenkin hänen puolestaan. Siitä huolimatta vastuullinen vanhemmuus ei häneltä onnistunut.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 23:02"]

Ihan oikein ettei yh-isejä kohdella parisuhdemarkkinoilla sen kauniimmin kuin yh-äitejä, joita huoritellaan, haukutaan ja vihataan, oli yh-äiti millainen tahansa ihmisenä. Yh-isit sen sijaan nostetaan jalustalle, naapurit ja sukulaiset passaavat ja holhoavat, leipovat ja siivoavat ja jopa vaatettavat lapset, kun surraan sitä että mies joutuu vastaamaan lapsista yksin. Näin ainakin kaikissa niissä tuntemissani perheissä, joissa mies on jäänyt yksin lasten kanssa, miehen ei tarvitse yh-isänä muuta kuin nojata taaksepäin ja relata ja antaa muiden tehdä kotityöt hänen puolestaan.

[/quote]

Samaa mieltä. Yh-äideistä puhutaan uskomattoman törkeästi. Itselläni on oma velaton talo (oli oma ja velaton ennen kuin tapasin exäni), vakityöpaikka ja huolehdin lapsistani 100%sti. En harrasta satunnaisia suhteita, en ole edes tapaillut eron jälkeen ketään, vaikka erosta on jo monta vuotta. Silti olen "sossupummi", "luuseri" ja "huora", vain koska olen yksinhuoltaja ja NAINEN.

Yh-isä sitävastoin on sankari ja enkeli, oli millainen Touko Tarkki tahansa.