Juhlat, ilmoittautuminen ja peruminen viime tipassa - Aikamme ilmiö
Tästähän on puhuttu kyllä julkisuudessakin aiemmin ja olen muutamasta vilkkaasta somekeskustelusta päätellyt, että aihe on aika yleinen ongelma nykyään. Tänä kesänä se vain kolahti omalle kohdalle ensimmäistä kertaa.
Teini pääsi ripille ja järjestettiin tietysti rippijuhlat. Päivä oli selkeästi tärkeä nuorelle. Leivottiin, koristeltiin, suunniteltiin, ostettiin juhla-asu.
Juhliin kutsuttiin 42 henkeä. Lähisuku eli isovanhemmat, sedät ja tädit puolisoineen, serkut, kummit ja jonkin verran vanhempien ystäviä ja muutamia ystäväperheitä.
Kutsu lähetettiin kuukautta ennen juhlia ja siinä oli selvä päivämäärä, mihin mennessä ystävällisesti pyydettiin ilmoittamaan tulosta.
Juhliin tuli 15 henkeä. Osa ilmoitti jo heti kutsun saatuaan, ettei pääse osallistumaan esimerkiksi matkan takia, ihan ymmärrettävä syy. Osa ilmoitti vain, ettei pääse ilman sen kummempia perusteluja - instasta oli sitten kiva katsella, mitä kivaa olivat tuona viikonloppuna tehneet. Suuresta osasta ei kuulunut yhtään mitään, vastasivat vasta etteivät pääse ja muutama pääsikin, kun kyselin asiaa ilmoittaututumispäivän jälkeen. Hämmentävän suuri osa ilmoitti, että "miettii vielä, tuon viikonlopun aikataulu vähän auki, katsotaan jos pääsemme..." ja ilmoitti sitten pari päivää ennen juhlia, että ei pääse.
Olin todella surullinen teinin ja meidän koko perheen puolesta. Oli useita ihmisiä, joiden tosiaan olisin toivonut osallistuvan juhliin - meille ja teinille tärkeitä tyyppejä.
No, meillä oli ihanat ja rennot puutarhajuhlat sitten pienellä porukalla. Teini sai juhlapäivänsä.
Silti jäin miettimään, miksi ihmiset ovat tällaisia? Onko teillä kokemuksia tällaisesta?
Kommentit (213)
Minusta tökeryyden huippu oli mun esikoisen ristiäiset. Vanhempieni ensimmäinen lapsenlapsi. Ristiäiset osui ajankohtaan, jolloin vanhempani aina viettävät kuukuden talvella Espanjassa. No, eihän sellaista asiaa voi muuttaa. Olivat sitten Espanjassa. Olis pitänyt tajuta ajoittaa lapsen syntymä toisin. Toinen kummi sentään pääsi tulemaan, toiselle tuli jokin este
Meillä lähisukuun kuuluu myös tädit, sedät ja serkut. Oishan se outoa jos en siskojani ja heidän perheitään kutsuisi. Rippilapsen parhaimmat ystävät on hänen serkkunsa.
voi voi onko nyt hilma heikki ihan myrtsi kun tilattua traktori mönkijää ei saakkaan. jotain rajaa kerjäykseen.
Vierailija kirjoitti:
Lähisuku: vanhemmat, isovanhemmat, lapset, lapsenlapset, sisarukset mahdollisine perheineen.
Konfirmoidulla ei yleensä ole lapsia, saati lapsenlapsia eli hänelle ei sitten kutsuta juhliin kuin isovanhemmat, niinkö? Kyllä meidän lapsilla tädit ja serkut lasketaan lähisukuun. Toki serkkuja on vain 4 ja suht samanikäisiä, niin ovat tulleet läheisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Lähisuku: vanhemmat, isovanhemmat, lapset, lapsenlapset, sisarukset mahdollisine perheineen.
Nyt puhutaan 15-vuotiaan lähisuvusta, hassu.
Kannattaa pyrkiä ripille niin, että juhlat ovat ennen juhannusta tai elokuussa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lähisukuun kuuluu myös tädit, sedät ja serkut. Oishan se outoa jos en siskojani ja heidän perheitään kutsuisi. Rippilapsen parhaimmat ystävät on hänen serkkunsa.
Meillä samoin. Tyttären paras ystävä on samanikäinen serkku.
Sellainenkin ärsyttää, että on kutsuttu koko perhe, äiti, isä ja 2-4 lasta. Sitten tuleekin pelkkä äiti, kun mies jäikin katsomaan formuloita ja lapsille tuli kavereita kylään. Pari kolme tämmöistä perhettä, niin tarjoilujen määrä mitoitettu turhaan
Vierailija kirjoitti:
No teini ei muuta halunnut kuin rahalahjoja juhlilla ei niin väliä. Ainakin meillä teinit ovat lähteneet omista juhlistaan heti kun on lahjat saaneet. En tiedä mikä on ongelma nykyisin kun ei ennenkään ole ollut tilanteita että kaikki kutsutut pääsee eikä edes ilmoittautuneista ole kaikki tulleet, ilman erillistä selitystä. Jokainen ihminen miettii omalla kohdalla onko joku toinen tilaisuus tärkeämpi ja kyllä osa sairastuukin vaikka oli aikomus tulla juhlimaan
Minä sanoin omilleni, että rahan takia ei rippikoulua käydä. Ei myöskään sen takia, että pääsee kummiksi tai kirkossa naimisiin. Se kun ei ole millään tavalla pakollinen, pitää päätöksen syntyä siitä lähtökohdasta, että sen haluaa käydä kristillisten arvojen vuoksi. Eivät halunneet. Myöhemmin toinen kävi ja jopa työskenteli seurakunnassa, mutta kiitteli myös, ettei häntä kannustettu teininä tavan vuoksi osallistumaan.
Jos minut kutsutaan rippijuhliin, ajattelen että sinne on menty samasta syystä ja juhlistamaan ripille pääsyä, ei sitä että saa rahalahjoja.
Kommunikoitteko te teille tärkeiden ihmisten kanssa? Kyllä oman lapsen juhliin tulee aina kaikki tärkeät ihmiset. Ollaan tekemisissä muutenkin vähintään viesteillä viikottain.
Jotenkin tuntuu, että nykyisin ei pidetä muuten yhteyttä lähes ollenkaan, mutta sitten oletetaan, että ihmiset rynnii sankoin joukoin Jimi-Jessican kaikkiin juhliin, vaikka eivät ole milloinkaan muuten tämän tai edes kenenkään muun perheenjäsenen kanssa tekemisissä.
Lisäksi: rippijuhlat on rahastusjuhla vailla mitään oikeaa syytä juhlia. Samoin nykyiset prometeus-juhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukautta ennen juhlia on todella myöhäistä kutsua ketään varsinkaan kesäaikana. Jos olisitte oikeasti halunneet väkeä paikalle, niin hyvissä ajoin keväällä olisi päivä pitänyt ilmoittaa.
Minä ilmoitin sukulaisille päivän heti kun sen jo edellisenä syksynä sain tietooni. Mutta niin vain kummitäti varasi lomamatkan siihen ja vain ilmoitti, että tulevat sitten seuraavalla viikolla joku päivä
Mitä selität? Että lapsesi rippijuhlan pitäisi mennä lomamatkan edelle???
Ihmisillä nyt vaan on eri prioriteetit. Ikäväähän se on, jos se ei käy ilmi jo aiemmin, esim. nuorena aikuisena, jolloin ystävystyy ja jonka ystävyyden nojalla sitten pyydetään oman lapsen kummiksi. Kun ei ole käynyt aiemmin ilmi, niin sitten tietenkin on pettymys. Mutta pettymykset kuuluvat elämään. Se puolestaan, jos itse on kuvitellut olemassa olevaksi jotain, jota ei oikeasti olekaan olemassa, ei ole sen toisen ihmisen syy. Tässä tapauksessa siis sen kummin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lähisukuun kuuluu myös tädit, sedät ja serkut. Oishan se outoa jos en siskojani ja heidän perheitään kutsuisi. Rippilapsen parhaimmat ystävät on hänen serkkunsa.
Mä en laske serkkujani kuuluvaksi lähisukuuni. Enkä kyllä kaikkia tätejäni ja setiänikään. Mulla on ollut kaikenkaikkiaan 38 serkkua ja suurinta osaa en ole tavannut kuin lapsena. Yhden serkkuni perhe muutti työn perässä Ruotsiin jo ennenkuin mä olin edes syntynytkään ja tätä serkkua olen tainnut nähdä elämäni aikana vain pari kertaa. Useimpia serkkujani en tunnistaisi enää, vaikka kadulla vastaan tulisivat. Ja osa heistä on jo kuollutkin enkä ole ollut hautajaisissakaan. Jos ei oltu 30:een vuoteen nähty eikä muutenkaan pidetty mitään yhteyttä, niin miksi just niihin serkun monttubileisiin olisi pitänyt osallistua? Eikä kaikki mun serkut olleet mun rippijuhlissani tai yo-juhlissanikaan. Nykyisin toki suvut ovat pienentyneet ja jos lapset on tekemisissä serkkujensa kanssa paljonkin, silloin on ihan loogista kutsua serkutkin. Ja se, että ne serkut myös tulee, koska nehän on silloin myös niitä parhaita ystäviä (vaikka heillä on samoja geenejäkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukautta ennen juhlia on todella myöhäistä kutsua ketään varsinkaan kesäaikana. Jos olisitte oikeasti halunneet väkeä paikalle, niin hyvissä ajoin keväällä olisi päivä pitänyt ilmoittaa.
Minä ilmoitin sukulaisille päivän heti kun sen jo edellisenä syksynä sain tietooni. Mutta niin vain kummitäti varasi lomamatkan siihen ja vain ilmoitti, että tulevat sitten seuraavalla viikolla joku päivä
Mitä selität? Että lapsesi rippijuhlan pitäisi mennä lomamatkan edelle???
No ei, mutta tökeröä se että kutsuu itsenstä sinne toisena päivänä, johon pitää sitten jotain tarjoulua väsätä..
Niin, paitsi että jos on sen sortin kummi, että haluaa kuitenkin antaa kummilapselleen rippilahjan.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti juhlat olivat keskellä heinäkuuta ja parasta loma-aikaa? Rippijuhlat kuitenkin on aikamoista pakkopullaa, joten ihan ymmärrettävää.
Mä en ymmärrä jos lähimmät kutsutaan, niin nuoren tärkeä päivä on pakkopullaa. Itse olen viihtynyt aina kaikenlaisissa juhlissa.
Vierailija kirjoitti:
Kommunikoitteko te teille tärkeiden ihmisten kanssa? Kyllä oman lapsen juhliin tulee aina kaikki tärkeät ihmiset. Ollaan tekemisissä muutenkin vähintään viesteillä viikottain.
Jotenkin tuntuu, että nykyisin ei pidetä muuten yhteyttä lähes ollenkaan, mutta sitten oletetaan, että ihmiset rynnii sankoin joukoin Jimi-Jessican kaikkiin juhliin, vaikka eivät ole milloinkaan muuten tämän tai edes kenenkään muun perheenjäsenen kanssa tekemisissä.
Lisäksi: rippijuhlat on rahastusjuhla vailla mitään oikeaa syytä juhlia. Samoin nykyiset prometeus-juhlat.
Me järjestettiin koiralle 1-vuotisjuhlat ja sinnekin tuli koko se osa suvusta, jonka kanssa ollaan tekemisissä. Veikkaan, että ap ja monet muut kutsuu juhliinsa ihmisiä, joiden kanssa eivät ole muuten tekemisissä. Vähemmästäkin tulee olo, että ovat kerjäämässä rahaa.
Jätin rippijuhlat väliin, koska ei olla muutenkaan missään tekemisissä.
Jos ei ole vuosiin ollut aikaa edes soittaa koskaan, niin ei mua sitten kaiveta naftaliinista juhliinkaan pönöttämään täysin ventovieraiden joukkoon.
Osa suvusta suuttui, ja katkaisi välit tämän takia. Mielestäni mitään välejä ei edes ollut.
Vierailija kirjoitti:
Nämä, jotka penäävät, että vuosi ennen pitäisi kutsua, niin tuskin ovat kuitenkaan menossa mihinkään juhliin. Tekosyitä. Omat matkat ja lomat ovat tärkeämpiä.
Onko siinä jotain vikaa, jos oma elämä menee muiden ihmisten elämän edelle?
Ongelmaa on pikemminkin siinä, että jotkut ihmiset kuvittelevat, että heidän elämäntapahtumansa ovat NIIN tärkeitä muillekin kuin heille itselleen, että ne muut ovat valmiita muokkaamaan omaa elämäänsä mahdollisesti rankastikin, jotta voivat osallistua TOISEN ihmisen tärkeänä pitämään tapahtumaan.
Hyviä välejä kannattaa tietenkin pitää sukulaisiin, kavereihin ja tuttaviin, joskus vaikka entisiin työkavereihin tai ex-naapureihinkin, mutta yleensä vain lähiperhe ja lähimmät ystävät ovat aidosti niitä, joiden vuoksi ollaan valmiita näkemään vaivaa.
Miksi muutoin pitäisi ollakaan?
Rippijuhlat järjestetään kaikille tasapuolisesti, saattaa olla nuoren ainoa sukujuhla. Yo-juhlat sitten lisäksi ylioppilaille
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti ihmiset on sitoutumiskammoisia kusipäitä nykyään. Minä minä ja meidän jutut, ei voi tietää pääseekö rippijuhliin
Kertoo myös (tapa)uskonnollisuuden heikentymisestä yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme. Myös siitä, että perheet eivät ole enää ydinperheitä, jotka liikkuvat (tai pysyvät paikoillaan) yhtenä yksikkönä. Nyt jos on ero- ja uusperheitä, joissa on lapsia enimmillään kuuden muun ihmisen kanssa (+ bonusapet ja -anopit päälle), niin aikamoista säätämistä on luvassa, jos halutaan edes osa porukasta samaan kyläpaikkaan samaan aikaan, ja siihen säätämiseen, jossa pitää ottaa kaikkien lasten kaikkien vanhempien ja isovanhempien aikataulut huomioon, täytyy olla enemmän aikaa käytössä kuin yksi kuukausi. Varsinkin kun kyse on keskikesästä.
Isoveljeltä ikävä temppu. Olisi voinut pitää häänsä seuraavana vuonna.