Jos pitäisi pelastaa palavasta talosta naapurin vieras lapsi vai oma koirasi/muu lemmikki, kumman valitset?
Itse valitsen ehdottomasti oman koirani. Koira on mun perheenjäsen, naapurin vieras ihminen ei.
Kommentit (1362)
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävän monella on hukassa sanan moraali sisältö. Kyse ei ole siitä, mikä on sinulle itsellesi rakkaampaa tai tärkeämpää. Kyse on asettumisesta toisen asemaan, eikä siinä ole kahta sanaa siitä, etteikö ihmislapsen menetys ole pahempi asia kuin lemmikin menetys. Tälle pohjalle on rakennettu myös jokaisen sivistysmaan lainsäädäntö. Missään ei saa jättää ihmistä pelastamatta, jos siihen on mahdollisuus.
Kyllä minulle ainakin lemmikin menetys on ollut ihan yhtä raskas asia kuin jollekin toiselle lapsen. Eikä minua kiinnosta pskaakaan, että ihmiset ovat määritelleet ihmishengen kaikkia muita tärkeämmäksi. Tietysti ovat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiselämä olisi mistään muusta kuin ihmisen näkökulmasta arvokkaampi kuin koiran elämä, tai vaikka perhosen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet susi omalle lajillesi.
Mitä sitten? Jos ei pidä ihmisistä, se on jokaisen oma valinta. :)
- eri
Eipä mitään. Helposti erottuu joukosta sellaiset. Ei silloin sinuakaan kukaan pelasta.
En sitä odotakaan. :)
Ottaako noin koville hyväksyä rakkaus lemmikkiä kohtaan? Voi voi. :D
Kyllä sä ihan varmasti odotat, että sut pelastettaisiin vastaavassa tilanteessa.Turha hurskastella. Sulla on liikaa tunneajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Olet susi omalle lajillesi.
Sudet ovat kyllä varsin yhteisöllisiä ja organisoituneita laumaelämänsä suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirahulluilla on uusi taso, jossa koirat ovat lapsia arvokkaampia. :D Huh huh! Onneksi näitä sekopäitä ei ole omassa lähipiirissä.
Miksi ihmeessä vieras lapsi olisi omaa rakasta perheenjäsentä arvokkaampi?
Hei, pelastaisitko koirasi vai kaukaisen serkkusi palosta?
Kaikki serkkuni ovat aikuisia, joten saisi pelastaa itse itsensä, jos olisi tajuissaan. Jos olisi tajuton, en jaksaisi häntä kantaa.
Joten koirani.
Mitä jos kaukainen serkkusi olisi lapsi. Ihan vain hypoteesina. Kumman pelastaisit palosta; lapsen, joka on kaukainen serkkusi vai koirasi?
No niin ei ole eikä tule olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet susi omalle lajillesi.
Sudet ovat kyllä varsin yhteisöllisiä ja organisoituneita laumaelämänsä suhteen.
Varmasti tiesitkin, että kyse on sanonnasta?
Vierailija kirjoitti:
Lapsen tietysti. Hirveät kauhunhetket pienellä kuolla yksin ja hädissään. Koira ei tajua omaa kuolevaisuuttaan, vaikka varmasti tulipalossa myös pelkäisi.
Kyllä tajuaa. Ja pelkää ihan yhtä paljon kuin ihminenkin, suurin osa ihmisistä vain on umpisokeita eläimen pelolle ja muillekin tunteille.
Vierailija kirjoitti:
Pelastaa koira palavasta talosta. Siis onko se koira tajuton! Jos nimittäin ei ole, niin kyllä se osaa itsekin ulos juosta, seuraa isäntää...
Ja lapsen pelastaminen sitten, jos itse olet palavassa asunnossa ja se lapsi myös.
Tai jos on kerrostalo ja se lapsi on tuupertunut käytävään ja huomaat sen lapsen siellä savun keskellä itse hoiperrellessasi!
Aloittajan kysymys on älytön, ja senhän tässä ovat monet muutkin ketjun venyessä todenneet!
Minkähän se palomies pelastaa ensin... jos palavassa asunnossa on koira ja lapsi! Koiran varmaan...
Miten se koira juoksee ulos, jos ovet on kiinni?
- "Mitä jos kaukainen serkkusi olisi lapsi. Ihan vain hypoteesina. Kumman pelastaisit palosta; lapsen, joka on kaukainen serkkusi vai koirasi?"
- "No niin ei ole eikä tule olemaan."
Ihan vain hypoteesina? No, mutta aivan sama :)
Vierailija kirjoitti:
"Kysymyksen tarkoituksena ei ole niinkään keskittyä siihen, mitä tositilanteessa tapahtuisi, vaan se on filosofinen kysymys, jossa pohditaan, miten ihmiset näkevät moraalin. Toisille moraalinen ratkaisu on asettaa ihminen eläimen yläpuolelle, kun taas toiset pitävät molempia eläviä olentoja yhtä arvokkaina ja kokevat vastuun ja tunnesiteen eläintä kohtaan ratkaisevaksi. Todennäköisesti molemmat ryhmät kokevat tekevänsä moraalisesti oikean ratkaisun."
Moraalinen filosofia jää tässä kyllä nyt aika puolitiehen, koska kysymys ei tosiaan ole pelkästään tästä.
Täällä monet esimerkiksi ovat perustelleet lemminkin pelastamistaan sillä, että koska se on heille perheenjäsen ja tunnetasolla arvokkaampi, kuin vieras lapsi. Jotkut jopa ovat sanoneet, että lemmikki totta kai koska eivät yleisellä tasolla pidä lapsista, joten ilmeisesti se ei silloin ole pelastamisen arvoinen. Tottahan se tietysti on, että suurimmalle osall
Jos halutaan tarkastella oikeasti kiintymystä itsekkyyden näkökulmasta, eikä vain lietsoa outoa vihaa nimenomaan lemmikkeihinsä kiintyneitä ihmisiä kohtaan, parempi kysymys olisi aiemmilla sivuilla mainittu:
Sinun pitää valita, teloitetaanko läheisesi vai 100 vierasta lasta. Kumman pelastat?
Huom. en sano edes "lapsesi", vaan kuka tahansa, kehen olet kiintynyt.
Kummallista, ettei tähän halua kukaan vastata. Mieluummin raivotaan lemmikinomistajista, jotka jättävät kuvitteellisissa ajatusleikeissä lapsiparkoja palamaan kuoliaaksi. (Ihan kuin tällaista olisi koskaan edes tapahtunut. Tuollaisia sairaita valintaleikkejä sen sijaan on pelattu esim. keskitysleireillä - laitettu ihmisiä sadistisesti mahdottomien valintojen eteen.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet susi omalle lajillesi.
Mitä sitten? Jos ei pidä ihmisistä, se on jokaisen oma valinta. :)
- eri
Eipä mitään. Helposti erottuu joukosta sellaiset. Ei silloin sinuakaan kukaan pelasta.
Sittenhän ne kaikki ovat ihan yhtä "susia" omalle lajilleen.
Vierailija kirjoitti:
- "Mitä jos kaukainen serkkusi olisi lapsi. Ihan vain hypoteesina. Kumman pelastaisit palosta; lapsen, joka on kaukainen serkkusi vai koirasi?"
- "No niin ei ole eikä tule olemaan."
Ihan vain hypoteesina? No, mutta aivan sama :)
Sanotaan sitten että pelastaisin oman perheenjäseneni.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävän monella on hukassa sanan moraali sisältö. Kyse ei ole siitä, mikä on sinulle itsellesi rakkaampaa tai tärkeämpää. Kyse on asettumisesta toisen asemaan, eikä siinä ole kahta sanaa siitä, etteikö ihmislapsen menetys ole pahempi asia kuin lemmikin menetys. Tälle pohjalle on rakennettu myös jokaisen sivistysmaan lainsäädäntö. Missään ei saa jättää ihmistä pelastamatta, jos siihen on mahdollisuus.
Olisitko valmis antamaan kaiken fyysisen omaisuutesi nälänhätää kärsivien lapsien hyväksi ja samoin valtaosan palkastasi niin, että sulle jäisi rahaa vain ruokaan? Jos et anna niin oma mukavuutesi on sinulle tärkeämpää kuin nälänhätää kärsivien lasten hätä ja henki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet susi omalle lajillesi.
Sudet ovat kyllä varsin yhteisöllisiä ja organisoituneita laumaelämänsä suhteen.
Varmasti tiesitkin, että kyse on sanonnasta?
Sanonta on huono. Sudet ovat varsin yhteisöllisiä ja nojaavat monimutkaiseen sosiaaliseen organisointiin selvitääkseen laumana. Ovat myös varsin älykkäitä ja mainittu sosiaalinen organisointi voi olla paikoin hyvinkin joustava tilanteiden vaatimuksiin. Vankeudessa sudet henkivät patologioita, joihin perustuu "alfauros" horinat jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aggressiivisimmat kommentit ketjussa tulevat "ihmisrakkailta".
🥱
Tämä.
Kuten pilluhedelmät, kauhukakarat, kihomatoiset, koulu hierojat, s omput?
Jep jep.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet susi omalle lajillesi.
Mitä sitten? Jos ei pidä ihmisistä, se on jokaisen oma valinta. :)
- eri
Eipä mitään. Helposti erottuu joukosta sellaiset. Ei silloin sinuakaan kukaan pelasta.
Sittenhän ne kaikki ovat ihan yhtä "susia" omalle lajilleen.
Edelleen, kyse on sanonnasta. "Ihminen on ihmiselle susi". Oletko kuullut? Älä vie sitä pidemmälle. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla niin, ellei sitten ole juurikin se katkera tyyppi.
oikeassa tilanteessa, jos on kerrostaloasuntoon syttynyt tulipalo, joku vastuullinen muu kuin sen asunnon asukas varoittaa kaikkia muita portaan asukkaita jos sellainen varoitukseen sopiva väline on käytössä - kuten esim. ovipuhelimet. Sitten kaikki varoituksen saaneet rynnistävät asunnoistaan pihalle, ja vaikka siinä matkan varrella käytävässä hortoilisi sen palavan asunnon asukas... tekevätkö he mitään hänen hyväkseen!
Kysyn vaan!
Tämä aloittajan esittämä moraalinen tai filosofinen tai mikä lie dilemma on kaistapäinen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävän monella on hukassa sanan moraali sisältö. Kyse ei ole siitä, mikä on sinulle itsellesi rakkaampaa tai tärkeämpää. Kyse on asettumisesta toisen asemaan, eikä siinä ole kahta sanaa siitä, etteikö ihmislapsen menetys ole pahempi asia kuin lemmikin menetys. Tälle pohjalle on rakennettu myös jokaisen sivistysmaan lainsäädäntö. Missään ei saa jättää ihmistä pelastamatta, jos siihen on mahdollisuus.
Kyllä minulle ainakin lemmikin menetys on ollut ihan yhtä raskas asia kuin jollekin toiselle lapsen. Eikä minua kiinnosta pskaakaan, että ihmiset ovat määritelleet ihmishengen kaikkia muita tärkeämmäksi. Tietysti ovat. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiselämä olisi mistään muusta kuin ihmisen näkökulmasta arvokkaampi kuin koiran elämä, tai vaikka perhosen.
Jos et lasta ole menettänyt et sitä voi tietää. Raskasta se varmasti kuitenkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- "Mitä jos kaukainen serkkusi olisi lapsi. Ihan vain hypoteesina. Kumman pelastaisit palosta; lapsen, joka on kaukainen serkkusi vai koirasi?"
- "No niin ei ole eikä tule olemaan."
Ihan vain hypoteesina? No, mutta aivan sama :)
Sanotaan sitten että pelastaisin oman perheenjäseneni.
Joka on? (kaukainen) serkku lapsi vai koirasi?
"Sinua ei siis haittaa että lemmikkikärpäseni Esko on sinua tärkeämpi? Jos ajatus on epämukava, kerrohan miksi näin?"
Minulle ainakaan ajatus ei ole millään tavalla epämukava. Sinulla on oikeus kiintyä kehen haluat ja tehdä mielessäsi ihan millaisia arvojärjestyksiä haluat. Miksi ihmeessä se minulle kuuluisi?
On kerrassaan koomista, että ihmiset täällä pokkana väittävät pitävänsä kaikkia vieraita ihmisiä "tärkeinä" vain siksi että ovat ihmisiä, kun katsoo, miten ihmiset käytännössä kohtelevat toisiaan. Arvojärjestyksiä tehdään automaattisesti ihan vieraistakin ihmisistä. Vai miksiköhän tyylikkäästi pukeutunut ihminen saa automaattisesti osakseen parempaa kohtelua kuin laitapuolen kulkija? Kumpikin on ihminen. Miksi lainaisit rahaa ystävälle, mutta et kadunkulmassa kerjäävälle, jolla voi olla ihan todellinen hätä? Ihmisiä molemmat. Saako ystävän kuitenkin kokea läheisemmäksi, vai tuomitseeko palsta?
Se, että hätätilanteessa ylipäätään autetaan täysin tuntemattomiakin kertoo siitä, että pohjimmiltaan iso osa ihmisistä on kuitenkin välittävämpiä kuin mitä arkielämässä (tai tällä palstalla) voisi luulla. Mutta se apu tulee selkäytimestä, ei järkeilystä, että kuka on teoriassa tärkeämpi ja arvoasteikossa korkeammalla ja kenestä on eniten hyötyä yhteiskunnalle ja ketä kohtaan "saan" tuntea empatiaa. Mahdollisimman monia yritetään auttaa hädästä pois, yleensä lähimpänä olevat ensimmäiseksi, ne jotka ovat jo valmiiksi käden ulottuvilla. Valtaosa ihmisistä auttaisi kärsivää eläintäkin.
En sitä odotakaan. :)
Ottaako noin koville hyväksyä rakkaus lemmikkiä kohtaan? Voi voi. :D