Jos pitäisi pelastaa palavasta talosta naapurin vieras lapsi vai oma koirasi/muu lemmikki, kumman valitset?

En yksinkertaisesti vaan voisi jättää lasta palavaan taloon. Kokisin velvollisuudekseni pelastaa lapsi vaikka kuinka kaipaisin lemmikkiäni. Tulis murhaaja olo. 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän toki, että oma lemmikki on tärkeä, mutta eläin ei todellakaan mene koskaan lapsen edelle. Ei oman eikä vieraan.

Täytyy olla persoonallishäiriöin psykopaattinarsisti, joka ei lasta pelastaisi.

Ne lemmikit potkaisee tyhjää muutenkin muutamassa vuodessa.

Jos hylkäisin oman lemmikkini tulen keskelle en nukkuisi loppuelämäni öitä rauhallisesti ja en ole psykopaatti. Kissani ollut kanssani yli vuosikymmenen. Ne hyvin hoidettuna/terveenä elää helposti yli 20 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Tuosta heilahtaisi jo häkin ovi, jos jättäisi ihmishengen pelastamatta.

Mutta eipä suurimman osan vastaukset yllätä, kun vauvapalstalla ollaan. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia...

Itse asiassa mikään häkin ovi ei heilahda siitä, ettei Pirjo-Pertti Tavistallaaja pelasta muita ihmisiä palavasta talosta. Virallinen ohjekin on, että tulipalon sattuessa pitää saada itsensä ulos mahdollisimman nopeasti ja jättää sankarin leikkiminen palomiehille.

Niille pelastajille sitten taas ne lemmikit eivät ole minkäänlainen prioriteetti. Koiran ainoa toivo taitaa olla se, että omistaja kaappaa sen syliinsä poistuessaan ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätähän täällä vähän väliä pohditaan ja kysellään. Meidän naapurustossa ei edes ole pelastettavia lapsia mutta vaikka oliskin niin oman perheenjäseneni tietty pelastaisin. 

Ap kysyikin koirasta, ei sinun perheenjäsenestä. Kyllä ihmiset pelastetaan ekana. Mieti tilannetta, menet palavaan rakennukseen ja siellä on vierekkäin koirasi ja naapurin lapsi. Et sinä nappaa sitä koiraasi syliisi ja kanna ulos ja sano naapurillesi, että se teidän tyttö jäi muuten makaamaan siihen, mistä koirasi nostit.

Kyllä pelastaisin oman koirani, valitan. Rakkaat perheenjäsenet menee muiden edelle. Aina.

Vierailija kirjoitti:

Ai, onko ap niin eläinrakas ja niin ihmisvastainen, että ottaa vaikka rangaistuksen siitä, ettei koittanut ihmishenkeä pelastaa...?

Ei ne jotkut sakot painaisi. 95%:ia ihmisistä eläisi koko loppuelämänsä tunnontuskissa ja syyllisyydessä, jos tuollaisessa pelastustilanteessa olisivat tehneet päätöksen, että pelastavat oman koiran enemmin kuin naapurin lapsen. Täytyy olla joku sosiopaatti, jos jättää lapsen kuolemaan palavaan rakennukseen ja pelastaa ennemmin oman lemmikkieläimen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätähän täällä vähän väliä pohditaan ja kysellään. Meidän naapurustossa ei edes ole pelastettavia lapsia mutta vaikka oliskin niin oman perheenjäseneni tietty pelastaisin. 

Ap kysyikin koirasta, ei sinun perheenjäsenestä. Kyllä ihmiset pelastetaan ekana. Mieti tilannetta, menet palavaan rakennukseen ja siellä on vierekkäin koirasi ja naapurin lapsi. Et sinä nappaa sitä koiraasi syliisi ja kanna ulos ja sano naapurillesi, että se teidän tyttö jäi muuten makaamaan siihen, mistä koirasi nostit.

Kyllä pelastaisin oman koirani, valitan. Rakkaat perheenjäsenet menee muiden edelle. Aina.

Nyt puhuttiin koirasta, ei sinun perheenjäsenestä. Koira ei varmaan ole vaimosi, eikä lapsesi? 

Vierailija kirjoitti:

Sairas kysymys. Ihmishenki menee aina edelle. 

Millä perustein ihmishenki menee kaiken edelle? Eikö kaiken elämän pitäisi olla yhtä arvokasta. Ihminen on vaan itsekäs paskiainen, joka pitää itseään ylivertaisenaan. 

 

Ja itse kysymykseen. Pelastaisin oman lemmikkini ensin. Ja siitä on kenenkään turha minua tuomita, koska aloituksen kaltainen tilanne on täysin absurdi eikä sellaista tule mitä todennäköisimmin kellekään tähän kyselyyn vastanneelle tapahtumaan. Ja kukaan ei tiedä miten tositilanteessa toimisi. 

Vierailija kirjoitti:

En yksinkertaisesti vaan voisi jättää lasta palavaan taloon. Kokisin velvollisuudekseni pelastaa lapsi vaikka kuinka kaipaisin lemmikkiäni. Tulis murhaaja olo. 

Tositilanteessa et todennäköisesti yrittäisi pelastaa yhtään ketään muita kuin läheiset, jotka ovat jo valmiiksi käden ulottuvilla.

Miten aina sattuukin niin kerta toisensa jälkeen, että jos yleisötilaisuudessa syttyy tulipalo, ihmiset tallovat toisensa hengiltä?

Vierailija kirjoitti:

Eikös ihmisellä ole velvollisuus auttaa ja pelastaa ihminen?

Heitteille ei saa jättää mutta itseään ei pidä vaaraan saattaa, eli häkeen voi soittaa 

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on aina tärkeämpi ja arvokkaampi kuin koira. Aivan naurettavaa että tälläistä pitää edes kysyä. Pelastat jonkun hurtan että se saa pari vuotta lisää elinaikaa versus että joku menettää kokonaisen ihmiselämän. Se koira ei anna yhteiskunnalle mitään ja sen voi korvata toisella koiralla. Koiralla ei ole myöskään sielua eikä ne odota teitä taivaassa eikä sinne mene sieluttomat ihmisetkään jotka arvottaa koiran ihmistä ylemmäksi joka on kykenevä uskomaan koira ei vaikka niitä pitää hyvin kohdella mutta ihminen on aina edellä. Entäs joku naapurikin pelastaa koiransa ennenkuin lapsesi siinä koirienne kanssa iloitsette.

Sinua en pelastaisi ikinä enkä kakaroitasi. Kuulostat niin hirveältä ihmiseltä että kukaan ei jäisi kaipaamaan.

Pelastaisin itselle rakkaan eli koirani. Naapurin lapsi ei herätä mitään fiiliksiä itsessäni. Mikään laki ei velvoita syöksymään palavaan taloon pelastamaan muita. Pelastuslaitoksen heput hoitakoon muun naapuruston.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätähän täällä vähän väliä pohditaan ja kysellään. Meidän naapurustossa ei edes ole pelastettavia lapsia mutta vaikka oliskin niin oman perheenjäseneni tietty pelastaisin. 

Ap kysyikin koirasta, ei sinun perheenjäsenestä. Kyllä ihmiset pelastetaan ekana. Mieti tilannetta, menet palavaan rakennukseen ja siellä on vierekkäin koirasi ja naapurin lapsi. Et sinä nappaa sitä koiraasi syliisi ja kanna ulos ja sano naapurillesi, että se teidän tyttö jäi muuten makaamaan siihen, mistä koirasi nostit.

Kyllä pelastaisin oman koirani, valitan. Rakkaat perheenjäsenet menee muiden edelle. Aina.

Nyt puhuttiin koirasta, ei sinun perheenjäsenestä. Koira ei varmaan ole vaimosi, eikä lapsesi? 

Koira on perheenjäsen. Vieras ihminen ei ole.

Huh, onneksi sun veli ei tiedä että pelastamista "ehkä" hänen lapset ensin kun oman rakin. Ei hyvä luoja, oman veljen lapsi vai koira ja sä et ole varma. Sairas maailma🙄

Mä pelastaisin tietysti sen lapsen, mutta kailottaisin isoon ääneen, että siellä uhkaa nyt palaa elävänä soihtuna lauma kissanpentuja, kaneja, marsuja ja hilleri. Nauraisin sitten parransänkeeni kun lauma palstanaisia menisi palavaan taloon.

Ihmisen pelastaminen, jokin velvoittaa. Mutta lemmikille voisi jättää reitin pois, jos pystyy. Tosin ilma ruokkii tulta, pitäisi jättää reitti alareunaan. Kumpikin on yhtä arvokas sielu ja eläimen pelko ei ole mitätöinnin aihe, ei sitä voisi valita oikein mitenkään, olisi vain tehtävä jotain. Koska kumpikin tunteva olento. Olisi hyvä ehkäistä arkkitehtien suunnittelulla ja kaikella muulla tulipaloja. Aikuisten täytyy muutenkin alkaa miettiä miten ehkäistään palot ja herätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen. Ihminen on eläintä arvokkaampi. 

Lisään vielä tähän, te kieroutuneet ihmiset, jotka mieluummin pelastaisitte koiran, syöttekö lihaa? Nimittäin jos syötte, tai muuten kulutatte eläinperäisiä tuotteita, kovin valikoivaa empatianne eläimiä kohtaan on. Koiraan olette vain projisoineet inhimillisiä tuntemuksia siihen pisteeseen, ettette enää osaa erottaa ihmistä eläimestä, ja mieluummin pelastatte koiran, johon olette projisoineet inhimillisiä piirteitä, sen sijaan, että pelastaisitte sen todellisen ihmisen. Lisäksi vastavuoroisuuden periaate. Haluaisitteko että joku ihminen pelastaisi mieluummin teidät vai lemmikkinsä? Hyväksyisittekö tuon kohtalon ilman katkeruutta?

En minä kenenkään vieraan koiraa välttämättä pelastaisi, mutta oman

Siksi, että laki velvoittaa auttamaan? Lisäksi minusta kuulostaa todella empatiakyvyttömältä, jos laumaeläin, kuten ihminen, ei halua auttaa oman laumansa jäsentä. Koira on aina ns. ylimääräinen, vaikka onkin rakas, se ei koskaan ole samalla tavalla osa ihmislaumaa kuin toinen ihminen.

Naapurin lapset ei kuulu minun laumaan, sori vaan. 

Oletko sinä niitä vanhempia jotka jättää lapset rannalle keskenään ja luottaa, että kyllä joku katsoo perään? Sinun lapset ei ole minun ongelma, minulla on oma perhe ja suku joka on minun lauma ja toisten laumat saa huoehtia itsestään. Se että vieraat lapset ei kiinnosta minua ei kerro mitään empatiastani, sitä riittä kyllä omalle perheelle ja muillekin, mutta en minä aio pelastaa maailman jokaista lasta. 

Vierailija kirjoitti:

Tuosta heilahtaisi jo häkin ovi, jos jättäisi ihmishengen pelastamatta.

Mutta eipä suurimman osan vastaukset yllätä, kun vauvapalstalla ollaan. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia...

Mä pelkään, että ihmiset oikeasti ovat tuollaisia. Aina olen kuvitellut, että porukka on empaattista, mutta monesti täällä huomaa, kuinka väärässä olen ollut.

Olen aina miettinyt tämän ikuisuuskysymyksen kohdalla, että millainen talo tämä oikein on? Rivitalo, kerrostalo? Onko pieni lapsi jätetty yksin asuntoon, missä aikuiset ovat, ja miten ihmeessä minun on edes tarkoitus päästä sinne? Oma koirahan on kuitenkin samassa asunnossa kanssani, me pääsemme ulos samaan aikaan (jos pääsemme).

Mitä jos muissakin asunnoissa on lapsia? Mitä jos on jopa liikuntakyvyttömiä lapsia, jotka eivät pysty pakenemaan?? Onko palstalaisten mielestä yhden asukkaan tosiaan huolehdittava koko kerrostalon asukkaiden pelastamisesta, vai saako keskittyä oman ruokakuntansa evakuoimiseen, mitä itse asiassa aina painotetaankin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän toki, että oma lemmikki on tärkeä, mutta eläin ei todellakaan mene koskaan lapsen edelle. Ei oman eikä vieraan.

Täytyy olla persoonallishäiriöin psykopaattinarsisti, joka ei lasta pelastaisi.

Ne lemmikit potkaisee tyhjää muutenkin muutamassa vuodessa.

Jos hylkäisin oman lemmikkini tulen keskelle en nukkuisi loppuelämäni öitä rauhallisesti ja en ole psykopaatti. Kissani ollut kanssani yli vuosikymmenen. Ne hyvin hoidettuna/terveenä elää helposti yli 20 vuotta.

Lapsen hylkäämisestä, olkoonkin naapurin, tulisi vielä kovemmat tunnontuskat.

Tai ainakin pitäisi tulla normaalille ihmiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta heilahtaisi jo häkin ovi, jos jättäisi ihmishengen pelastamatta.

Mutta eipä suurimman osan vastaukset yllätä, kun vauvapalstalla ollaan. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia...

Itse asiassa mikään häkin ovi ei heilahda siitä, ettei Pirjo-Pertti Tavistallaaja pelasta muita ihmisiä palavasta talosta. Virallinen ohjekin on, että tulipalon sattuessa pitää saada itsensä ulos mahdollisimman nopeasti ja jättää sankarin leikkiminen palomiehille.

Niille pelastajille sitten taas ne lemmikit eivät ole minkäänlainen prioriteetti. Koiran ainoa toivo taitaa olla se, että omistaja kaappaa sen syliinsä poistuessaan ulos.

Sen, etteivät lemmikit ole pelastajille minkäänlainen prioriteetti, pitäisi kertoa meille muillekin jotakin.