Jos pitäisi pelastaa palavasta talosta naapurin vieras lapsi vai oma koirasi/muu lemmikki, kumman valitset?
Itse valitsen ehdottomasti oman koirani. Koira on mun perheenjäsen, naapurin vieras ihminen ei.
Kommentit (1362)
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lapsen pelastaisin, en ole ihmishirviö. Uskon että niin tekisin jokainen muukin tässä keskustelussa, kunhan leukojanne louskuttelette.
Tuudittaudu tuohon ihan rauhassa.
Kyllä sitä syytteen saa, jos ei ihmistä pelasta vaikka olisi mahdollisuus. Siinä voi olla hankala elää sen jälkeen: lähipiiri tietää, työnantaja myös. En palkkaisi henkilöä töihin, jos tietäisin että on jättänyt tietoisesti pelastamatta lapsen. Mutta provohan tämä oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos naapurissa olisi lapsi yksin kotona niin ei se varmaan ihan pieni enää olisi ja ehkä osaisi tulla itsekin ulos palavasta taloista.
Mutta noin muuten, mieli teksi sanoa, että sen oman rakkaan koiran, mutta oikeasti tietenkin pelastaisin se naapurin lapsen. En voisi elää sen asian kanssa, että antaisin lapsen kuolla, vaikka olisin voinut pelastaa hänet elämälle.
Koirani on jo vanha ja ei elä enää montaakaa vuotta. Suru tulee olemaa murertava, kun lähdön hetki koittaa, mutta en vois elää tietäen, että annoin lapsen kuolla, jolla on koko elämä vielä edessä.
Yleensä suren eläinten kohtaloa enemmän, kuin vieraan ihmisen, kun vaikka luen lehdestä , että sellainen on jäänyt liekkeihin, mutta kun o
"Onneksi lemmikkikilpikonna on aika helppo pelastaa!"
Jos olis tämmöinen
Palstamammoista ja -persuista en tiedä mitä ne tekisi mutta jokainen normaali ihminen pelastaa minkä tahansa ikäisen, näköisen ja kuntoisen ihimisen ennen mitään koiraa. Koira luultavasti on siihen mennessä ensi pelastanut kotiväen haukkumalla raivoisasti ja sen jälkeen rynnännyt pakoon, se on ylivertainen pelastautuja ihmiseen verrattuna, isoin riski varmaan on että se juoksee päättömänä pakoon ja jää auton alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun suruni lemmikkiä kohtaan olisi vähäpätöisempää kuin naapurin suru? Miten surua ylipäätään voidaan mitata tai arvottaa? Kuka voi määritellä, kenen menetys on tärkeämpi? Ihmiset kiintyvät eri tavoin, eikä ole olemassa objektiivista tapaa arvioida, kenellä on suurempi tuska tai menetys. Tunneside määrittelee surun merkityksen, ei menetetyn olennon laji tai asema yhteiskunnassa. Joku voi surra lemmikkiään koko loppuelämänsä. Ei ole oikeudenmukaista vaatia ketään uhraamaan itselleen tärkeää olentoa vain siksi, että joku toinen kokee oman menetyksensä suurempana.
Oman lapsen kuolema on varmasti suurempi tuska kuin minkään lemmikin menetys. Jos alat änkyröimään tästä, sinulla eivät ole kaikki muumit laa
Tottakai pelastat kenen tahansa lapsen hengen jos sinulla on siihen mahdollisuus. On myös vakava rikos olla pelastamatta.
Ei ole rikos olla pelastamatta
Vierailija kirjoitti:
Taitaa jo laki vaatia pelastamaan sen ihmisen, mutta trollihan tämä olikin. Koira on pelkkä esine ja rasite yhteiskunnalle.
Mikähän laki moista vaatii?
Edes tekohengitystä ei ole pakko antaa pultsarille jolla voi olla vaikka mitä tauteja. Aivan rauhassa voi katsella vierestä kun se alkaa sinertämään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä syytteen saa, jos ei ihmistä pelasta vaikka olisi mahdollisuus. Siinä voi olla hankala elää sen jälkeen: lähipiiri tietää, työnantaja myös. En palkkaisi henkilöä töihin, jos tietäisin että on jättänyt tietoisesti pelastamatta lapsen. Mutta provohan tämä oli.
Aivan sama mulle. En muutenkaan tee elämässäni valintoja pohtien mitä muut ovat niistä mieltä. Koirani on minulle rakas ja minun vastuullani joten sen pelastan. Uskoitte tai ette. Miksi täällä jotkut väittävät uskovansa että me jotka pelastaisimme koiramme puhuttaisiin p*skaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset menee toki oman koiran edelle, mutta ei enää naapurin lapset. Ketään ei velvoiteta pelastamaan yhtään ketään, soitto 112 on täysin riittävä. Myös elvyttää ei ole pakko.
No valtaosa ihmisistä ei edes osaa elvyttää, joten eihän se tietysti voi olla pakkokaan mennä osaamattomana hosumaan.
Ei ole mikään pakko. Apua täytyy hälyttää mutta muuta ei tarvitse tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Palstamammoista ja -persuista en tiedä mitä ne tekisi mutta jokainen normaali ihminen pelastaa minkä tahansa ikäisen, näköisen ja kuntoisen ihimisen ennen mitään koiraa. Koira luultavasti on siihen mennessä ensi pelastanut kotiväen haukkumalla raivoisasti ja sen jälkeen rynnännyt pakoon, se on ylivertainen pelastautuja ihmiseen verrattuna, isoin riski varmaan on että se juoksee päättömänä pakoon ja jää auton alle.
Niin, tämä on aina erikoinen (ja typerä) ajatusleikki sikäli, että todennäköisimmin a) tavallinen ihminen keskittyy paniikissa pelastamaan lähinnä itsensä, tai b) koira pelastaa koko porukan herättämällä ajoissa, kun palo on vasta alkanut.
Tietysti palstaprovo tarttuisi tuota herättänyttä koiraa niskavilloista ja viskaisi mokoman räksyttävän piskin tuleen.
Missä asut? En halua sellaiseen taloon missä lasten annetaan palaa hengiltä.
Naapuri pelastaa itse oman lapsensa, tai jos lapsi on niin iso että voi olla yksin kotona niin pääsee sitten kyllä itsekin ulos.
Jos joudut äkilliseen tilanteeseen, kuten tulipaloon, jossa voit pelastaa vain joko oman koiran tai naapurin lapsen, et voi saada tuomiota siitä, että valitset pelastaa koirasi, jos tilanne on sellainen, ettet yksinkertaisesti ehdi molempia.
Miksi ei tule tuomiota?
Suomen rikoslaissa ei ole pykälää, joka velvoittaisi pelastamaan toisen ihmisen hengen hinnalla millä hyvänsä. Ainoa asia, joka voisi teoriassa tulla kyseeseen, on niin sanottu pelastustoimen laiminlyönti, mutta sen soveltaminen tällaisessa tilanteessa on äärimmäisen epätodennäköistä:
Laki koskee lähinnä tapauksia, joissa joku täysin välinpitämättömästi jättää auttamatta, vaikka voisi auttaa ilman vaaraa itselleen tai muille.
Jos tilanne on nopea ja valinta pitää tehdä sekunneissa, et ole rikosoikeudellisesti vastuussa siitä, kumman valitset.
Myöskään tunnetason valinta (esim. "pelastin koirani, koska rakastan sitä") ei ole rikos.
Oikeudessa vaaditaan vahvaa näyttöä, jotta ketään voidaan tuomita. Jos olisit voinut pelastaa vain yhden ja valitsit oman koirasi, se ei ole rangaistavaa.
Tiivistetysti:
Et saa tuomiota, jos pelastat koiran ihmisen sijaan tilanteessa, jossa et ehdi molempia.
Et ole velvollinen vaarantamaan itseäsi, eikä laki määrää, kumman on pakko valita.
Tilanteet arvioidaan kokonaisuutena, ja tällaisessa valinnassa ei yksinkertaisesti ole "rikollista" valintaa.
Vierailija kirjoitti:
Missä asut? En halua sellaiseen taloon missä lasten annetaan palaa hengiltä.
Minä taas en halua sellaiseen taloon, missä on paloturvallisuus kehitysmaan tasolla.
Rikoslaissa (39/1889) sanktioidussa pelastustoimen laiminlyönnissä on puolestaan kyse tahallisesta teosta. Tekoon syyllistyy se, joka ei anna tai hanki hengenvaarassa taikka vakavan terveyden vaarassa olevalle sellaista apua, jota häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Arvioinnissa huomioidaan henkilön mahdollisuus apua antaa tai hankkia sekä tilanteen luonne kokonaisuudessaan. Lisäksi edellytetään, että tekijä on tietoinen hengenvaarasta tai vakavasta vaarasta terveydelle.
Vierailija kirjoitti:
Jos joudut äkilliseen tilanteeseen, kuten tulipaloon, jossa voit pelastaa vain joko oman koiran tai naapurin lapsen, et voi saada tuomiota siitä, että valitset pelastaa koirasi, jos tilanne on sellainen, ettet yksinkertaisesti ehdi molempia.
Miksi ei tule tuomiota?
Suomen rikoslaissa ei ole pykälää, joka velvoittaisi pelastamaan toisen ihmisen hengen hinnalla millä hyvänsä. Ainoa asia, joka voisi teoriassa tulla kyseeseen, on niin sanottu pelastustoimen laiminlyönti, mutta sen soveltaminen tällaisessa tilanteessa on äärimmäisen epätodennäköistä:
Laki koskee lähinnä tapauksia, joissa joku täysin välinpitämättömästi jättää auttamatta, vaikka voisi auttaa ilman vaaraa itselleen tai muille.
Jos tilanne on nopea ja valinta pitää tehdä sekunneissa, et ole rikosoikeudellisesti vastuussa siitä, kumman valitset
Ja tätähän ei täällä haluta ymmärtää. Vaan eipä auta kiukuttelukaan jos joku ei pelasta just sitä sun lasta. Sinne meni ja sillä selvä.
Mää tekisin sankarteon ja pelastaisin sekä oman kissani että naapurin kakarat. Tästä sitten suuret uutisjutut, niin pillua saisi enemmän kuin jaksaa panna. Ovesta tulis ja menis jos jonkun näköistä böönaa.
Vierailija kirjoitti:
Rikoslaissa (39/1889) sanktioidussa pelastustoimen laiminlyönnissä on puolestaan kyse tahallisesta teosta. Tekoon syyllistyy se, joka ei anna tai hanki hengenvaarassa taikka vakavan terveyden vaarassa olevalle sellaista apua, jota häneltä voidaan kohtuudella edellyttää. Arvioinnissa huomioidaan henkilön mahdollisuus apua antaa tai hankkia sekä tilanteen luonne kokonaisuudessaan. Lisäksi edellytetään, että tekijä on tietoinen hengenvaarasta tai vakavasta vaarasta terveydelle.
Tästä olisi selkeä esimerkki vaikka sellainen, että kuljet välinpitämättömänä ohi, kun näet jonkun vakavaan onnettomuuteen joutuneen uhrin viruvan maassa verta vuotavana. Vaaratilanne ei siis koske sinua itseäsi ollenkaan.
Jossain kaoottisessa tilanteessa, missä kaikki ovat vaarassa, ei paniikissa olevilta ihmismassoilta voi odottaa oikein mitään.
Vierailija kirjoitti:
Sen lapsen, epäilemättä. Olisi hirveää menettää oma lemmikki, mutta en voisi jättää lasta kuolemaan.
Tilanne on toki hyvin epätodennäköinen ja vain tuollainen suht harmiton, vaikka ikävä ajatusleikki, mutta minusta on silti inhottavaa miten jotkut ihmiset puhuvat sekä lapsista että eläimistä.
Riippuu myös millainen tulipalo kyseessä? Mistä tietäisin että siellä on sisällä ketään? Yleensä myös sivullisen ei odoteta juoksevan palavaan taloon pelastamaan ketään tai mitään. Toki soittaisin häkeen heti, mutta en minä välttämättä sinne sisään yritättäisi ängetä jos ei kuulu selvää mau'untaa/avunhuutoa jne. En ole mikään supersankari vaan varmaan pökertyisin itse siihen häkään ja savuun ja sitten olisi vain yksi ruumis enemmän.
Vai olisinko skenaariossa jo valmiiksi palavassa talossa, jossa on oma lemmikki ja vieras lapsi? Sekin on hyvin outo skenaario.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä syytteen saa, jos ei ihmistä pelasta vaikka olisi mahdollisuus. Siinä voi olla hankala elää sen jälkeen: lähipiiri tietää, työnantaja myös. En palkkaisi henkilöä töihin, jos tietäisin että on jättänyt tietoisesti pelastamatta lapsen. Mutta provohan tämä oli.
Aivan sama mulle. En muutenkaan tee elämässäni valintoja pohtien mitä muut ovat niistä mieltä. Koirani on minulle rakas ja minun vastuullani joten sen pelastan. Uskoitte tai ette. Miksi täällä jotkut väittävät uskovansa että me jotka pelastaisimme koiramme puhuttaisiin p*skaa?
Monet eivät ole eläinrakkaita. Eivät edes kaikki ne, joilla on lemmikki vaan joillekin heistä eläin on enemmänkin kiva viihdyke tai elämäntapavalinta kuin aidosti rakas olento. He näkevät eläimen korvattavana, eivät yksilönä. Tällaiset ihmiset eivät kykene ymmärtämään sitä syvää sidettä, joka voi syntyä ihmisen ja eläimen välille. He eivät myöskään ymmärrä, että rakkaus ei synny siitä, että joku on samaa lajia kuin sinä itse. Toisille taas lemmikki on äärettömän tärkeä, koska se on osoittanut ehdotonta rakkautta ja se on tärkeä perheenjäsen, lohduttaja, turva ja ystävä.
No valtaosa ihmisistä ei edes osaa elvyttää, joten eihän se tietysti voi olla pakkokaan mennä osaamattomana hosumaan.