Jos pitäisi pelastaa palavasta talosta naapurin vieras lapsi vai oma koirasi/muu lemmikki, kumman valitset?
Itse valitsen ehdottomasti oman koirani. Koira on mun perheenjäsen, naapurin vieras ihminen ei.
Kommentit (1362)
"Ihmisillä on erilaisia moraalisia käsityksiä. Se, minkä sinä koet moraalisesti oikeaksi, voi toisesta tuntua väärältä. Ihminen, joka valitsee pelastaa eläimen, tekee sen usein siksi, että kokee olevansa vastuussa eläimestä ja on lojaali sitä kohtaan. Hän näkee eläimen perheenjäsenenä, ja siksi hänen moraalinsa perustuu juuri tähän kiintymykseen ja vastuuntuntoon. "
Ei tuossa tehdä moraalista päätöstä vaan keksitään peruisteita ratkaisulle joka tuntuu juuri itselle parhaalta ja maksimoi oman hyödyn. Se ei ole moraalia. Moraali ottaa huomioon nimenomaan muut ihmiset ja miltä muista ihmisistä tuntuu ja mikä on kokonaisuuden kannalta paras lopputulos. Se että asettaa oman edun muiden edun edelle ei ole moraalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eivätkä kaikki välitä lapsista. Ei vaikka niitä olisi itselläkin."
Mutta se että asettaa lemmikin kenenkään ihmisen, saati lapsen edelle kertoo kyllä luonteesta joka juuri on mahdollistanut kansanmurhat ja vastaavat. Aatukin taisi rakastaa koiraansa enemmän kuin useimpia kanssaihmisiä ja tulokset sitten tiedetään.
No nyt saatiin yhdistettyä eläinrakkaus jo kansanmurhan syyksi 😂 😂 😂
Ei eläinrakkaus vaan se että ei välitä muista ihmisistä ja on välinpitämätön heidän kohtalonsa ja kärsimyksiensä suhteen. Oma mukavuus ja itselle tärkeät eläimet tai ihmiset menevät muiden edelle tavalla joka johtaa muiden tarpeettomaan kärsimykseen joka olisi estettävissä.
Tuollainen epäempaattisuus muita ihmisiä kohtaan on ehdottomasti suurin syy turhaan kärsimykseen m
"Oma mukavuus ja itselle tärkeät eläimet tai ihmiset menevät muiden edelle tavalla joka johtaa muiden tarpeettomaan kärsimykseen joka olisi estettävissä."
Niin, etkö juuri sinä ole laittamassa oman mukavuutesi ja itsellesi tärkeän ihmisen sen naapurin lemmikin ja naapurin surun edelle? Koiran pelastaja ei edes vaadi, että sinä uhraudut ja pelastat hänen koiransa, mutta sinä vaadit häntä uhraamaan hänelle rakkaan koiran lapsesi vuoksi. Tässä tilanteessa sinä olet itsekkäämpi.
"mutta kuten sanottu jokainen tekee mikä itsestä oikealta tuntuu"
Tekee mutta ihminen voi toimia moraalisesti väärin vaikka itsestä tuntuisi miten oikealta tahansa. Ihminen helposti yrittää maksimoida oman hyödyn ja oman hyvän olon ja siksi jättää muiden kärsimyksen huomioimatta. Ja se ei ole hyvä tapa toimia. Ei edes niin toimivalle koska jos muutkin tekevät samoin niin lopulta se kolahtaa omaan nilkkaan kun muutkaan eivät huomioi sinua ja sinun kärsimystäsi.
"Niin, etkö juuri sinä ole laittamassa oman mukavuutesi ja itsellesi tärkeän ihmisen sen naapurin lemmikin ja naapurin surun edelle?"
En koska minusta ihan kuka vain ihminen joka on minulle täysin tuntematon menee lemmikin edelle. Siis vaikka koko ihminen ei koskettaisi ikinä minun elämääni mitenkään ja tuo lemmikki taas koskettaisi.
Vierailija kirjoitti:
"Ihmisillä on erilaisia moraalisia käsityksiä. Se, minkä sinä koet moraalisesti oikeaksi, voi toisesta tuntua väärältä. Ihminen, joka valitsee pelastaa eläimen, tekee sen usein siksi, että kokee olevansa vastuussa eläimestä ja on lojaali sitä kohtaan. Hän näkee eläimen perheenjäsenenä, ja siksi hänen moraalinsa perustuu juuri tähän kiintymykseen ja vastuuntuntoon. "
Ei tuossa tehdä moraalista päätöstä vaan keksitään peruisteita ratkaisulle joka tuntuu juuri itselle parhaalta ja maksimoi oman hyödyn. Se ei ole moraalia. Moraali ottaa huomioon nimenomaan muut ihmiset ja miltä muista ihmisistä tuntuu ja mikä on kokonaisuuden kannalta paras lopputulos. Se että asettaa oman edun muiden edun edelle ei ole moraalia.
Koira tuottaa todennäköisesti enemmän iloa ympärilleen kuin se lapsi konsanaan. Samaten jos sulla on kusipäälapsi pelastatko mieluuummin hänet vai todella mukavan naapurin muksun, koska kokonaisuuden kannaltahan olisi parempi ett' se mukava muksu säilyy hengissä?
Asiaa pitäisi varmasti muutama päivä pohtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Eivätkä kaikki välitä lapsista. Ei vaikka niitä olisi itselläkin."
Mutta se että asettaa lemmikin kenenkään ihmisen, saati lapsen edelle kertoo kyllä luonteesta joka juuri on mahdollistanut kansanmurhat ja vastaavat. Aatukin taisi rakastaa koiraansa enemmän kuin useimpia kanssaihmisiä ja tulokset sitten tiedetään.
No nyt saatiin yhdistettyä eläinrakkaus jo kansanmurhan syyksi 😂 😂 😂
Ei eläinrakkaus vaan se että ei välitä muista ihmisistä ja on välinpitämätön heidän kohtalonsa ja kärsimyksiensä suhteen. Oma mukavuus ja itselle tärkeät eläimet tai ihmiset menevät muiden edelle tavalla joka johtaa muiden tarpeettomaan kärsimykseen joka olisi estettävissä.
Tuollainen epäempaattisuus muita ihmisiä kohtaa
Ihanko tosissasi sinä pelle vertaat lemmikin menettämistä lapsen menettämiseen? Lemmikin menettää käytännössä jokainen aina. Elämä jatkuu siitä. Lapsen menettäminen on valtava tragedia, josta useimmat eivät pääse koskaan yli. Työkyky voi mennä vuosiksi.
Vierailija kirjoitti:
"Ihmisillä on erilaisia moraalisia käsityksiä. Se, minkä sinä koet moraalisesti oikeaksi, voi toisesta tuntua väärältä. Ihminen, joka valitsee pelastaa eläimen, tekee sen usein siksi, että kokee olevansa vastuussa eläimestä ja on lojaali sitä kohtaan. Hän näkee eläimen perheenjäsenenä, ja siksi hänen moraalinsa perustuu juuri tähän kiintymykseen ja vastuuntuntoon. "
Ei tuossa tehdä moraalista päätöstä vaan keksitään peruisteita ratkaisulle joka tuntuu juuri itselle parhaalta ja maksimoi oman hyödyn. Se ei ole moraalia. Moraali ottaa huomioon nimenomaan muut ihmiset ja miltä muista ihmisistä tuntuu ja mikä on kokonaisuuden kannalta paras lopputulos. Se että asettaa oman edun muiden edun edelle ei ole moraalia.
Sähän asetat oman edun tässä edelle ja vaadit muita ihmisiä tekemään saman. Pelastamaan sun perheenjäsenen. Itsekästä, vaadit ihan omaa etuasi noudatettavan.
Valitettavasti sinä et sitä päätä. Etkä sinä määrittele kuka suree ketäkin tai mitäkin kuinka paljon ja kuinka kauan. Etkä sä määrittele mikä on moraali ja mikä on oikea ja väärä. Tälläsessä tilanteessa toiselle voi toinen vaihtoehto olla oikea ja toiselle väärä.
Sun on turha tässä inttää. Ole onnekas jos en ole sun naapuri tai joku muu joka asettaa koiran sun perheen edelle. Tai voinhan ollakin. Ei kannata olla itsekäs, se voi kostautua omaan nilkkaan. Mun koira menee aina sun ja sunlaisten yli, koska se on MUN PERHEENJÄSEN. Ja sinä et määrittele kuka tai mikä on perheenjäsen. Sellaista määritelmää ei edes ole, jotta joku voisi sen päättää toisen puolesta. Jollain perheenjäseninä on myös ystäviä. Jollain voi olla eläimiä. Koeta kestää että eläin on tärkeämpi kuin sinä ja sunlaisten itsekkäiden ihmisten.
Koira tietysti. Naapurit hoidelkoon penskansa.
"Koira tuottaa todennäköisesti enemmän iloa ympärilleen kuin se lapsi konsanaan."
Jo se että sinun käsityksesi on tuo kertoo että ajatusmaailmasi on vääristynyt.
"Samaten jos sulla on kusipäälapsi pelastatko mieluuummin hänet vai todella mukavan naapurin muksun, koska kokonaisuuden kannaltahan olisi parempi ett' se mukava muksu säilyy hengissä?"
On täysin eri kysymys että kenet ihmisen milloinkin pelastaisi. Nyt puhuttiin ihmisistä ja eläimistä.
Vierailija kirjoitti:
"Niin, etkö juuri sinä ole laittamassa oman mukavuutesi ja itsellesi tärkeän ihmisen sen naapurin lemmikin ja naapurin surun edelle?"
En koska minusta ihan kuka vain ihminen joka on minulle täysin tuntematon menee lemmikin edelle. Siis vaikka koko ihminen ei koskettaisi ikinä minun elämääni mitenkään ja tuo lemmikki taas koskettaisi.
Se on sun valinta. En minäkään täällä huuda, että sulla on väärä valinta. Se on sun valinta. Ja mun valinta on mun valinta ja se on koira. Se, että sun valinta on kuka tahansa vieras ihminen perheenjäsenen yli, ei tee susta mitenkään parempaa ihmistä tai ihmistä joka toimii oikein. Valitan.
Vierailija kirjoitti:
"Kuka sen määrittelee onko oikein pelastaa oma perheenjäsen vai vieras ihminen?"
Eläin ei ole perheenjäsen samassa merkityksessä kuin joku ihminen. Juuri siinä on se tämä vääristymä joka osalla ihmisistä on. Se eläin saa toki tuntua perheenjäseneltä siinä tavallisessa arjessa mutta silloin kun se aletaan ihan tositilanteessa laittaa muiden ihmisten edelle niin ollaan kyllä aika hukassa.
"Moraali, sekö pistää vieraan ihmisen perheenjäsenen edelle?"
Kyllä jos se perheenjäsen on eläin. Tämä on aika selvä asia kaikille normaalilla järjellä ja empatialla varustetuille. Myös isolle osalle niistä joilla on rakkaita lemmikkejä.
"Moraalitonta pistää vieras etusijalle."
Ei ole mitään moraalia pelastaa se joka itselle tuntuu parhaalta. Se on vain oman edun hakemista, ei mitään moraalia. Et selvästikään tiedä mitä moraali edes on. Moraali nimenomaan ottaa huomioon muut
Eli jos sinä joutuisit valitsemaan joko pelastamaan oman lapsesi tai kaksi vierasta lasta, valitsisisitko nuo kaksi vierasta lasta, koska tällöin otettaisiin huomioon muut ja hyöty olisi suurempi kuin kaksi lasta pelastuisi yhden sijaan?
Minua kiinnostaisi moraalisesti ihmisen pelastamista oikeana pitävien vastaukset muutaman viime viestin kysymyksiin. Eli ihminen on teille ykkönen,ookoo. Entäs jos on sinulle rakas ihminen tai kaksi tuntematonta, miten valitset? Jos menet tässä tunteella ja pelastat omasi, niin voit ehkä ymmärtää miksi niin moni valitsee lemmikin.
"Ihanko tosissasi sinä pelle vertaat lemmikin menettämistä lapsen menettämiseen? Lemmikin menettää käytännössä jokainen aina. Elämä jatkuu siitä. Lapsen menettäminen on valtava tragedia, josta useimmat eivät pääse koskaan yli. Työkyky voi mennä vuosiksi."
Ite olet pelle. Sinä et ole mikään määrittelmään onko jollekin vieraan lapsen vai oman lemmikin menettäminen suurempi asia. Jos mulla ei ole lapsia tai on, niin mitä mä suren sitä naapurin lasta vuosi tolkulla. Omaa koiraani kyllä suren. Se, että lemmikin menettää aina, ei vähennä yhtään sitä surua.
Lapsen voi menettää ihan koska vaan. Päinvastoin on sairasta uskoa, että vanhempi kuolee aina ennen lastaan. Kannattaa tiputtautua pilvilinnoista alas.
Jos joku menettää lapsensa, ei ole minun ongelma jos menettää työkykynsä. Olen itsekin elämäni aikana menettänyt perheenjäseniä ja ihan työkuntoon olen tullut, terapiaa ja vertaistukea kyllä on tarjolla kun vaan ottaa vastaan ja hakee. On paljon omasta pääkopasta kiinni jääkö rypemään itsesääliin koko iäksi vai pääseekö takaisin elämään kiinni. Mutta ainahan voi sysätä syyt yhteiskunnan ja toisten vastuulle. Olet juurikin sellainen ihminen kaikesta päätellen.
Luulet määräileväsi mitä ja ketä kukakin suree, kuinka kauan ja kuinka pitkään. Kenenkään surua et voi mitätöidä tai pienentää ja sanoa että toisen suru on suurempi. Kertoo sinusta, että olet vaan itsekäs ihminen ja tarve korostaa omaa "paremmuuttas". Säälittävä pelle tosiaan.
Eikö tunnu moraalittomalta jättää kuolemaan jotain, mistä olet itse vastuussa?
Oikeasti, ei moraaliin kuulu mitenkään laittaa etusijalle oman lajin edustajaa, ei ole niin yksioikoista
Lapsen pelastaisin. Kuten kaikki muutkin, vaikka tykkävätkin täällä rollailla toisin.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi moraalisesti ihmisen pelastamista oikeana pitävien vastaukset muutaman viime viestin kysymyksiin. Eli ihminen on teille ykkönen,ookoo. Entäs jos on sinulle rakas ihminen tai kaksi tuntematonta, miten valitset? Jos menet tässä tunteella ja pelastat omasi, niin voit ehkä ymmärtää miksi niin moni valitsee lemmikin.
Eikäää ä kun minun läheiset ensin aina ja kaikille!!!!! Te olette itsekkäitä jos valitsette jonkun muun kuin mun rakkaan!!!
Joo o kai tuossa joku logiikka on? Ehkä....
Vierailija kirjoitti:
"Niin, etkö juuri sinä ole laittamassa oman mukavuutesi ja itsellesi tärkeän ihmisen sen naapurin lemmikin ja naapurin surun edelle?"
En koska minusta ihan kuka vain ihminen joka on minulle täysin tuntematon menee lemmikin edelle. Siis vaikka koko ihminen ei koskettaisi ikinä minun elämääni mitenkään ja tuo lemmikki taas koskettaisi.
Niin, sinun mielestäsi ihminen menee edelle, mutta naapurin ja monen muun mielestä ei. Ei sinun mielipiteesi kuitenkaan oikeuta vaatimaan sitä että naapuri tapattaa koiransa.
Kertoo kyllä nykyisestä yhteiskunnan tilasta ja moraalista, kun lapsen menettämisen suruun liitetään heti TYÖKYKY! Jestas sentään nyt ihmiset...
Juuri näin. Ymmärtäähän sen että tällainen kuvitteellinenkin tilanne voi alkaa kauhistuttaa koska noin voi todella tapahtua eikä kaikki ole välttämättä silloin kykeneviä huolehtimaan itse niistä lapsistaan mutta kuten sanottu jokainen tekee mikä itsestä oikealta tuntuu eikä siine ole mitään haukkumista eikä ilkkumista kenelläkään.