Jos pitäisi pelastaa palavasta talosta naapurin vieras lapsi vai oma koirasi/muu lemmikki, kumman valitset?

Tottakai pelastaisin ihmisen, jos pitäisi valita. Ja kyllä minulla on koirakin, mutta se on koira, ei ihminen. 

Vierailija kirjoitti:

Eniten tässä keskustelussa hämmästyttää se, kuinka moni ei tunnu ymmärtävän, miten tärkeä lemmikki voi olla ihmiselle aivan yhtä tärkeä kuin perheenjäsen. Vielä oudompaa on se, että tätä suhdetta pidetään joissain kommenteissa jopa jotenkin vääränä tai moraalisesti arveluttavana. Mielestäni se, että ihminen kykenee kokemaan ehdotonta rakkautta ja empatiaa eläintä kohtaan lajirajoista huolimatta, kertoo hänestä nimenomaan jotain hyvin positiivista. Se on osoitus kyvystä välittää aidosti ja syvästi eikä merkki kylmyydestä tai välinpitämättömyydestä.

Koira ei ymmärrä tieteestä, taiteesta, filosofiasta tai aidosta rakkaudesta. Se on ehdollistunut tottelemaan ihmistä, ja se tottelee sokeasti vaikka olisit millainen hirviö. Mikä on sellaisen kiintymyksen arvo, joka tulee ostamalla koiran ja komentamalla sekä ruokkimalla sitä? 

Naapurin sekarotuisen koiran pelastamisesta olisi eniten hyötyä, mutta naapurin metelöivät kakarat, tuottavat vain häiriötä ja levottomuutta alueellemme.

Vierailija kirjoitti:

Oman lemmikin. Ei naapurin lapset merkitse mulle mitään. En kestäisi lemmikin kuolemaa. 

Tuo on vähän kummallinen kommentti. Jos sinulla on itseäsi selvästi lyhytikäisempi lemmikki, kuten kissa tai koira (oletetaan, ettet ole vielä 70+ iältäsi), niin sinun lemmikkisihän hyvin todennäköisesti kuolee kuitenkin ennen sinua.

Jos kerran lemmikin kuolemaa ei kestäisi, miksi sitten alunperinkään ottaa lemmikkiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksinkertainen psykopatia-testi. Koiranomistajat ovat psykopaatteja, kuten tuli jälleen kerran todistetuksi.

 

Pelastamalla oman lemmikin ihminen toimii juuri päinvastoin kuin psykopaatti: hän tuntee syvää kiintymystä, vastuuta ja lojaalisuutta toista tuntevaa olentoa kohtaan. 

 

 

Mä pelastaisin kyllä ennemmin luonnonvaraisen sittisontiaisen kuin sun koirasi. Sen elämä on arvokkaampi, koska se saa elää omilla ehdoillaan, luonnon tarkoittamalla tavalla. 

Ja sua ei kukaan pelasta, koska olet psykopaatti 

Sitä ei varmaan kukaan ehdi siinä liekeissä selvittää. Mutta miksi vaarantaisin henkeni jo psykopaatiksi osoittautuneen ihmisen narsistisia tarpeita täyttävän koiran vuoksi?

Naapureilla ei ole enää vuosiin ollut kotona asuvia lapsia eikä minulla lemmikkejä, saati lapsia.

Tietysti ihmislapsi menee elukan edelle! Tai noh, riippuu tietysti

Vierailija kirjoitti:

Koirat pitäisi kieltää kerrostaloissa. 

Ennen minkin yöt läpeensä metelöivät roskasakit.

Tämä on yksinkertainen psykopatia-testi. Koiranomistajat ovat psykopaatteja, kuten tuli jälleen kerran todistetuksi.

Että ihan psykopaatteja koiran omistajat? Olin talvella lenkillä koirani kanssa ja eräs mies, joka ajoi moottorikelkalla niin uhkasi tappaa koirani? Ja uhkaili minua, että jos en poistu koirani kanssa, niin hän tappaa minut ja koirani? Eikö siis koiran kanssa voi enää mukamas mennä ihan lenkille, kun jotkut hullut hyökkää kimppuun. Joo, toki kaikki koiran omistajat jotain psykopaatteja. Ota nyt se psykiatrin aika vihdoinkin tai unohtuiko ne taas ne lääkkeet ottamatta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairas kysymys. Ihmishenki menee aina edelle. 

Ei mene.Koirani on mulle tärkeämpi kuin yksikään vieras kakara.Ja toimisin sen mukaisesti.

Yritätkö nyt kiukutella, vai oletko oikeasti tunnekylmä narsisti/psykopaatti? Kukaan terve aikuinen ei oikeasti tekisi noin.

Ei se tee ihmisestä tunnekylmää tai psykopaattia tai narsistia, jos laittaa oman perheenjäsenen vieraan edelle. 

Huolestuttavampaa on, joka hylkää oman lauman vieraan takia. 

Kyllä se tekee, jos asetat eläimen oman lajisi poikasen edelle. Niinkuin todettu, ihminen on laumaeläin ja vaikka se naapurin lapsi olisi sinulle vieras, se on silti sinun oman laumasi jäsen.

Toi naapurin huutava kauhukakara jäis armotta jälkeen. Toivottavasti huutaisi keuhkot täyteen savua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faktaa ja tutkimustulosta sen sijaan löytyy siitä, että ihmiset jotka kiintyvät lemmikeihin, ovat todennäköisesti myös empaattisia muita ihmisiä kohtaan. Ja suurin piirtein kaikki sarjamurhaajat ovat aloittaneet lapsena eläimiä kiduttamalla. Eli suhtautumisemme eläimiin kertoo aika paljon myös siitä, miten suhtaudumme kanssaihmisiin.

 

Tää ei kyllä nyt valitettavasti näytä pitävän paikkaansa.  Nämä lemmikkeihinsä kiintyneet menevät nykyään joka paikkaan koiransa kanssa, vaikka tietävät, että siellä käy myös allergisia ja koirapelkoisia. Normaali empaattinen ihminen jättäisi koiransa kotiin, koska ei halua tuottaa tuskaa kanssaihmisille, kun sen voi helposti välttää. 

Todella allergiset ihmiset ovat hyvin hyvin harvassa. Koiran karvoja

No mä kyllä saan oireita noissa paikoissa, joihin on viety paljon muitakin kuin avustajakoiria. Kurkku turpoaa, jos naapuripöydän alla on koira, vaikken edes tietäisi koirasta. Eikä mulla edes ole mikään paha allergia, vaan testin mukaan vain lievä. Lisäksi on stressaavaa, kun muut ihmiset vain tulevat koiransa kanssa sisään ja sitten joudun pelkäämään, millainen reaktio tulee tällä kertaa. Plus mulla on stressi päällä pitkään senkin jälkeen.

Karvat eivät sitä paitsi aiheuta ongelmia, vaan eläimen ihosta irtoava kuollut ihosolukko. Et näy tietävän allergioista juuri mitään, joten toivon, että jätät vähättelyn väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksinkertainen psykopatia-testi. Koiranomistajat ovat psykopaatteja, kuten tuli jälleen kerran todistetuksi.

Pelastamalla oman lemmikin ihminen toimii juuri päinvastoin kuin psykopaatti: hän tuntee syvää kiintymystä, vastuuta ja lojaalisuutta toista tuntevaa olentoa kohtaan. 

Narsistikin kiintyy koiraan, koska se ihailee häntä ja täyttää siten hänen tarpeensa. Ihmisten kanssa hän ei sitten tulekaan toimeen, koska ihmiset pääsevät pois hänen luotaan, kun hän on ilkeä, toisin kuin koira, jonka on pakko miellyttää.

Tätä piti minunkin sanoman. Jos ihminen ei pysty luomaan mielekkäitä suhteita lajitovereihinsa vaan vain eläimiin, joilta puuttuu moraali ja käsitteellisen ajattelun sekä kyseenalaistamisen taito, on ihmisessä jotain pielessä.

Naapurissa asuu helvetin rasittava kakara. 

En muutenkaan pidä vieraista lapsista.

Tottakai pelastaisin oman koirani. 

Naapurit varmasti pelastaisivat ovat lapsensa. Mutta yrittäisin pelastaa ensin omat perheenjäseneni, sitten kissani ja sen jälkeen naapurit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellisuudessa tää menis 98 % ihmisistä niin, että ne jotka sanoo pelastavansa koiran, ne pelastaisi sen koiran koska koiraihmiset on sympaattisia ja empaattisia ja hyvin eläinrakkaita (muutamia hulluja lukuunottamatta).

Ne jotka pitävät itseään parempina ihmisinä todetessaan pelastaisin vieraan ihmisen mieluummin, ei tekis todellisuudessa yhtään mitään muuta kun juoksis karkuun ja soittaa hakeen. Ne ei uskaltas mennä tulta lähellekään eikä ainakaan vieraan ihmisen takia. 

Joten älkää nostako itteenne jalustalle. Olette lopulta ihan raukkoja tositilanteessa.

Ei se kovin empaattista ole, jos jättää lapsen palavaan rakennukseen.

Mitä tekemistä empatialla on siinä, jos ei ole vaihtoehtoja? Jos ei pystyis pelastamaan muuta ku sen oman lemmikin. 

Nyt oli puhe tilanteesta, jossa sinulla on yhtäläiset mahdollisuudet pelastaa kumpi vain.

Tottakai jos ei mitään naapurin lasta olekaan, pelastat oman lemmikkisi.

Vierailija kirjoitti:

Sairaita nämä vastaukset. Oikeasti olen todella huolissani teidän tunnekylmyydestä. Asetatte koiranne jonkun lapsen edelle? Apua. Olen itse eläinrakas ja eläimen omistaja ja silti tietysti vieras lapsi ensin. 

Kysyin tätä omilta lapsiltani. Ikää 16 ja 20. He ovat hyvin eläinrakkaita ja meillä on aina ollut eläimiä. Nuorempi "inhoaa" teinien tapaan lapsia. Silti kumpikin hakisi vieraan lapsen. Olivat jopa hieman hämmentyneitä kysymyksestä. Vanhempi lapsista sanoi, että eihän eläintä voi laittaa ihmisen edelle, vaikka se eläimen kuolema itkettäisikin.

Sekä eläimet että ihmiset ovat tietoisia, tuntevia olentoja, joilla on kyky kokea kärsimystä ja iloa. Miksi eläimen henki olisi vähäpätöisempi, ja miksi asetat itsesi eläimen yläpuolelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksinkertainen psykopatia-testi. Koiranomistajat ovat psykopaatteja, kuten tuli jälleen kerran todistetuksi.

Jestas mikä moraaliposeeraaja... miiinäää olen niiin paljon parempi ihminen...

Todellisuudessa juoksisit karkuun pelastamatta ketään tai itkisit kusi sukassa nurkassa paniikista halvaantuneena kykenemättä mihinkään.

Tässä ei nyt testata kenenkään toimintaa todellisessa tilanteessa, vaan arvoja.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksinkertainen psykopatia-testi. Koiranomistajat ovat psykopaatteja, kuten tuli jälleen kerran todistetuksi.

Että ihan psykopaatteja koiran omistajat? Olin talvella lenkillä koirani kanssa ja eräs mies, joka ajoi moottorikelkalla niin uhkasi tappaa koirani? Ja uhkaili minua, että jos en poistu koirani kanssa, niin hän tappaa minut ja koirani? Eikö siis koiran kanssa voi enää mukamas mennä ihan lenkille, kun jotkut hullut hyökkää kimppuun. Joo, toki kaikki koiran omistajat jotain psykopaatteja. Ota nyt se psykiatrin aika vihdoinkin tai unohtuiko ne taas ne lääkkeet ottamatta? 

Ikävää toimintaa häneltä, mutta et kai pitänyt koiraasi vapaana ilman maanomistajan lupaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

b) Otatko pommisuojaan mukaan koirasi vai naapurin lapsen? Typerä kysymys, et edes pääse pommisuojaan sisään koirasi kanssa. Eli pysyn kotonani ja toivon ettei pommit osu Mustiin ja minuun. 

Järkevintä olisi mennä naapurin lapsen kanssa pommisuojaan. Jos käy hyvin, olette kaikki elossa tilanteen jälkeen. Jos käy huonosti, sinä ja lapsi olette elossa. Sen sijaan jos jäät kotiin ja jätät naapurin lapsenkin kotiin, pahimmassa tapauksessa sekä sinä että naapurin lapsi kuolette - saattaa jopa käydä niin, että koirasi jää eloon, koska sillä on nopeat hoksottimetja se osaa hakeutua turvalliseen paikkaan, ja kuka siitä sitten huolehtii, kun olet itse kuollut.

Eli jos oikeasti välität koirastasi, pidät huolen siitä, että selviät itse, jotta voit huol

"Etkö edes kävisi saattamassa lasta pommisuojaan, jos hän ei vaikkapa löydä kotiavaintaan (jolla myös pommisuojan ovi aukeaa) tai jos häntä pelottaa mennä yksin?"

Jeesus miten nämä fiktiiviset tilanteet värittyy koko ajan. Kyllä, voisin totta kai saattaa lapsen pommisuojaan. Ja sitten seuraavana arkipäivänä tekisin lasun, kun lapsi oli jätetty pommitukseen yksin.

Kelpaako nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääköhän nuo lemmikin valitsijat, että syyllistyvät rikokseen, jos eivät pelasta ihmistä, vaikka voisivat, vaan jättävät kuolemaan. Minullakin on elämän aikana rakkaita lemmikkejä ollut, mutta en silti asettaisi eläintä samalle viivalle kuin ihmishenkeä. 

Ei kukaan syyllisty mihinkään, koska tällaista tilannetta ei ole olemassa kuin palstalaisten sairaassa päässä. Kenenkään talossa ei hengaile mitään tuntemattomia lapsia.

No esim. kerrostalossa. Taidat olla koko ikäsi omakotitalossa asunut.

Kerrostalossakin palohälytyksen sattuessa jokaisen asunnon asukkaat hankkiutuvat ensisijaisesti itse ulos rakennuksesta. Talutat pikapikaa omat lapsesi ja koirasi ulos, ja ei, si

Kerrostalossa, ainakin betonielementtitaloissa, asunnot on - oliks se oikea termi - eriöity. Asunnossa pysyminen turvallisempaa kuin savuiseen rappukäytävään meneminen.