Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!
Minulla ja varmaan muutamalla muullakin on vaikeaa ymmärtää menneiden sukupolvien käyttämää kieltä. Minä ainakin haluaisin ymmärtää ja siksi nyt kyselenkin täällä. Autetaan toisiamme!
Itsellä vaivaamaan ovat jääneet ainakin nämä:
terhakka (Terhakka tuo Kimmo-poika ratsumies on varmaan oiva...)
ternehinen (... Nukkumatin kanssa kantaa ternehiseen Höyhensaarehen, heijaa!)
lättähattu (Lättähattujen vanhainkoti missä elvis vielä sois, lättähattujen vanhainkoti missä kovis olla vois...)
elvis (elvis has left the building)
On minulla varmasti muitakin, nämä nyt tulivat vain näin yhtäkkiä mieleen.
Kiitos!
Kommentit (625)
Vierailija kirjoitti:
Koirakko, ratsukko.
-kko tarkoittaa kahta. Eläin ja ihminen.
Sana on käytössä vieläkin. Näin yhden todistuksen eläinavusteisen kuntouksen suorittamisesta, jossa luki että on lupa toimia koirakkona eli koira ja ohjaaja.
Huomaa kyllä nykyään, etteivät ihmiset, varsinkaan nuoret, lue kirjoja. Moni oudompi sana tulee kaunokirjallisuudesta tutuksi.
Jokin aika sitten tuli tilanne, jossa parikymppinen nainen ei tunnistanut sanaa "toilettepussi". Siis en voinut siinä tilanteessa sanoa meikkipussi, koska kyse oli mieshenkilön pussukasta.
Vierailija kirjoitti:
Lespaus/lespaaminen/lespata
Puhuu sössöttämällä eli s sanotaan hampaiden välistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tietää, mikä oli kerpeikkari? Ennen sillä peloteltiin lapsia, mutta mitä se itse asiassa tarkoitti?
Kerpeikkari oli Suomen pahin sarjamurhaaja, joka kuoli vankilassa Suomenlinnassa 1850.
Keskisarja kirjoitti hänestä historiateoksen olen lukenut sen. Hän on yhä pahin suomalainen sarjamurhaaja uhriluvultaan.
Ehkä kuitenkin ennemmin mielenterveysongelmainen sattumanvaraisen joukkomurhaaja kuin suunnitelmallinen sarjamurhaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
käytetään sanaa nuorukainen naispuolisesta henkilöstä
Nuorukainen tarkoittaa myös naista, se ei tarkoita miestä. Missään siinä sanassa ei viitata mieheen.
Ennen nuorukainen oli naimaton nuori mies ja naispuolinen vastine oli neito tai neitokainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoista sanaa kuin ternehinen ei ole. Sanan oikea muoto on terheninen tai terhen.
En itsekään ihan täysin tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta joissakin lasten saduissa tai runoissa sitä on ennen käytetty. Liittyy tosiaan juuri uneen, nukahtamiseen ja Nukkumattiin.
Olen käsittänyt sen olevan jonkinlainen taivaanrannan tapainen kaunis kajastus unten mailla. Olen kuullut tai lukenut sellaisesta kuin illan tai aamun terhen.
Jossain sadussa terheniset tanssivat, olisivatko olleet jotain unenkeijukaisia. Hyvin vanha sana kyllä eikä ole käytetty enää varmaan viiteenkymmeneen vuoteen missään.
Utuinen.Georg Malmsten lauloi 1935 jenkassa Katariinan kamarissa suomenruotsalaisena painovirheen levylle *. . .kesän keijut ternehiset. . .* Ja kun levyt äänitettiin kertaotoksella ja kun muuten levytys onnistui, niin yhden pienen virhe
Juuri näin ole itsekin lukenut. Ja kun levytykset tehtiin Saksassa, oli tosi vaikeaa tehdä korjauksia myöhemmin.
Samanlainen virhe oli myös toisessa Malmstenin iskemässä, nimeltä Nikkelimarkka. Sanoituksessa luki virheellisesti: ainahan on maksettava, eikös juu, kaikki mitä maailmassa velkantuu. Siis yhdellä aalla tuo viimeinen sana.
Malmsten oli sitä mieltä, että siinä pitäisi olla kaksi aata, mutta ei ollut ihan varma eikä siellä voinut keltään kysyä, kun kaikki heistä oli ruotsinkielisiä. Niinpä hän päätti laulaa sen ikään kuin "siltä väliltä.". Sen huomaa levyä kuunnellessa, kun tietää. Muuten ei.
Tämmöistä knoppitietoa, millä ei ole mitään merkitystä. Mutta juuri tämmöiset jää mieleen, kun kerran kuulee. Ja sitten jotain tärkeätä ei jää päähän, vaikka pänttäisi moneen kertaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"kullitettu" - onko tuo kello aitoa kultaa vai kullitettu.
Huono yritys, se sana oli kullattu.
Kullitus on kaksimielistä huumoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tietää, mikä oli kerpeikkari? Ennen sillä peloteltiin lapsia, mutta mitä se itse asiassa tarkoitti?
Kerpeikkari oli Suomen pahin sarjamurhaaja, joka kuoli vankilassa Suomenlinnassa 1850.
Keskisarja kirjoitti hänestä historiateoksen olen lukenut sen. Hän on yhä pahin suomalainen sarjamurhaaja uhriluvultaan.
Ehkä kuitenkin ennemmin mielenterveysongelmainen sattumanvaraisen joukkomurhaaja kuin suunnitelmallinen sarjamurhaaja.
Näin oli. Tappoi suutuspäissään isä puolensa, kun tämä oli kohdellut häntä aina kaltoin. Sitten tappoi koko perheensä, kun tajusi että jäisi siitä kiinni. Sitten joutui väärään seuraan ja tappoi ihmisiä vähän kuin huvikseen, kun pää oli auki niinsanotusti.
Eikä ollut järjen lahjoilla siunattu. Säälittävä kohtalo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tietää, mikä oli kerpeikkari? Ennen sillä peloteltiin lapsia, mutta mitä se itse asiassa tarkoitti?
Mitä oli pikanelli?
Mitä oli sikuri?
Mitä oli ilskapi?
Sikuri on kasvi, jota on käytetty kahvinkorvikkeena.
Äitini (syntynyt v.1923) kertoi käyneensä usein lapsena ostamassa sikuria kaupasta. Silloin sitä kuulemma lisättiin kahvin sekaan antamaan vahvuutta makuun.
Mutta mistähän tuo kerpeikkari -sana tulee ja miksi sitä käytettiin juuri tästä murhamiehestä? Eikä kenestäkään muusta.
Olisko ruotsinkielestä alunperin, tai venäjästä?
Kilolasit
Jolakka
Köppääne ja flänääne
Mitä tarkoitti kotiljonki? Jossain vanhassa kirjassa nuoriso piti juhlia, joissa oli kotiljonkeja.
Karsseri. Joku rangaistusmuoto, mutta mikä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään ihan täysin tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta joissakin lasten saduissa tai runoissa sitä on ennen käytetty. Liittyy tosiaan juuri uneen, nukahtamiseen ja Nukkumattiin.
Olen käsittänyt sen olevan jonkinlainen taivaanrannan tapainen kaunis kajastus unten mailla. Olen kuullut tai lukenut sellaisesta kuin illan tai aamun terhen.
Jossain sadussa terheniset tanssivat, olisivatko olleet jotain unenkeijukaisia. Hyvin vanha sana kyllä eikä ole käytetty enää varmaan viiteenkymmeneen vuoteen missään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisen_taruston_maantiede sanoo aiheesta:
Utuinen niemi
Utuinen niemi tai terheninen (=sumuinen) saari on hyvin yleisesti kansantarinoissa esiintyvä paikka tai paikan kuvaus. Joissain kertomuksissa se sijaitsee matkan varrella Pohjolaan mentäessä. Utuisella niemellä tuskin viitataan järjestelmälli
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004) ei tunne sanaa "terhen", mutta itse ymmärrän sen vastineeksi sanan "auer" joka on Häkkisen mukaan "päivänsavua eli pölyhiukkasten poudalla aiheuttamaa siniharmaata ilman sameutta". Utuinen vaikutelma kaunistaa maisemaa. Muistuu mieleen vanhat laulunsanat: "Halkillan ruskon auerman käy lento joutsenen..." Ja entäs tunnettu naistennarraaja Auervaara, miten romanttinen nimi! - Terhakka puolestaan tarkoittaa samaa kuin reipas. - Sanojen selityksiä löytää kyllä kirjastosta, menkääpä penkomaan erilaisia suomenkielen sanakirjoja!
Terheninen oli itselleni aivan uusi sana, vaikka tuon nukkumattilaulun olenkin kuullut. Tainnut mennä tuo vain ohi hyräillen. Muut ketjun esimerkit tuttuja, olen lukenut melko paljon lapsesta asti.
Mielenkiintoinen ketju!
Vierailija kirjoitti:
Sairaus nimeltä ohimovika. Puhe oli tyrästä.
Ennen myös yleinen kuolinsyy oli sisusvika. Liekkö sitten syöpä?
Vanhassa 1800-luvun lääkäri kirjassa oli sellainenkin sairaus kuin kusitauti. Ehkä se tarkoitti virtsatietulehdusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pannahinen
Lapsi yrittää oppia sanomaan "pannari"?
Pannahinen tarkoittaa samaa kuin perhana tai piru vieköön tms. Lievä kirosana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noidannuoli saattoi tarkoittaa myös iskiasta.
Jos joku tosissaan ei tiedä tuota Elvistä, niin googlaamalla se löytyy heti. Ei kenenkään kannata ruveta täällä selvittelemään.
Vanha vihtahousu. Yksi nuori nainen ei tiennyt tätä. Sehän on kansankielellä paholainen, eli piru, eli sieluvihollinen eli perkele tai saatana.
Kerran sanoin yhdelle kaverille: Ei tänne pienelle paikkakunnalle sinun kannata tulla elvistelemään, sinut nauretaan täältä pois.
He he he! Näinpä. Elvishän se oli elvistelyn mestari.
Ja sillä oli siihen varaa!
Utuinen.
Georg Malmsten lauloi 1935 jenkassa Katariinan kamarissa suomenruotsalaisena painovirheen levylle *. . .kesän keijut ternehiset. . .* Ja kun levyt äänitettiin kertaotoksella ja kun muuten levytys onnistui, niin yhden pienen virheen vuoksi ei alettu kappaletta levyttää uudestaan. Yhden tavun korjaaaminen oli tuolloin mahdotonta. Samanlaisia sanavirheitä löytyy myös monista muista tuon ajan kappaleista.