Lue keskustelun säännöt.
Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!
Minulla ja varmaan muutamalla muullakin on vaikeaa ymmärtää menneiden sukupolvien käyttämää kieltä. Minä ainakin haluaisin ymmärtää ja siksi nyt kyselenkin täällä. Autetaan toisiamme!
Itsellä vaivaamaan ovat jääneet ainakin nämä:
terhakka (Terhakka tuo Kimmo-poika ratsumies on varmaan oiva...)
ternehinen (... Nukkumatin kanssa kantaa ternehiseen Höyhensaarehen, heijaa!)
lättähattu (Lättähattujen vanhainkoti missä elvis vielä sois, lättähattujen vanhainkoti missä kovis olla vois...)
elvis (elvis has left the building)
On minulla varmasti muitakin, nämä nyt tulivat vain näin yhtäkkiä mieleen.
Kiitos!
Kommentit (625)
Vierailija kirjoitti:
Kuttaperkka = Ennen muovin keksimistä korvikemateriaali. Oli jotain sukua kumille.
Guttaperkaa saadaan tosiaan ihan omasta puusta mikä on eri kuin se mistä luonnon kumia saadaan, mutta saman tapainen.
Nykyään virallista guttaperkaa käytetään vielä juurijoidossa ja siihen ne käyttötarkoitukset taitaa jäädäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
käytetään sanaa nuorukainen naispuolisesta henkilöstä
Örgh.. tai MIEHUKAINEN, vielä pahempi!
Oikeampi sana olisi miekkonen. Jännä juttu, että miekkonen on periaatteessa ihan kiltti nimitys miehestä, mutta naikkonen taas on naisesta sellainen hiukkasen halventava, vähän kuin maineestaan epämääräinen tapaus. Ainakin ennen oli näin.
No kyllähän miekkonen on tarkoitettu halventavaksi, sitä on käytetty kun on haluttu ylenkatsoa mieshenkilön miehuullisuutta. Suomalaisissa komedioissa Pirkka-Pekka Peteliuksen Herra 47 oli miekkonen parhaasta päästä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se "kuolta" on ihan alkuperäinen sana siinä Leinon runossa. Leino eli vielä aikaa, jolloin käytössä oli paljon vanhoja sanoja ja sanontoja ja niitä erityisesti käytettiin runoissa ja laulujen sanoissa, vaikka tavallisessa puheessa ei enää.
Monessa vanhassa runossahan on sana "kuuhut," tarkoittaa kuuta.
Taivo on taivas.
Niittu on niitty.
Viherjä on vihreä.
Orhi on orihevonen.
Laattia on lattia.
Ja niin edelleen. Näitä käytettiin kuin tehokeinoina, tunnelman aikaansaamiseksi. Kun lukee Leinoa tai Aleksis Kiveä tai vaikka Juhani Ahoakin, törmää usein ikivanhoihin sanoihin ja sanontoihin.
Jos haluaa tuollaisia katsoa, niin kannattaa lukea Volter Kilven Alastalon Salissa. Siinä on rikasta vanhahtavaa kieltä ja hidastempoisena on oikein hermolepoa nykypäivän hektisen internet-ajan keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Lisään sanavarastoon sanan majamieslaitos, joka siis oli esimoderni kauppatapa, jossa maaseudun talonpojat matkustivat kaupunkiin tietyn kauppiaan luo, yöpyivät tämän talossa ja myivät tuotteensa aina samalle kauppiaalle. He myös ostivat tuotteensa tältä kauppiaalta ja nöin molemmat voivat antaa toisilleen huomattavia määriä luottoa.
Tämä oli laitonta, ja valtio yritti hävittää tapaa jotta kauppa olisi siirtynyt toreille ja hinnat asettuneet kilpaillummiksi - mutta ihmiset vaan pitivät tuota itselleen edullisempana ja toimivat sen mukaan vaikka se olikin laitonta.
Paitsi neniä vastakkain hieromalla tervehtimisestä, eskimot olivat tunnettuja siitä, että iglumajoituksessa oli kohteliasta tarjota pitkästä matkasta tulleille vieraille myös yösijaa vaimon (vast.) vieressä.
Mikäli tämä perinne koski myös nyt puheena olevaa majamieskauppaa on ymmärrettävää, että sitä harjoitettiin mieluummin kauppiaan lämpimissä sisätiloissa kuin jossakin tuulisella torilla. Se selittäisi myös joustavuuden tavaroiden hinnoittelussa.
Tarvitaankin ruotsalainen (vast.) lyttäämään toimiva järjestelmä käyttämällä siitä termiä majamiseriet. [Kuten tunnettua ruotsin termi miseri viittaa tilanteeseen, jossa on suurta kurjuutta, kärsimystä tai ahdinkoa. Se voi liittyä sekä fyysiseen että henkiseen tilaan, ja usein siihen liittyy tunne toivottomuudesta tai avuttomuudesta.]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
käytetään sanaa nuorukainen naispuolisesta henkilöstä
Örgh.. tai MIEHUKAINEN, vielä pahempi!
Oikeampi sana olisi miekkonen. Jännä juttu, että miekkonen on periaatteessa ihan kiltti nimitys miehestä, mutta naikkonen taas on naisesta sellainen hiukkasen halventava, vähän kuin maineestaan epämääräinen tapaus. Ainakin ennen oli näin.
No kyllähän miekkonen on tarkoitettu halventavaksi, sitä on käytetty kun on haluttu ylenkatsoa mieshenkilön miehuullisuutta. Suomalaisissa komedioissa Pirkka-Pekka Peteliuksen Herra 47 oli miekkonen parhaasta päästä.
Miehimys taas tarkoitti miehiin päin olevaa mieshenkilöä. Nykyisessä kielenkäytössä siis homo tai gay.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirakko, ratsukko.
-kko tarkoittaa kahta. Eläin ja ihminen.Haulikko
😂
Metsästäjä ja koira olisi hallikko.
Hallikko = metsästäjä ja (harmaa)hylje (halli)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se "kuolta" on ihan alkuperäinen sana siinä Leinon runossa. Leino eli vielä aikaa, jolloin käytössä oli paljon vanhoja sanoja ja sanontoja ja niitä erityisesti käytettiin runoissa ja laulujen sanoissa, vaikka tavallisessa puheessa ei enää.
Monessa vanhassa runossahan on sana "kuuhut," tarkoittaa kuuta.
Taivo on taivas.
Niittu on niitty.
Viherjä on vihreä.
Orhi on orihevonen.
Laattia on lattia.
Ja niin edelleen. Näitä käytettiin kuin tehokeinoina, tunnelman aikaansaamiseksi. Kun lukee Leinoa tai Aleksis Kiveä tai vaikka Juhani Ahoakin, törmää usein ikivanhoihin sanoihin ja sanontoihin.
Jos haluaa tuollaisia katsoa, niin kannattaa lukea Volter Kilven Alastalon Salissa. Siinä on rikasta vanhahtavaa kieltä ja hidastempoisena on oikein hermolepoa nykypäivän hektisen internet-ajan keskellä.
Ken lienetkin tuon Volter Kilven Alastalon salissa-teoksen suosittelija, haluan heti antaa sinulle yläpeukkuja!
Olen lukenut ja nautin joka sivusta, ei ollutkaan vaikeatajuinen, kuin jotkut pelottelevat.
Lisäksi olen oikeutettu pitämään t-paitaa, jonka selkämyksessä lukee: "Olen lukenut Alastalon salissa" .
Tilasin sen sieltä Kustavista.
Ja Kiven Seitsemän veljestä! Aah, miten herkullista kieltä, maistuu ruisleivältä ja härjän ( Ei ollut kirjoitusvirhe)-lihalta.
Jos alkuperäisteos tuntuu vaikealta, suosittelen Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä-teosta!
Olen yli 50-vuotias ja ostin e.m. kirjan itselleni. Mainiot kuvat ja koko ajan mennään Aleksis Kiven hengessä.
Sori, innostuin liikaa kertomaan kirjallisuudesta. Oli vain niin herkullinen aihepiiri.
Mutta todella ihmettelen tuota aloittajaa: Onko hän tosissaan, ettei ymmärrä noita sanoja? Vai halusiko hän saada keskustelun käyntiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytä hattu oli sininen junavaunu. Kuin oli autoja joita ei enää ole . Jyväjemmari. Letkajenkka. Kainaloinen. Kyyhkyläinen. Imelä. Herranterttu. Hamsteri. Hukkaputki. Haitta-apina. Lumisade TV ruudussa. Antenni . Matka TV. Auto stereot. Autokasettisoitin. Autoradiot. Lällättimet. Veekahousut. Vekkihameet. Mikroshortsit. Tunika. Slipoveri. Hapsukengät . Hapsuliivi. James vyöt. Minishortsit ja pitkät liivit. Saumasukat. Meningokokki. CCCP Neuvostoliitto. Pirtelö. Latotanssit. Pikkuralli. Olutpullo. Maitopullo. Voirasia. Voi astiat. Maitokannu. Piikkarit. Pikkutakki. Oloasu. Keskipöhlö. Pökkelö. Pahvinaama. Kankkunen. Pontikka. Sahti. Dippididuu. Mustaviinimarja. Ruiskaunokki. Kotimaa. Karvakuono. Kirppupesä. Kirppupeli. Kanttiini. Keihäs matkat. Marinella. Omppo. Jytää. Jyrätä joku. Jorata. Omenapiirakka. Ei saa mistään. Tumma olut mörkö. Keljua , keljuttaa. Räsymatto. Matkamuisto esineet ne joita narkit varastaa. Syntymäpäivälahja. Betlehem joulu yö juhlayö. Ratti kelkka. Tarakkateline. Pitkä varsi saappaat. Valkoiset Salomon monot varastettu.
Miksi Steve wonder heiluu kokoajan kun se laulaa ? Koska se ei tiedä missä mikrofoni on .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TV 7 porukka saanut eläkettä kokoajan kun tyhmät antanut rahaa niille ja yritystukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoaminen, eli nälkäisyys. Minä isosin, eli olin nälkäinen.
Tänäpänä, kuulostaa kirjoitusvirheeltä, mutta tarkoittaa että tänä päivänä.
Haaksi, eli vene. Jos on miettinyt että mikä se haaksirikon haaksi on, "venerikko".
Itse asiassa olen kuullut sanottavan ihan vaan "tänäpä," ja sekin tarkoittaa tänä päivänä.
Kielitoimisto suositteli jossakin välissä sanaa tänäinen merkityksessä tämänpäiväinen, jota kuulee vieläkin silloin tällöin vanhempien uutistenlukijoiden suusta.
Jostain syystä ei ole yleistynyt yleiskielessä huomattavasta ajansäästöstä huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tietää, mikä oli kerpeikkari? Ennen sillä peloteltiin lapsia, mutta mitä se itse asiassa tarkoitti?
Mitä oli pikanelli?
Mitä oli sikuri?
Mitä oli ilskapi?
Sikuri on kasvi, jota on käytetty kahvinkorvikkeena.
Äitini (syntynyt v.1923) kertoi käyneensä usein lapsena ostamassa sikuria kaupasta. Silloin sitä kuulemma lisättiin kahvin sekaan antamaan vahvuutta makuun.
On muuten nätti taivaansininen kukka siinä. Semmoinen samansorttinen kuin noissa syyskesällä kukkivissa voikukannäköisissä. Mutta järeässä varressa. Siemeniä varmaan on saatavana.
Vierailija kirjoitti:
Pesukooli (pesuvati)
Kaati (essu)
Naalia (syöpötellä)
Porstua (eteinen)
Tirsmu (vaativa)
Pesuvadista tuli mieleen tämä juttu, josta en tiedä onko ollut tosi vaan vain vitsi:
Kasarmilla vääpeli kysyi alokkaalta, mistä tämä on kotoisin. Alokas vastasi, että Forssasta. Vääpeli suuttui ja sanoi, että se on VORSSA eikä mikään Forssa. Kun Suomen kielessä ei ole ähvää kuin yhdessä sanassa ja se on pesufati!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta mistähän tuo kerpeikkari -sana tulee ja miksi sitä käytettiin juuri tästä murhamiehestä? Eikä kenestäkään muusta.
Olisko ruotsinkielestä alunperin, tai venäjästä?
skarprättare, teloittaja.
Lauermahan taisi jossain arvella, että olisi ollut syntymäkuppa Matti Aataminpojalla. Selittäisi piirteet ja käytöksen. Ilmeisesti toiminta on ollut nimen mukaista.
Hämmästyttää, kun televisio-ohjelmien nimiin on pesiytynyt sellainen sekasikiö kuin bachelorette. Paljon napakampi olisi samaa tarkoittava vanhapiika.
Istut eli seisot, kyllä eli ei. Ennen "eli" tarkoitti samaa kuin "tai".
Vierailija kirjoitti:
Tunnuslukutaulukko
= oli 2000-luvun taitteessa vielä suosittu tapa kirjautua turvallisesti verkkopankkiin. Huomattavasti kätevämpi ja modernimpi mobiilisovellus kuitenkin korvasi nämä antiikkiset ja hankalat laput nopeasti vaikka seniilit vanhukset vielä niitä sitkeästi pitkään yrittivätkin käyttää
Moni IT-alan ammattilainen eli paljon tietoturvasta ymmärtävä käyttää mieluummin näitä avainkukutaulukoita ja -laitteita. Siinäpä sulle miettimistä loppuillaksi, että minkä ihmeen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta mistähän tuo kerpeikkari -sana tulee ja miksi sitä käytettiin juuri tästä murhamiehestä? Eikä kenestäkään muusta.
Olisko ruotsinkielestä alunperin, tai venäjästä?
skarprättare, teloittaja.
Lauermahan taisi jossain arvella, että olisi ollut syntymäkuppa Matti Aataminpojalla. Selittäisi piirteet ja käytöksen. Ilmeisesti toiminta on ollut nimen mukaista.
Eikös se ollut Juhani Aataminpoika?
Vierailija kirjoitti:
Pulikka.
En aio antaa selitystä. Google kertoo kyllä mistä leivonta-apuvälineestä on kyse.
Meillä Raja-Karjalassa se on pualikka.
Tuolta löytyy sanojen alkuperä:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=advsearchform
terhen (Gan 1787; vanh. run., murt. vain muutamia hajat.) utu, usva, ohut pilvi / Dunst, feine Wolke, terhetä, terhentyä seestyä, hälvetä, terhentää tarjota (tuulen)suojaa; hämärtää (näköä) ~ ka (run.) terhen utu, usva, sumu | vi murt. terendada häämöttää, terendus kangastus.
Kuuluvat ilmeisesti sanan terni johd:iin metateesin terneh > terhen (huom. myös vanh. sanak. terneet (Gan) pilvenhattarat, terneh-pilvi (Renv 1826) ohut pilvi) kautta; muotoon on voinut lisäksi vaikuttaa sana liemen ohut villa, joka on sanan liemi johdos; näissä kahdessa sanueessa (jälkimmäiseen kuuluu myös lientyä pilvistyä) on sama semantt. motivaatio, jonka alkulähteenä on sakea, vaalea liemi ja siitä johdettu ohut pilvi, utu.