Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!
Minulla ja varmaan muutamalla muullakin on vaikeaa ymmärtää menneiden sukupolvien käyttämää kieltä. Minä ainakin haluaisin ymmärtää ja siksi nyt kyselenkin täällä. Autetaan toisiamme!
Itsellä vaivaamaan ovat jääneet ainakin nämä:
terhakka (Terhakka tuo Kimmo-poika ratsumies on varmaan oiva...)
ternehinen (... Nukkumatin kanssa kantaa ternehiseen Höyhensaarehen, heijaa!)
lättähattu (Lättähattujen vanhainkoti missä elvis vielä sois, lättähattujen vanhainkoti missä kovis olla vois...)
elvis (elvis has left the building)
On minulla varmasti muitakin, nämä nyt tulivat vain näin yhtäkkiä mieleen.
Kiitos!
Kommentit (625)
Terheninen terkoittaa utuista, esim. saari järvenselän takana voi näkyä utuisena ilmankosteuden takia.
Vierailija kirjoitti:
Semmoista sanaa kuin ternehinen ei ole. Sanan oikea muoto on terheninen tai terhen.
En itsekään ihan täysin tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta joissakin lasten saduissa tai runoissa sitä on ennen käytetty. Liittyy tosiaan juuri uneen, nukahtamiseen ja Nukkumattiin.
Olen käsittänyt sen olevan jonkinlainen taivaanrannan tapainen kaunis kajastus unten mailla. Olen kuullut tai lukenut sellaisesta kuin illan tai aamun terhen.
Jossain sadussa terheniset tanssivat, olisivatko olleet jotain unenkeijukaisia. Hyvin vanha sana kyllä eikä ole käytetty enää varmaan viiteenkymmeneen vuoteen missään.
Vierailija kirjoitti:
Humpuukia.
Alun perin 1700-luvulta Englannista, käytetty Charles Dickensin tarinassa, sitten Roope Ankan sarjakuvissa käyttämä sana.
Humbug
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoista sanaa kuin ternehinen ei ole. Sanan oikea muoto on terheninen tai terhen.
En itsekään ihan täysin tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta joissakin lasten saduissa tai runoissa sitä on ennen käytetty. Liittyy tosiaan juuri uneen, nukahtamiseen ja Nukkumattiin.
Olen käsittänyt sen olevan jonkinlainen taivaanrannan tapainen kaunis kajastus unten mailla. Olen kuullut tai lukenut sellaisesta kuin illan tai aamun terhen.
Jossain sadussa terheniset tanssivat, olisivatko olleet jotain unenkeijukaisia. Hyvin vanha sana kyllä eikä ole käytetty enää varmaan viiteenkymmeneen vuoteen missään.
Utuinen.Georg Malmsten lauloi 1935 jenkassa Katariinan kamarissa suomenruotsalaisena painovirheen levylle *. . .kesän keijut ternehiset. . .* Ja kun levyt äänitettiin kertaotoksella ja kun muuten levytys onnistui, niin yhden pienen virhe
Meneekö tähän kategoriaan myös Lapin kesän "kuolta"? Kyllä särähtää korvaan.
"Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta?"
Laitanpa tähän Teille nuorille muutaman harvinaisemman sanan merkityksineen(sano hep, jos olet kuullut ja tiesit):
1. Kööki eli keittiö
2 Talriikki eli lautanen
3. Kahveli eli haarukka
4. Huussi eli entisajan vessa ulkotiloissa
5. Tunkio eli avokomposti
6. Keskeevari eli majatalo
7. Kangas eli hiekkapohjainen mäntymetsikkö
8. Pirssi eli taksi
Uksi on ovi. Esiintyy usein sanaristikoissa.
Eikös kotiljonki ollut piiritanssi?
Hantuukki, polsteri, kaartiinit, kahveri, lakkari, lotrata, hulevesi, paakkelsi
Pesukooli (pesuvati)
Kaati (essu)
Naalia (syöpötellä)
Porstua (eteinen)
Tirsmu (vaativa)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
käytetään sanaa nuorukainen naispuolisesta henkilöstä
Nuorikko saattaa olla kuka tahansa nuori henkilö tai eläin! Nuorikko= tuore vaimo.
nuorikko = tuore vaimo, ei mikään muu
Minä käytän usein ilmaisua terhentäytyy- joku siis terästäytyy, valpastuu.
Ihana ketju! Suosittelen muuten lukemaan Aku Ankkaa, siellä vilisee näistä vanhoja sanoja ja sanontoja.
Vanhassa suomalaisessa elokuvassa nainen meni ulos ja sanoi: "Kylymän käläpiö ku ei oo helemet kaulasa".
Kuttaperkka = Ennen muovin keksimistä korvikemateriaali. Oli jotain sukua kumille.
Vanhat ruotsista juontavat sanat, kuten kandelaaberi ( kynttelikkö), pytinki( rakennus) , kontrahti (sopimus), tampuuri (eteinen) , hantuuki ( pyyhe) , kundi ( asiakas) , huusholli ( talous) , vanna ( amme) jne . 1900-luvun alussa oli kaikki nämä vielä käytössä . Oma 89-v mummoni puhuu yhä ammeesta vannana :)
Kyllä se "kuolta" on ihan alkuperäinen sana siinä Leinon runossa. Leino eli vielä aikaa, jolloin käytössä oli paljon vanhoja sanoja ja sanontoja ja niitä erityisesti käytettiin runoissa ja laulujen sanoissa, vaikka tavallisessa puheessa ei enää.
Monessa vanhassa runossahan on sana "kuuhut," tarkoittaa kuuta.
Taivo on taivas.
Niittu on niitty.
Viherjä on vihreä.
Orhi on orihevonen.
Laattia on lattia.
Ja niin edelleen. Näitä käytettiin kuin tehokeinoina, tunnelman aikaansaamiseksi. Kun lukee Leinoa tai Aleksis Kiveä tai vaikka Juhani Ahoakin, törmää usein ikivanhoihin sanoihin ja sanontoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoaminen, eli nälkäisyys. Minä isosin, eli olin nälkäinen.
Tänäpänä, kuulostaa kirjoitusvirheeltä, mutta tarkoittaa että tänä päivänä.
Haaksi, eli vene. Jos on miettinyt että mikä se haaksirikon haaksi on, "venerikko".
Itse asiassa olen kuullut sanottavan ihan vaan "tänäpä," ja sekin tarkoittaa tänä päivänä.
Tänäpänä on ainakin ollut se virallinen muoto, ei siis mikään murresana. Tulee vastaan usein esim. Raamatun 1776 Biblia-käännöksessä.
Ajastaika tarkoitti ennen vuotta, mutta nykyään taidetaan käyttää kalenterin nimityksenä.
Vierailija kirjoitti:
Kippari, vihtoori, pehtoori..?? :o
Kyllä kieli on ihmeellistä...
kippari on pienemmän laivan kapteeni.Tulee lainana lännestä, skeppare nykyruotsissa, schiffer saksassa.
Vihtori on miehen nimi. Merkitsee myös naisen elättämää miestä, ns. tohvelisankaria.
Pehtori on maatilan työnjohtaja. Samaa latinalaisperäistä taustaa kuin esim. englannin inspector.
Vierailija kirjoitti:
Laitanpa tähän Teille nuorille muutaman harvinaisemman sanan merkityksineen(sano hep, jos olet kuullut ja tiesit):
1. Kööki eli keittiö
2 Talriikki eli lautanen
3. Kahveli eli haarukka
4. Huussi eli entisajan vessa ulkotiloissa
5. Tunkio eli avokomposti
6. Keskeevari eli majatalo
7. Kangas eli hiekkapohjainen mäntymetsikkö
8. Pirssi eli taksi
Eikö majatalo ole kestikievari?
Itse asiassa olen kuullut sanottavan ihan vaan "tänäpä," ja sekin tarkoittaa tänä päivänä.