Lue keskustelun säännöt.
Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!
Minulla ja varmaan muutamalla muullakin on vaikeaa ymmärtää menneiden sukupolvien käyttämää kieltä. Minä ainakin haluaisin ymmärtää ja siksi nyt kyselenkin täällä. Autetaan toisiamme!
Itsellä vaivaamaan ovat jääneet ainakin nämä:
terhakka (Terhakka tuo Kimmo-poika ratsumies on varmaan oiva...)
ternehinen (... Nukkumatin kanssa kantaa ternehiseen Höyhensaarehen, heijaa!)
lättähattu (Lättähattujen vanhainkoti missä elvis vielä sois, lättähattujen vanhainkoti missä kovis olla vois...)
elvis (elvis has left the building)
On minulla varmasti muitakin, nämä nyt tulivat vain näin yhtäkkiä mieleen.
Kiitos!
Kommentit (625)
Hulevesi: Tuntuu olevan tällä vuosituhannella keksitty uudissana, käsittää sekä sade- että sulamis- ja suotovedet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihveli= lannanluontiin tarkoitettu harvapiikkinen rautainen työväline. Harva siksi että kiinteä lanta ja heinä /oljet/märkä paakkuuntunut puru tarttuivat siihen
Roopa Ankka käänteli kihvelillä myös rahojaan pankissaan :)
Useimmiten kihvelillä tarkoitetaan rikkalapiota. Harvapiikkinen työväline taas on talikko.
Ja kahveli taas on haarukka.
"Myös kuoli poltetautiin ilmaisua ollut paljon, mihin lie viitannut? Tietääkö lääkärit? "
En ole lääkäri, mutta sukututkimussivustoilla polttotauti oli usein ankara kuume. Myös useita muita polttosanan sisältäviä sanoja oli kuten lavantautia ja sydänkuolemia.
Vierailija kirjoitti:
Kihveli ei ole rikkalapio vaan lapio. Sihvelille lakaistaan roskat.
Ruotsin sana skiffel on vääntynyt jossain päin Suomea kihveliksi ja jossain päin sihveliksi. Itä-Suomessa se laitos, mihin roskat lakaistaan on pelkästään rikkalapio.
"Hieno esitys. Kappalejaot ja lihavoinnit ja kaikki. Vain vaihtoehto joku muu jäi selittämättä.
Niin ja se hule-etuliitteen alkuperä, josta tässä on kysymys. Mutta muuten oikein hyvä."
"Joku muu vesi" ei ole mitenkään spesifinen ilmaus, joten on hieman vaikea kuvata asiaa, joka voi olla mitä vain.
Lukutaitoiset ovat jo huomanneet aikaisemmin ketjussa kommentin hule-sanan etymologiasta eli alkuperästä. Kukaan ei tiedä sitä varmasti, mutta asiasta on erilaisia arvauksia. Tässä sinullekin vielä tiedoksi se, mitä kielitoimisto arvelee sanan alkuperäksi:
"Sanan hulasvesi tai hulevesi (viemaröitävät suhteellisen puhtaat sade- ja sulamisvedet) alkuperästä on useita selityksiä. Sana voi olla samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa, hulista tai myös hulve, hulppavesi 'tulvavesi'.
Hule, esimerkiksi hulejyvä, tarkoittaa itämurteissa huonoa, sisuksetonta jyvää (huleet, hulleiset eli kevyet jyvät). Mahdollisesti tämäkin sana on samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa. Hule voi oi olla myös germaanista tai kantagermaanista alkuperää. (kantagermaaninen hula, muinaisnorja holr ontto, nykyruotsi hål reikä, aukko, kolo) , (anglosaksinen hulu, englanti hull kotelo, siemenkotelo, kuori).
Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija ym. (toim.): Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. Osa 1 A-K.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnuslukutaulukko
= oli 2000-luvun taitteessa vielä suosittu tapa kirjautua turvallisesti verkkopankkiin. Huomattavasti kätevämpi ja modernimpi mobiilisovellus kuitenkin korvasi nämä antiikkiset ja hankalat laput nopeasti vaikka seniilit vanhukset vielä niitä sitkeästi pitkään yrittivätkin käyttää
Muistan kun oli vielä käytössä Nordean paperinen versio, ei mahtunut taittelematta lompakkoon ja numerot haihtuivat taitoskohdista, sitten olit kusessa 😂
Luojan kiitos nykyään on sovellus tähänkin.
Minkä ihmeen takia se tunnuslukutaulukko piti sinne lompakkoon ängetä? Täysin tarpeetonta ja järjetöntä!!
Vierailija kirjoitti: Hulevesi: Tuntuu olevan tällä vuosituhannella keksitty uudissana, käsittää sekä sade- että sulamis- ja suotovedet.
Lisää uudissanoja. Mitä ovat suotovedet?
Ja jos sellaisia on aikuisten oikeasti olemassa, miksi ei puhuta sasusuvesistä tjsp?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Hulevesi: Tuntuu olevan tällä vuosituhannella keksitty uudissana, käsittää sekä sade- että sulamis- ja suotovedet.Lisää uudissanoja. Mitä ovat suotovedet?
Ja jos sellaisia on aikuisten oikeasti olemassa, miksi ei puhuta sasusuvesistä tjsp?
Jostakin maahan suotunutta vettä, ammattilaisilla käytössä paljon ennen kuin kukaan on hulevesistä älynnytkään puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnuslukutaulukko
= oli 2000-luvun taitteessa vielä suosittu tapa kirjautua turvallisesti verkkopankkiin. Huomattavasti kätevämpi ja modernimpi mobiilisovellus kuitenkin korvasi nämä antiikkiset ja hankalat laput nopeasti vaikka seniilit vanhukset vielä niitä sitkeästi pitkään yrittivätkin käyttää
Muistan kun oli vielä käytössä Nordean paperinen versio, ei mahtunut taittelematta lompakkoon ja numerot haihtuivat taitoskohdista, sitten olit kusessa 😂
Luojan kiitos nykyään on sovellus tähänkin.
Minkä ihmeen takia se tunnuslukutaulukko piti sinne lompakkoon ängetä? Täysin tarpeetonta ja järjetöntä!!
Nimenomaan.
Kuten Tämä on tämä -ohjelman kapteeni (kippari) Kiti Kokkonen on jo useamman kerran kertonut, paras mahdollinen säilytyspaikka esimerkiksi käteiselle, karkille, puhelimelle, purukumille ja miksei myös tunnuslukutaulukolle on rintaliiveissä rinnan ja liivin välissä.
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/95500779-1b6f-4684-a9a7-b63905e…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin jonkin aikaan keski-suomessa ja puhuin rotinoista niin kysyivät mitä ne on, olen etelä-karjalasta kotoisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnuslukutaulukko
= oli 2000-luvun taitteessa vielä suosittu tapa kirjautua turvallisesti verkkopankkiin. Huomattavasti kätevämpi ja modernimpi mobiilisovellus kuitenkin korvasi nämä antiikkiset ja hankalat laput nopeasti vaikka seniilit vanhukset vielä niitä sitkeästi pitkään yrittivätkin käyttää
Pitkään yrittivätkin käyttää.... miksi menneessä muodossa. Kyllä mulla on tuo käytössä, enkä ole seniili saati vanhus. Ihan on pankeissa käytössä asiakkailleen.
Kuka tuollaisia paperisia enää käyttää? Haloo. Käteistä on toki aina kotivarana
Minä käytän paperista tunnuslukulistaa yhdessä pankissa, toisessa käytän tunnuslukulaitetta ja ID-laitetta, kolmannessa käytän vain pankki- ja luottokorttia ja neljännessä minulla ei ole mitään käyttelyvälinettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailijat kirjoittivat:
"Hieno esitys. Kappalejaot ja lihavoinnit ja kaikki. Vain vaihtoehto joku muu jäi selittämättä.
Niin ja se hule-etuliitteen alkuperä, josta tässä on kysymys. Mutta muuten oikein hyvä."
"Joku muu vesi" ei ole mitenkään spesifinen ilmaus, joten on hieman vaikea kuvata asiaa, joka voi olla mitä vain.
Lukutaitoiset ovat jo huomanneet aikaisemmin ketjussa kommentin hule-sanan etymologiasta eli alkuperästä. Kukaan ei tiedä sitä varmasti, mutta asiasta on erilaisia arvauksia. Tässä sinullekin vielä tiedoksi se, mitä kielitoimisto arvelee sanan alkuperäksi:
"Sanan hulasvesi tai hulevesi (viemaröitävät suhteellisen puhtaat sade- ja sulamisvedet) alkuperästä on useita selityksiä. Sana voi olla samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa, hulista tai myös hulve, hulppavesi 'tulvavesi'.
Hule, esimerkiksi hulejyvä, tarkoittaa itämurteissa huonoa, sisuksetonta jyvää (huleet, hulleiset eli kevyet jyvät). Mahdollisesti tämäkin sana on samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa. Hule voi oi olla myös germaanista tai kantagermaanista alkuperää. (kantagermaaninen hula, muinaisnorja holr ontto, nykyruotsi hål reikä, aukko, kolo) , (anglosaksinen hulu, englanti hull kotelo, siemenkotelo, kuori).
Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija ym. (toim.): Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. Osa 1 A-K.
Kiitos tästä. Tämä lienee paras saatavissa oleva arvaus. Tietohan se ei ole.
Tuo ajatus hulevedestä huonona vetenä kuulostaa hyvältä niin kauan kuin muistaa, et hulevesistä huolehtimisen -- ja erityisesti hintavan erillisen hulevesiverkoston rakentamisen -- tarkoituksena on nimen omaan kerätä varsinaisia jätevesiä puhtaammat vedet erikseen suoraan luontoon laskettaviksi.
En ota kantaa asian järkevyyteen, mutta veronmaksajana olen hieman huolissani siitä, että vaikka näitäkin papereita on pyöritelty muutama vuosi virkamies- ja poliitikkoarmeijan pöydillä, kenellekään ei ole tullut missään välissä mieleen kyseenalaistaa näinkin keskeisen termin alkuperää ja sopivuutta tarkoitukseensa.
Mutta kerrankos sitä lipsahtaa jotain ohi silmien. Ja nokosethan ovat jokaisen päättäjän oikeus. Niistä ei tingitä.
Vierailija kirjoitti:
Asuin jonkin aikaan keski-suomessa ja puhuin rotinoista niin kysyivät mitä ne on, olen etelä-karjalasta kotoisin.
Itä-Lapissa oltiin lähdössä atimoihin ja minä ihmettelin, että mihin että mihin tästä nyt mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnuslukutaulukko
= oli 2000-luvun taitteessa vielä suosittu tapa kirjautua turvallisesti verkkopankkiin. Huomattavasti kätevämpi ja modernimpi mobiilisovellus kuitenkin korvasi nämä antiikkiset ja hankalat laput nopeasti vaikka seniilit vanhukset vielä niitä sitkeästi pitkään yrittivätkin käyttää
Muistan kun oli vielä käytössä Nordean paperinen versio, ei mahtunut taittelematta lompakkoon ja numerot haihtuivat taitoskohdista, sitten olit kusessa 😂
Luojan kiitos nykyään on sovellus tähänkin.
Minkä ihmeen takia se tunnuslukutaulukko piti sinne lompakkoon ängetä? Täysin tarpeetonta ja järjetöntä!!
Itse ainakin pistin OP:n tunnuslukutaulukon lompakkoon, silloin kun se oli vielä luottokortin kokoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Hulevesi: Tuntuu olevan tällä vuosituhannella keksitty uudissana, käsittää sekä sade- että sulamis- ja suotovedet.
Lisää uudissanoja. Mitä ovat suotovedet?
Ja jos sellaisia on aikuisten oikeasti olemassa, miksi ei puhuta sasusuvesistä tjsp?
Suoto on menetelmä, jossa nestettä suodatetaan jonkin väliaineen läpi. Sitä voi verrata vaikkapa kahvin keittämiseen (väliaineena paperi). Itse juon mieluummin suodatinkahvia kuin sasusukahvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmästyttää, kun televisio-ohjelmien nimiin on pesiytynyt sellainen sekasikiö kuin bachelorette. Paljon napakampi olisi samaa tarkoittava vanhapiika.
Vanhapiika on vanhentunut siksi koska ennen oli oikeasti piika
jota heh, nykyisin ei taida olla. Yksikään. Piikuus on siis neitsyys.
Siksi uusi sana.
Bachelorettet ovat kyllä menettäneet neitsyytensä jo murkkuiässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kippari = juusto
No ei oo mikään juusto - kippari on laivan kapteeni tai jonkun paatin kapteeni.
NO voi helevetti sentään, tuollahan Kippari -sanalla tarkoitettiin juuri juustoon liittynyttä yleistynyttä ilmaisua. Kyllä varmaan tietää mikä kippari muuten on :)
Vai niin. Asiayhteydestähän tuo selviää, mistä kipparista on kyse. Koskenlaskijaa ei kyllä nykyään käytetä enää oikein missään muualla kuin sulatejuuston nimessä.
Tekoäly tunnistaa helposti ainoastaan Koskenlaskija-juuston, mutta koskenlaskija on henkilö, joka harrastaa koskenlaskua. Aikaisemmin sitä tehtiin uitossa tukeilla, kuten Koskenlaskija-paketin kuvassa, mutta nykyisin koskenlaskuun käytetään veneitä.
Tietääkseni koskenlasku on nykyisin suosittu harrastus, ja englanniksi se kulkee nimellä white water drafting.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmästyttää, kun televisio-ohjelmien nimiin on pesiytynyt sellainen sekasikiö kuin bachelorette. Paljon napakampi olisi samaa tarkoittava vanhapiika.
Vanhapiika on vanhentunut siksi koska ennen oli oikeasti piika
jota heh, nykyisin ei taida olla. Yksikään. Piikuus on siis neitsyys.
Siksi uusi sana.
Bachelorettet ovat kyllä menettäneet neitsyytensä jo murkkuiässä.
Murkkuja onko niitä vielä. Kuulostaa niin Uma Aaltoselta 50 vuotta sitten.
Jollet sitten tarkoita muurahaisia, joita Suomessa ei saa laillisesti syödä toisin kuin nyt jo edesmenneessä tanskalaisessa miseliiniravintola Nomassa
Kihveli ei ole rikkalapio vaan lapio. Sihvelille lakaistaan roskat.