Nainen ei saisi ilmeisesti pitää itse itseään kauniina

Koska voi olla, että olet hyvännälöinen vain lähinnä itsesi mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinusta saisi hyvän edustusvaimon mutta oikeaa vaimoa sinusta ei saa

Millainen on oikea vaimo? Tätimäistynyt kotiorja, joka hoitaa kaiken miehen puolesta (jopa suhteet miehen sukulaisiin)? Vai nyrkin ja hellan välissä oleva itsetunnoton raasu?

Oikea vaimo hyväksyy itsensä sellaisena kuin miehensä on häneen rakastunut. Ulkonäköpaineet ei saa vaikuttaa arkeen. Miehen miellyttäminen ei kuulu avioliittoon. Listani ois loputon, sinun jäi noin lyhyeksi. Kumpaa sinä mainitsemistasi edustat?

111, se, että pelkäät lastesi häpeävän sinua, ei ole tervettä! 

Vierailija kirjoitti:

Kateuttahan se vain on. Etkä sinä kyllä näiltä ihmisiltä lupaa tarvitse mihinkään. Olet mitä olet.

Kateutta?! Se, että pelkää lastensa häpeävän äitiään, olisi kateutta?! Sairasta se on!

Ap tässä hei. :)

Haluaisin korjata pari asiaa. 

Ensinnäkin, ulkonäköni lisäksi olen kiinnostunut myös esim. musiikista ja ruuanlaitosta. Soitan pianoa ja leivon paljon. Otan leivonnaisista kuvia ja laitan niitä joskus näytille, mulla ei ole ainoatakaan kuvaa itsestäni somessa, uskokaa tai älkää. 

Toisekseen, mieheni ei ole ikinä sanonut mitään negatiivista ulkonäöstäni. Hän tietää, että iho-ongelmat ovat mulle lähes traumatisoivia.

Ystäväni ovat oikeastaan vasta ikävuosina 40-50 aloittaneet tämän piikittelyn, luulen että heitä häiritsee juurikin tämä mikä ketjussa näkyy, että keski-iässä pitäisi olla tärkeämpääkin mietittävää kuin oma ulkonäkö ja siihen panostus.

Mutta mä olen hyvännäköinen ja kaunis OMASTA MIELESTÄNI ja erityisesti aviomieheni mielestä. Ja näin se nyt vaan on, en ehkä ole jokaiseen makuun, mutta mulle on aidosti pääasia että oma aviomieheni pitää mua hyvännäköisenä ja kun menemme yhdessä juhlimaan niin olen hänelle tosiaan kuin pokaali. Ei haittaa yhtään, vaikka jonkun mielestä tämä on outoa. 

Varmasti suurin osa miehistä on ylpeitä omistakin vaimoistaan. 

Ja mulla on urheileva lihaksikas mies itselläni, onhan hän nyt aivan upea ilmestys ja mun aviomies. Arvostan ihmisissä ulkonäköä, en voi sille mitään. Hyvännäköiset ja itsestään huolehtivat ihmiset ovat mielestäni "laadukkaita".

Olen pahoillani. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateuttahan se vain on. Etkä sinä kyllä näiltä ihmisiltä lupaa tarvitse mihinkään. Olet mitä olet.

Kateutta?! Se, että pelkää lastensa häpeävän äitiään, olisi kateutta?! Sairasta se on!

Kirjoittaja ei sanonut pelkäävänsä asiaa. Vaan ei halunnut, että perheenjäsenet joutuvat häpeämään häntä ylipainon takia. Minä häpesin lihavaa äitiäni ysärillä. Nykyään häpeän ja säälin lihavia sisaruksiani. Tiedän, ettei tarvitse eikä se ole minun asiani, mutta silti. 

Mun nainen on kaunis ja sanoo sen kyllä selvästi

Käsittääkseni tämä on ihan biologiaa myös, eli ihmiset pariutuvat terveen henkilön kanssa. 

Jos olet huonoihoinen, rumahampainen, yli- tai alipainoinen, ohuthiuksinen, huonoryhtinen, kalpea, punakka, haiseva ym., et ole TERVE eikä kanssasi kannata lisääntyä biologisesta näkökulmasta.

Siksi erityisesti naisen pitäisi näyttää nuorelta. Pitäisi olla kapea vyötärö, kuulas iho, lihasta ja vähän rasvaakin kropassa, selkeät rinnat ja "valmis synnyttämään". Tämäkin täysin biologiaa. 

Bonusta hyvistä, symmetrisistä kasvonpiirteistä.

Itselläni on kaunis luusto ja isot silmät, niillä kiinnitän huomiota. 

Ja kuten huomaatte, ulkonäkö on mulle pakkomielteisen tärkeää, mutta mulla ei ole ikinä ollut tekoripsiä, feikkikynsiä, hiustenpidennyksiä tms. Kaikki on omaa, jos ei kevyttä meikkiä lasketa. 

Varmasti sairastuisin ahdistukseen tai masennukseen, jos ulkonäköni menisi pilalle esim. onnettomuuden takia. Ap 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinusta saisi hyvän edustusvaimon mutta oikeaa vaimoa sinusta ei saa

Millainen on oikea vaimo? Tätimäistynyt kotiorja, joka hoitaa kaiken miehen puolesta (jopa suhteet miehen sukulaisiin)? Vai nyrkin ja hellan välissä oleva itsetunnoton raasu?

Oikea vaimo hyväksyy itsensä sellaisena kuin miehensä on häneen rakastunut. Ulkonäköpaineet ei saa vaikuttaa arkeen. Miehen miellyttäminen ei kuulu avioliittoon. Listani ois loputon, sinun jäi noin lyhyeksi. Kumpaa sinä mainitsemistasi edustat?

Totta kai kummankin puolison miellyttäminen kuuluu avioliittoon. Että molemmat haluavat antaa enemmän kuin ottavat. Avioliitto ei ole 50/50 vaan 100/100.

Siihen kuuluu kaikki, kotityöt, sanat, kosketus, yhteinen aika, lahjat ja huomioiminen jne. Ja myös ulkonäkö joka perustuu ensisijaisesti kunnosta ja syömisestä huolehtimiseen. Siksi sillä on kauaskantoiset vaikutukset vanhuuteen. 

Ihan kamala ketju. Todistaa juurikin sen mitä ap otsikossa sanoo. Hirveä tarve ampua alas, keksiä mitä ihmellisimpiä oletuksia ja tehdä niistä sitten jotain olkiukkoja muistuttavia mustavalkoisia päätelmiä.

Palstalla joku aina jankkaa miksi naisten saavutukset ovat niin vaatimattomia. Erittäin hyvä kysymys, harmi että se aina poistuu. Tässä ketjussa voisi olla pääteltävissä vastaus. Kukaan mieskään yksinään maailmaa oo rakentanut.

Tsempataas nyt vähän, kaikki ihanat naiset!! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinusta saisi hyvän edustusvaimon mutta oikeaa vaimoa sinusta ei saa

Millainen on oikea vaimo? Tätimäistynyt kotiorja, joka hoitaa kaiken miehen puolesta (jopa suhteet miehen sukulaisiin)? Vai nyrkin ja hellan välissä oleva itsetunnoton raasu?

Oikea vaimo hyväksyy itsensä sellaisena kuin miehensä on häneen rakastunut. Ulkonäköpaineet ei saa vaikuttaa arkeen. Miehen miellyttäminen ei kuulu avioliittoon. Listani ois loputon, sinun jäi noin lyhyeksi. Kumpaa sinä mainitsemistasi edustat?

Entä jos mies onkin rakastunut vain naisen ulkonäköön?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinusta saisi hyvän edustusvaimon mutta oikeaa vaimoa sinusta ei saa

Millainen on oikea vaimo? Tätimäistynyt kotiorja, joka hoitaa kaiken miehen puolesta (jopa suhteet miehen sukulaisiin)? Vai nyrkin ja hellan välissä oleva itsetunnoton raasu?

Oikea vaimo hyväksyy itsensä sellaisena kuin miehensä on häneen rakastunut. Ulkonäköpaineet ei saa vaikuttaa arkeen. Miehen miellyttäminen ei kuulu avioliittoon. Listani ois loputon, sinun jäi noin lyhyeksi. Kumpaa sinä mainitsemistasi edustat?

Entä jos mies onkin rakastunut vain naisen ulkonäköön?

 

Miehethän itsekin usein kertovat, että visuaalinen viehättävyys on hyvin tärkeää heille.

Tuskin kukaan avioliitossakaan haluaa antaa enemmän kuin saa. Eikö jokainen toivo, että saa sen verran kuin antaa. Se, joka antaa enemmän kuin saa, helposti väsyy ja katkeroituu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinusta saisi hyvän edustusvaimon mutta oikeaa vaimoa sinusta ei saa

Millainen on oikea vaimo? Tätimäistynyt kotiorja, joka hoitaa kaiken miehen puolesta (jopa suhteet miehen sukulaisiin)? Vai nyrkin ja hellan välissä oleva itsetunnoton raasu?

Oikea vaimo hyväksyy itsensä sellaisena kuin miehensä on häneen rakastunut. Ulkonäköpaineet ei saa vaikuttaa arkeen. Miehen miellyttäminen ei kuulu avioliittoon. Listani ois loputon, sinun jäi noin lyhyeksi. Kumpaa sinä mainitsemistasi edustat?

Entä jos mies onkin rakastunut vain naisen ulkonäköön?

 

Miehethän itsekin usein kertovat, että visuaalinen viehättävyys on hyvin tärkeää heille.

&nbs

Evoluutio on päättänyt niin. Evoluutio ei mieti tasa-arvoa tai moraalia. Vain jatkuvuutta.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan halunnut olla aviomieheni ylpeydenaihe ja vieläpä ulkonäöllä. Mieheni ei ole koskaan ylpeillyt minun ulkonäöllä. 

Meitä on moneksi. Itse haluan ettei miehen tai lasten tarvitse hävetä ulkonäköäni. Se on yksi iso syy miksi olen edelleen vaihdevuosi-ikäisenä normaalipainoinen ja viitsin liikkua joka päivä. 

Häpeäisitkö miestäsi tai lastasi, jos he olisivat ylipainoisia? Jos he ovat rakkaita, et häpeä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei saa olla liian näkyvästi kaunis, varakas tai menestynyt. Vaatimattomuus on vaalittu asia näillä nurkilla. Eniten arvostetaan sellaisia, jotka näyttelevät kuin eivät tietäisi näyttävänsä hyvältä. Muuten näyttää ylpeältä. Samoin kuin rikkaissa arvostetaan niitä, jotka silti näyttävät nauttivansa tavallisista vaatimattomista asioista, kuten aamukahvista ja sanomalehdestä, vaikka rahaa olisikin yksityiseen uima-altaaseen ja hierojaan ennen sitä kahvia.

Lisäisin listaan vielä, ettei saa olla liian fiksu. Ihmiset käyttäytyvät välillä epäjohdonmukaisesti, että välillä tuovat julki kuinka älykkäitä ovat ja sen jälkeen perään tuodaan esille kuinka tyhmiä ovat, kun menivät tekemään jotain älytöntä. Työpaikoilla ja kouluissa kiusataan, jos on liian fiksu. 

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan avioliitossakaan haluaa antaa enemmän kuin saa. Eikö jokainen toivo, että saa sen verran kuin antaa. Se, joka antaa enemmän kuin saa, helposti väsyy ja katkeroituu.

 

Itse näen, että hyvä ja vahva avioliitto perustuu siihen, että molemmat haluavat ja antavat toiselle enemmän kuin odottavat takaisin. Kun kumpikin tekee niin päivittäin arjessa, avioliitto kukoistaa.  

Eikä niin, että lasketaan mitä itse on tehnyt ja onko puoliso varmasti tehnyt saman verran ja kuka on tyhjänneet tiskikonetta useammin tällä viikolla. 

Toisen huomioiminen ja aktiivinen miellyttäminen on päätös joka pitää tehdä joka päivä, ihan kuten toisen rakastaminen. Pitkässä avioliitossa ei voi enää luottaa pelkkään spontaaniin tunteeseen. Keittiössä opitulla psykologin tutkinnolla sanoisin, että tämän asian unohtaminen johtaa erilleen kasvamiseen ja siten joko avioeroon tai intohimottomaan kämppisavioliittoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan halunnut olla aviomieheni ylpeydenaihe ja vieläpä ulkonäöllä. Mieheni ei ole koskaan ylpeillyt minun ulkonäöllä. 

Meitä on moneksi. Itse haluan ettei miehen tai lasten tarvitse hävetä ulkonäköäni. Se on yksi iso syy miksi olen edelleen vaihdevuosi-ikäisenä normaalipainoinen ja viitsin liikkua joka päivä. 

Häpeäisitkö miestäsi tai lastasi, jos he olisivat ylipainoisia? Jos he ovat rakkaita, et häpeä.

 

Olen eri kommentoija. En tiedä onko häpeä oikea sana, mutta jos ylipaino olisi omilla elintavoilla saavutettu, en olisi asiasta iloinen. Ja jos lapset olisivat vielä kotona, häpeäisin itseäni.

 Rakastaisin silti tietenkin, ei se sitä poista. 

Itse asiassa nuorempi lapsistani oli ylipainoinen koko alakouluikänsä. 

Luultavasti, koska tykkäsi syödä paljon ja minä tykkään leipoa, kuten sanoin. :-)

Lasteni ulkonäkö ei ole mulle samalla tavalla laatuasia, kuten ei talon maalipintakaan tms. Ajan vanhalla autolla työpaikalleni jne.

Lapsissa arvostan hyviä käytöstapoja, rehtiä asennetta ja ylipäätään sellaista elämänmyönteisyyttä. Heitä huvittaa kasvonaamion käyttöni ym., suhtautuvat ulkonäköön liittyviin juttuihini huumorilla ja lämmöllä. 

En ikinä sanoisi lapselle, että lihavuus on rumaa, vaikka ajattelen niin. Mutta hyvät vakuutukset hankin aknen varalle. Ja nuorelle aikuiselle voisin mainita, että ruokavaliota kannattaa miettiä, koska iän myötä rasva ei enää niin vaan lähdekään. Teinit ja lapset jätän täysin rauhaan ulkonäköpaineilta. Baletissa kiinnitettiin huomiota kehoon vähän liikaakin, se oli ikävää aikaa. 

Lapsiani rakastan ehdoitta, he ovat hyviä juuri sellaisina kuin ovat ja tavallaan jopa toivon, että eivät olisi niin ulkonäköönsä keskittyneitä kuin minä. Mutta he ovat toki luonnostaan kauniita, luulen että heillä on itsetunto kohdillaan.

Mutta sen olen kertonut, että yleensä terveen ja hyvinvoivan näköisen ihmisen on helpompi esim. työllistyä. Kauneudesta hyötyy yllättävän paljon, itse olen hyötynyt todella paljon ja päässyt ns. helpommalla, jos ei lasketa kavereiden ilkeilyä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa nuorempi lapsistani oli ylipainoinen koko alakouluikänsä. 

Luultavasti, koska tykkäsi syödä paljon ja minä tykkään leipoa, kuten sanoin. :-)

Lasteni ulkonäkö ei ole mulle samalla tavalla laatuasia, kuten ei talon maalipintakaan tms. Ajan vanhalla autolla työpaikalleni jne.

Lapsissa arvostan hyviä käytöstapoja, rehtiä asennetta ja ylipäätään sellaista elämänmyönteisyyttä. Heitä huvittaa kasvonaamion käyttöni ym., suhtautuvat ulkonäköön liittyviin juttuihini huumorilla ja lämmöllä. 

En ikinä sanoisi lapselle, että lihavuus on rumaa, vaikka ajattelen niin. Mutta hyvät vakuutukset hankin aknen varalle. Ja nuorelle aikuiselle voisin mainita, että ruokavaliota kannattaa miettiä, koska iän myötä rasva ei enää niin vaan lähdekään. Teinit ja lapset jätän täysin rauhaan ulkonäköpaineilta. Baletissa kiinnitettiin huomiota kehoon vähän liikaakin, se oli ikävää aikaa. 

Lapsuuden ylipainolla on kauaskantoiset vaikutukset moneen asiaan, fyysiseen ja henkiseen. Painoa on myös huomattavasti vaikeampi kontrolloida aikuisena, jos ihmisellä on ollut ylipainoa jo lapsena joten haitat moninkertaistuvat.

Perheen elintapojen ja esimerkkien lisäksi lapsuuden ylipainon riskiä nostaa äidin raskausajan diabetes ja mielenterveysongelmat/lapsuuden traumat.