Lue keskustelun säännöt.
Kymmeniä kiloja laihduttaneet: Miten onnistuitte urakassa?
31.07.2025 |
Mitä laihdutusmenetelmää käytitte, kuinka paljon paino putosi, kuinka kauan siinä kesti ja jäikö ylipainoa edelleen jäljelle? Jos laihtumisesta on jo jonkin verran aikaa, oletteko onnistuneet pitämään painon alhaalla vai onko pudotetut kilot kenties tullut takaisin korkojen kera?
Kommentit (348)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuorottelin karppausta, pätkäpaastoa, kaalikeittodieettiä ja pidin välillä yksittäisiä mässypäiviä. Melkein kaikki kilot on tullut vuodessa takaisin.
Miksi tullut takaisin??
No varmaan siksi, että voimakkaasti rajoituksiin perustuvat laihdutuskuurit eivät anna pysyviä tuloksia, ihan tutkimusten mukaankin asia on näin. Niillä ei päästä pysyviin elämänmuutoksiin, koska niitä ei voi noudattaa loppuelämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein itsemurhan ja kummasti paino putosi 90kg Krematoriossa.
Vierailija kirjoitti:
Tein itsemurhan ja kummasti paino putosi 90kg Krematoriossa.
Sitten tulit tänne kirjoittelemaan spiritismilaudan ja meedion avulla?
Minä olen lievästi ylipainoinen nykyään. Kun vertaan työpaikkaruokalassa omia annoksia hoikkien samanikäisten annoksiin, niin minä selvästi syön enemmän kuin he. Kun vertaan omia annoksiani lihavan ystäväni annoksiin, niin minä syön selvästi vähemmän kuin hän. Eli kai se määrä on tärkein.
^
Useimpiin pysyviin elämänmuutoksiin ei vaan toimi tollanen ns. shokkidietti joka tiputtaa kilot nopeasti. Siinä joutuu kestämään myös huomattavasti enemmän nälkää ja epämukavuutta kun pikkuhiljaa vähentämisessä. Jos muutat elämäntapojasi pikkuhiljaa on pienempi mahdollisuus retkahtamiseen, ja sitä jonkun asian totaalinen kieltäminen todellakin aiheuttaa. Vrt. et saa syödä suklaata ollenkaan/syöt sitä hitusen vähemmän kun ennen (ja siitä taas vähennät vähän lisää jne). Todella ylipainoisilla voi kestää joka tapauksessa kymmeniä kiloja ennen kun ne tulokset alkavat selkeästi näkyä ja se on parhaimmillaankin kuukausien projekti.
Ruoka on monille ihan oikea addiktio, silloin ei vaan pelkkä tahdonvoima riitä eikä pikadieteistä ole mitään hyötyä jos palaa samaan dietin päätyttyä. Ymmärrän toki että ihmiset haluavat nopeasti tuloksia, itekin oon kärsimätön luonne mutta kymmenien kilojen ylipaino yleensä korjaantuu vaan elämäntapoja pysyvästi muuttamalla. Useimpien ihmisten on äärimmäisen vaikeaa hyväksyä se fakta että syövät liikaa (ja monet ei edes varmaan tajua miten paljon todellisuudessa syövät koska ne määrät kasvavat pikkuhiljaa vatsalaukun venyessä), sen hahmottaminen muuttuu entistä vaikeammaksi jos ympärillä on paljon ylipainoisia ja ihmisiä joilla on samanlaiset elämäntavat. Silloin se kuva siitä mikä on "normaalia" syömistä on täysin hämärtynyt.
Ja alapeukkua varmaan tulee tällekin mutta tosi tosi ylipainoisten ei tarvitse edes mitenkään kiduttaa itseään kun se paino jo tippuu, koska pelkästään sen painon ylläpito on vaatinut satoja, ellei useampia TUHANSIA kaloreita enemmän per päivä kun mitä ns. normaalipainoisilla tai sellaisilla joiden pitäisi tiputtaa vaikka 10-15 kiloa. Eli voivat silti syödä suhteellisen normaalisti ilman mitään kaalikeittodiettejä, ja se paino tippuu. Pitää vaan syödä pienempiä määriä. Tässäkin tilanteessa suurin haaste ei varmasti oo nälkä vaan se addiktion selättäminen ja siitä syntyvän ahdistuksen ja epämukavuuden sietäminen. Toki voi valita myös sen että ei tee mitään muutoksia, siinä ne kilot vasta hitaasti tippuukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oo varma mitä tossa yllä ton lainauksen kanssa tapahtui mutta vastasin siis viestiin 322.
Silikonipalloa vatsalaukussa. Se asennettiin vuodeksi Eiran sairaalassa, ja otettiin sitten pois. Oli noin greipin kokoinen, ja huijasi vatsan luulemaan, että se oli ainakin puolitäysi. Ilman tätä apukeinoa laihdutus olisikin melko mahdotonta, onhan se luonnonvastaista. Satojatuhansia vuosia kehomme on kehittynyt ennen kaikkea vättämään nälkäkuolemaa. Laihduin 24 kiloa normaalin BMI;n sisään, ja nyt ylläpidän normaalipainoa Ozempicin avulla sekä liikunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syömällä noin kaksi kolmasosaa entisestä viikottaisesta kalorimäärästä ja lisäämällä hieman liikuntaa. Aiemmin en liikkunut juuri yhtään, nytten koitan tehdä pieniä kävelylenkkejä ja hyötyliikuntaa edes joskus.
Kaiken perusta on irsehillintä. Syötkö sen suklaapatukan vai jätätkö syömättä? Jos söisitkin vain puolet. Otatko toisenkin lautasellisen hyvää ruokaa vai et? On huomattavasti helpompaa jättää syömättä ylimääräinen herkku kuin laihduttaa se pois.
Siis hillitse itsesi!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja alapeukkua varmaan tulee tällekin mutta tosi tosi ylipainoisten ei tarvitse edes mitenkään kiduttaa itseään kun se paino jo tippuu, koska pelkästään sen painon ylläpito on vaatinut satoja, ellei useampia TUHANSIA kaloreita enemmän per päivä kun mitä ns. normaalipainoisilla tai sellaisilla joiden pitäisi tiputtaa vaikka 10-15 kiloa. Eli voivat silti syödä suhteellisen normaalisti ilman mitään kaalikeittodiettejä, ja se paino tippuu. Pitää vaan syödä pienempiä määriä. Tässäkin tilanteessa suurin haaste ei varmasti oo nälkä vaan se addiktion selättäminen ja siitä syntyvän ahdistuksen ja epämukavuuden sietäminen. Toki voi valita myös sen että ei tee mitään muutoksia, siinä ne kilot vasta hitaasti tippuukin.
Alapeukutin viestiäsi, koska et tiedä yhtään mistä puhut. Lihavuus ei yleensä johdu mistään addiktiosta vaan sen taustalla on mm. väärin toimiva nälänhallinta, mikä "pakottaa" syömään enemmän kuin olisi tarpeen. Siksi esim. 500 kilokalorin päivittäinen energiavaje voi tuntua 200-kiloisesta jopa pahemmalta kuin sellaisesta 60-kiloisesta, joka pysyy luonnostaan normaalipainoisena, vaikka jälkimmäiselle kyse on suhteellisesti paljon suuremmasta kalorivajeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja alapeukkua varmaan tulee tällekin mutta tosi tosi ylipainoisten ei tarvitse edes mitenkään kiduttaa itseään kun se paino jo tippuu, koska pelkästään sen painon ylläpito on vaatinut satoja, ellei useampia TUHANSIA kaloreita enemmän per päivä kun mitä ns. normaalipainoisilla tai sellaisilla joiden pitäisi tiputtaa vaikka 10-15 kiloa. Eli voivat silti syödä suhteellisen normaalisti ilman mitään kaalikeittodiettejä, ja se paino tippuu. Pitää vaan syödä pienempiä määriä. Tässäkin tilanteessa suurin haaste ei varmasti oo nälkä vaan se addiktion selättäminen ja siitä syntyvän ahdistuksen ja epämukavuuden sietäminen. Toki voi valita myös sen että ei tee mitään muutoksia, siinä ne kilot vasta hitaasti tippuukin.
Alapeukutin viestiäsi, koska et tiedä yhtään mistä puhut. Lihavuus ei yleensä johdu mistään addiktiosta vaan sen taustalla on mm. väärin toimiva n
"60-kiloinen, joka pysyy luonnostaan normaalipainoisena" Huhhuh mikä kommentti taas. Kyllä minä 60-kiloisena joudun vähän miettimään mitä suuhuni laitan, en ole luonnostaan tämänpainoinen!
Ihmiset ovat kummallisia, kun luulevat jonkun voivan ahmia mitä vaan, eikä liho.Lienevätkö kateellisia meille, jotka pystymme pitämään sopivan painon. Pystymme olemaan syömättä liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä yhtään ymmärrä, kuinka numeron 333 vuodatus liittyy ketjun aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken perusta on irsehillintä. Syötkö sen suklaapatukan vai jätätkö syömättä? Jos söisitkin vain puolet. Otatko toisenkin lautasellisen hyvää ruokaa vai et? On huomattavasti helpompaa jättää syömättä ylimääräinen herkku kuin laihduttaa se pois.
Siis hillitse itsesi!!
Rauhoitu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja alapeukkua varmaan tulee tällekin mutta tosi tosi ylipainoisten ei tarvitse edes mitenkään kiduttaa itseään kun se paino jo tippuu, koska pelkästään sen painon ylläpito on vaatinut satoja, ellei useampia TUHANSIA kaloreita enemmän per päivä kun mitä ns. normaalipainoisilla tai sellaisilla joiden pitäisi tiputtaa vaikka 10-15 kiloa. Eli voivat silti syödä suhteellisen normaalisti ilman mitään kaalikeittodiettejä, ja se paino tippuu. Pitää vaan syödä pienempiä määriä. Tässäkin tilanteessa suurin haaste ei varmasti oo nälkä vaan se addiktion selättäminen ja siitä syntyvän ahdistuksen ja epämukavuuden sietäminen. Toki voi valita myös sen että ei tee mitään muutoksia, siinä ne kilot vasta hitaasti tippuukin.
Alapeukutin viestiäsi, koska et tiedä yhtään mistä puhut. Lihavuus ei yleensä johdu mistään addi
Kyllä 👍🏿
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja alapeukkua varmaan tulee tällekin mutta tosi tosi ylipainoisten ei tarvitse edes mitenkään kiduttaa itseään kun se paino jo tippuu, koska pelkästään sen painon ylläpito on vaatinut satoja, ellei useampia TUHANSIA kaloreita enemmän per päivä kun mitä ns. normaalipainoisilla tai sellaisilla joiden pitäisi tiputtaa vaikka 10-15 kiloa. Eli voivat silti syödä suhteellisen normaalisti ilman mitään kaalikeittodiettejä, ja se paino tippuu. Pitää vaan syödä pienempiä määriä. Tässäkin tilanteessa suurin haaste ei varmasti oo nälkä vaan se addiktion selättäminen ja siitä syntyvän ahdistuksen ja epämukavuuden sietäminen. Toki voi valita myös sen että ei tee mitään muutoksia, siinä ne kilot vasta hitaasti tippuukin.
Alapeukutin viestiäsi, koska et tiedä yhtään mistä puhut. Lihavuus ei yleensä johdu mistään addiktiosta vaan sen taustalla on mm. väärin toimiva n
Erittäin monilla kyllä on taustalla jonkinlainen syömishäiriö ja ehkä jo lapsesta saakka jatkunut vinoutunut suhde ruokaan. Enivei, kuitenkin fakta on että jos et syö vähemmän, et laihdu. (Ei se 60-kiloinenkaan siinä painossa pysy jos ne ruoka-annokset koko ajan kasvaa.) Tää tuntuu olevan kova pala ihmisille vaikka monet tässä ketjussakin on kertoneet omista kokemuksistaan (annoksia pienentämällä ovat laihtuneet). Tietysti jotkut tarvii siihen radikaalimpia toimenpiteitä rinnalle esim. lihavuusleikkauksen tai lääkityksen.
Kilpirauhalääkitykseen löytyi tasapaino. 38 kiloa lähti noineen vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja alapeukkua varmaan tulee tällekin mutta tosi tosi ylipainoisten ei tarvitse edes mitenkään kiduttaa itseään kun se paino jo tippuu, koska pelkästään sen painon ylläpito on vaatinut satoja, ellei useampia TUHANSIA kaloreita enemmän per päivä kun mitä ns. normaalipainoisilla tai sellaisilla joiden pitäisi tiputtaa vaikka 10-15 kiloa. Eli voivat silti syödä suhteellisen normaalisti ilman mitään kaalikeittodiettejä, ja se paino tippuu. Pitää vaan syödä pienempiä määriä. Tässäkin tilanteessa suurin haaste ei varmasti oo nälkä vaan se addiktion selättäminen ja siitä syntyvän ahdistuksen ja epämukavuuden sietäminen. Toki voi valita myös sen että ei tee mitään muutoksia, siinä ne kilot vasta hitaasti tippuukin.
Alapeukutin viestiäsi, koska et tiedä yhtään mistä puhut. Lihavuus ei yleensä johdu mistään addi
Kyllä niitä on ihmisiä jotka oikeasti vain ovat luonnostaan laihoja eivätkä edes liho vaikka mitä söisivät. Erilainen aineenvaihdunta tai jotain.
Itselläni ystävä joka on ikänsä ollut langan laiha eikä liho vaikka yrittää syömällä karkkia ruoan lisänä, ei silti painoa ei vaan tule. Ja kyllä hän syö eikä ole syömättä.
On se vaikea ymmärtää että kaikki eivät toimi samoin.
Vierailija kirjoitti:
Erittäin monilla kyllä on taustalla jonkinlainen syömishäiriö ja ehkä jo lapsesta saakka jatkunut vinoutunut suhde ruokaan. Enivei, kuitenkin fakta on että jos et syö vähemmän, et laihdu. (Ei se 60-kiloinenkaan siinä painossa pysy jos ne ruoka-annokset koko ajan kasvaa.) Tää tuntuu olevan kova pala ihmisille vaikka monet tässä ketjussakin on kertoneet omista kokemuksistaan (annoksia pienentämällä ovat laihtuneet). Tietysti jotkut tarvii siihen radikaalimpia toimenpiteitä rinnalle esim. lihavuusleikkauksen tai lääkityksen.
Melkein kaikki ihmiset ymmärtää kyllä, että syömällä vähemmän laihtuu. Laihtumisen ja painonhallinnan vaikeus on siinä, miten pystyy rajoittamaan syömisiään niin että paino laskee terveelle tasolle ja myös pysyy siinä. Joiltain onnekkailta se sujuu luonnostaan, toisilta siihen vaaditaan enemmän työtä ja joidenkin kroppa nyt vaan toimii niin, että urakka on käytännössä mahdoton.
Se onnistuu vähentämällä psykoosilääkkeitä ja lopulta lopettamalla ne!
T: Antti
Ihmiset on yksilöitä. Joillain tuollainen pienistä asioista aloittaminen varmasti toimii, mutta ei kaikilla. Joillekin pienin askelin etenemisessä käy niin, että koko homma kaatuu siihen kun tuloksia ei näy eikä kuulu vaan hidasta kidutusta pitäisi jatkaa ehkä jopa vuositolkulla. Joillekin on paljon parempi laihduttaa nopeasti, koska heillä motivaatio pysyy yllä kun paino putoaa melkein silmissä.
Jokaisen pitäisi miettiä, millainen laihdutustapa sopii juuri hänelle. Ja jos painoindeksi on alle 30, kannattaa miettiä onko laihduttaminen ylipäätään järkevää (ainakin jos sitä on yrittänyt jo monta kertaa aiemmin), koska vain pieni osa laihduttajista onnistuu pitämään kilot pysyvästi poissa ja painon jojoilu on usein haitallisempaa kuin muutama liikakilo. Vanhuksilla pieni ylipaino on yleisesti ottaen jopa hyödyllistä.