Kymmeniä kiloja laihduttaneet: Miten onnistuitte urakassa?
Mitä laihdutusmenetelmää käytitte, kuinka paljon paino putosi, kuinka kauan siinä kesti ja jäikö ylipainoa edelleen jäljelle? Jos laihtumisesta on jo jonkin verran aikaa, oletteko onnistuneet pitämään painon alhaalla vai onko pudotetut kilot kenties tullut takaisin korkojen kera?
Kommentit (348)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M67, Ozempicin avulla (2-tyypin diabetes) laihtunut noin 18 kg. Sokerilimut pois, etupäässä juon vissyä ja zeroa. Tiukan viinan käyttö vähäistä, tarkoittaa perinteiset juhla-ajat. Aiemmin meni usein puoli pulloa vinkkua sunnuntairuoan yhteydessä mutta nyt ei vinkku + ruoka pysy sisällä, johtuu todnäk. Ozempikista. Kun aloitin Ozempikin oli lääkityksenä lisäksi Metformiini ja piikki-insuliini, jälkimmäisen sain jättää pois kun aamusokerin viikkomittausarvo oli hyvä, tänään oli 5,7. Näiltä osin on elämä hyvällä mallilla.
Noi sokerittomat limut kannattaa jättää pois, sotkevat sokeriaineenvaihduntaa ja suoliston mikrobiomia nekin ja tekevät painonhallinnasta vaikeampaa. Mieluummin vaikka sitä sokerilimua mutta hyvin harvoin.
Ja ne makeutusaineetkin on muutenkin vähän niin ja näin. Juuri oli
Niin muuten nostaa ylipainokin veritulppariskiä ja aika paljon. Tai sitten se veritulppa voi tulla ihan perusterveelle.
Leikkaus ei enää ole millään muotoa järkevä vaihtoehto, kun on lääkkeitä käytettävissä. Leikkaus on aina valtava riski, enkä tunne yhtäkään lihavuusleikattua, jolla ei paino olisi palannut vanhoihin lukemiin viimeistään viiden vuoden kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi järkevältä tuo, että alkaakin vaan syömään tavoitepainon kalorien verran päivässä. Väkisinhän se paino laskee sitten tavoitteeseen.
Ei laske, jos ei sitten puhuta valtavasta sairaalloisesta ylipainosta. Erot kalorinkulutuksessa ovat niin pieniä eri painoisilla, että elimistö tottuu pienempään ruokamäärään ja säätää kulutustaan, toisilla nopeammin kuin toisilla. 20 kg kevyempi äitini syö enemmän kuin minä eikä oikein ikinä ole ymmärtänyt, miten kestän näin tukevana kun on läheltä nähnyt mitä syön ja lisäksi liikun kaikkialle kävellen tai pyörällä. Samaa tein jo lapsena, mutta olin aina luokkani pullein, vaikka meillä syötiin normaalia kotiruokaa eikä ollut edes pienenä rahaa, jolla olisin voinut käydä ostamassa herkkuja kun vanhempien silmä välttää.
Näläntunne lähtee VLCD-kuurilla siksi, että viidentenä päivänä ollaan ketoosissa. Kun ketoosi päättyy, palaa myös näläntunne. Tiukan dieetin jälkeen greliinin määrä voi olla kohonnut jopa 3-6 vuotta dieetin jälkeen. Ruoasta ei tule kuitenkaan yhtä kylläiseksi kuin aikaisemmin, koska leptiinin määrä on vähäisempi kuin ennen dieettiä. Sen vuoksi moni VLCD-dieetillä paljon lyhyessä ajassa ilman nälkää pudottanut lihoo laihduttamansa kilot nopeasti takaisin. VLCD:n aikana menetetään lihasmassaa ja se pienentää perusaineenvaihduntaa.
"Mitä laihdutusmenetelmää käytitte"
-kalorien laskeminen.
Siinä jäi automaattisesti pois limut ja melkeinpä kaikki herkut aluksi ja vatsalaukku kutistui kun orjallisesti vain muistaa laskea ihan kaikki kalorit.
Toki oheen tuli sitten muuta, liikuntaa, yleisesti järkevämpiä ruokavalintoja, tahatonta pätkäpaastoa (koska alussa niin vähän ruokaa lopulta).
"Kuinka paljon paino putosi, kuinka kauan siinä kesti ja jäikö ylipainoa edelleen jäljelle?"
-34kg. Siinä meni yhteensä yli puolitoista, mutta alle kaksi vuotta. Ei jäänyt ylipainoa jäljelle. Aioin aluksi laihduttaa alle 50-kiloiseksi mutta himmasin tahtia melko pian että keskiverto normaalipaino riittää ja olen keskittynyt enemmän lihaksen kasvattamiseen.
"Jos laihtumisesta on jo jonkin verran aikaa, oletteko onnistuneet pitämään painon alhaalla vai onko pudotetut kilot kenties tullut takaisin korkojen kera? "
Laihduttamisen aloituksesta alkaa olla neljä vuotta, tavoitteen saavuttamisesta pari. Lasken edelleen kalorit, paino pysyy normaalina.
246
mitä ehdottomuuteen tulee, on helppoa jättää ne karkit sinne ja hyväksyä esim. jäätelö. Itse jätin karkin ja suklaan, koska lähti helposti kaupasta mukaan. Korvasin karkkia jäätelöllä, mutta lopetin karkin syönnin tammikuussa, niin en ostanut jäätelöä, kun kävellen kaupassa kävin. Autolla kävimme kaupassa kaksi kertaa viikossa. Pullan ja piirakat ym. leivonnaisista en luopunut, kunhan leivoin ne itse. Joka herkun nälkään en viitsinyt leipoa. Tätä soutamista kesti vuoden ja laihduin 10kg. Vasta tuon vuoden jälkeen, aloin muokata ruokavaliota laskien joka ikisen suupalan. Ja näin pääsin tavoitteeseen ja sallin välillä lipsumisen eli kilo tai kaks, ri maata kaada, kunhan ei jää tavaksi. Karkitta neljättä vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisenä virheitä toisensa perään. Laihduttaminen ei tapahdu syömisen lopettamisella. Syödä pitää edelleen, mutta rasvat jättää pois. Minä esim olin todellinen juuston ystävä söin yli puoli kiloa viikossa leivän päällä leikkeleiden kanssa, aina 2-4 viipaletta per leipä ja leikkeleitä päälle. Jätin ne lähes kokonaan pois ja korvasin kurkulla, vain yksi siivu juustoa esim ei edes joka päivä. Kaksi lämmintä ruokaa ilman salaatti, jätin niistä puolet pois ja korvasin vähän isommalla määrällä salaattia, lisäksi aloin punnertamaan joka päivä 100 punnerrusta joka on yllättävän helppoa, mutta näkyy nopeasti, 2-3 kertaa viikossa vatsalihaksia 50kpl joskus lenkkeilyä. Ihan hyvässä kunnossa olen ja laihduin. Mies 40v
Hiilihydraatit lähes kokonaan pois ja energiaravintoaineeksi rasva. Näin laihtuu ilman nälkää
Rasva palaa rasvalla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuorottelin karppausta, pätkäpaastoa, kaalikeittodieettiä ja pidin välillä yksittäisiä mässypäiviä. Melkein kaikki kilot on tullut vuodessa takaisin.
Niin ja kiloja karisi 25 ja aikaa kului vajaa vuosi.
Miten vuodessa voi saada 25kg takaisin? Pitää mättää ihan järkyttävästi, ihan tarkoituksella ahmia. En usko.
Ei tarvitse. 500 kcal liikaa päivässä = 25 kg vuodessa. 500 kcal saa kokoon muutamalla haukulla - banaani, voileipä, jogurtti. Yksi välipala liikaa. Pari kauhallista liikaa kotiruokaa. Liikaa salaatinkastiketta. Jne jne. Ei todellakaan tarvitse "järkyttävää mättöä", siis tyyliin Mäkkärin aamupala, buffettilounas, jäätelöä litra välipalaksi, perhepizza illalla tms
Tämän vuoksi laihdutuksen jälkeen pitää ottaa tavaksi säännöllinen aamupunnitus, joko päivittäin tai ainakin viikoittain. Muuten lihoo takaisin. Eikä se ole pakkomielle, vaan terveydenhoitoa.
Minä otin tavaksi vyötärön mittauksen. Painoa pitää saada lisää lihaksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisenä virheitä toisensa perään. Laihduttaminen ei tapahdu syömisen lopettamisella. Syödä pitää edelleen, mutta rasvat jättää pois. Minä esim olin todellinen juuston ystävä söin yli puoli kiloa viikossa leivän päällä leikkeleiden kanssa, aina 2-4 viipaletta per leipä ja leikkeleitä päälle. Jätin ne lähes kokonaan pois ja korvasin kurkulla, vain yksi siivu juustoa esim ei edes joka päivä. Kaksi lämmintä ruokaa ilman salaatti, jätin niistä puolet pois ja korvasin vähän isommalla määrällä salaattia, lisäksi aloin punnertamaan joka päivä 100 punnerrusta joka on yllättävän helppoa, mutta näkyy nopeasti, 2-3 kertaa viikossa vatsalihaksia 50kpl joskus lenkkeilyä. Ihan hyvässä kunnossa olen ja laihduin. Mies 40v
Hiilihydraatit lähes kokonaan pois ja energiar
" Molemmilla sukupuolilla aivot surkastuvat ilman rasvaa."
Liian matala kolesterolitasokin on aivoille haitallista. Aivojen kuivapainosta 20% on kolesterolia.
Mulla on n. 40 kiloa pudotettavana ja olen päässyt vasta alkuun. En tiedä kuinka monta kiloa olen jo laihtunut, koska olen päättänyt etten punnitse itseäni ennen kuin 8 viikon Allevo VLCD-kuuri on ohi. Päätin aloittaa Allevoilla, koska se on helppo ja tutkitusti suhteellisen turvallinen tapa saada nopea aloitus painonpudotukseen. On niin vaivatonta kun ei tarvitse käyttää aikaa ruuanlaittoon tai miettiä mitä syö vaan 5 pussia päivässä riittää: aamulla puuroa, päivällä 3 pirtelöä ja illalla keittoa. Koko päivän pussit maksaa 3,75 €, joten halpaakin on.
Jotkut väittää ettei VLCD:llä opi mitään, mutta se ei pidä paikkaansa. Olen oppinut säännöllisen ateriarytmin ja sen, että ruoka on ensisijaisesti polttoainetta josta ei tarvitse saada makunautintoja. Herkuista yms. kieltäytyminen sujuu jo luonnostaan. Uskon että pystyn jatkamaan tämän ansiosta laihdutusta paljon paremmin kuin jos olisin yrittänyt aloittaa laihdutuksen syömällä oikeaa ruokaa maltillisemmalla kalorirajoituksella.
Vierailija kirjoitti:
Ja edelleen...mitä lyhyempi ja iäkkäämpi olet, sitä vähemmän voit - lihomatta - napaasi ahtaa. Jos haluat syödä kuten söit parikymppisenä, sitten vuosi vuodelta juokset yhä pidempiä matkoja.
Ja tähänkin on paljon parempi vaihtoehto olemassa - treenaa voimaa. Omalla tasollasi, mutta hiljalleen nostaen. Ei tarvitse juosta (saa juosta jos haluaa, tarkoitan vain sellaista pakonomaista aerobisen liikunnan harrastamista että hinkutetaan pururataa tuntikausia jotta pysyisi laihana). Eikä tarvitse koko ajan vähentää kaloreita!
Mä en tajua miksi ihmiset mieluummin vähättelevät voimatreenin ja lihasmassan rakentamisen ja ylläpitämisen tärkeyttä ja kituuttavat aina vain pienemmillä kaloreilla kun voisivat treenata maltillisen fiksusti ja syödä napansa täyteen joka ikinen päivä. Laihduttaessa kalorivajeen tulisi olla vain 10% kulutuksesta jotta lihasmassaa säästyisi mahdollisimman paljon ja rasvaa taas lähtisi.
Minkä ikäinen olet? Oletko mies vai nainen? Minkä kokoinen asunto? Asutko mukavasti kerrostalossa vai joudutko tekemään pihahommia? Montako lasta sulla on ja minkä ikäisiä? Kuinka paljon sulla menee viikossa aikaa lastesi harrastuksiin yms kuskaamisiin? Paljonko sulla menee päivässä työmatkoihin aikaa? Onko työsi sellaista, että et ajattele sitä lainkaan sen jälkeen, kun laitat työpaikan oven kiinni? Onko sulla läheisiä (varsinkin vanhoja ihmisiä), jotka odottavat sulta jotain? Onko sun elämäsi sellaista, että voit laittaa noi voimatreenisi kovinkin korkealle prioriteetille elämässäsi ja kaikki muu saa sitten odottaa? Vai elätkö nyt elämäsi ruuhkavuosia ja voimatreeneihisi jää aikaa lauantaisin korkeintaan tunti ja muina päivinä pari minuuttia jos sitäkään?
Vanha kunnon Body for life. 20kg / 3kk. Siinä syödään monta kertaa päivässä.
Paljon kuntoilua ja sama ruokavalio pitkään. Kaikki sokeriset tuotteet pois. Aikoinaan lihosin koska join limsaa todella paljon ja myös olutta. Lopetin ne ja aloin kuntoilee. Kuntopyörällä 1-2 tuntia joka päivä joten laihduin 30 kg.
Laihduin 13 kg kun korvasin lounaan ateriankorvikepatukalla.
"Minkä ikäinen olet? Oletko mies vai nainen? Minkä kokoinen asunto? Asutko mukavasti kerrostalossa vai joudutko tekemään pihahommia? Montako lasta sulla on ja minkä ikäisiä? Kuinka paljon sulla menee viikossa aikaa lastesi harrastuksiin yms kuskaamisiin? Paljonko sulla menee päivässä työmatkoihin aikaa? Onko työsi sellaista, että et ajattele sitä lainkaan sen jälkeen, kun laitat työpaikan oven kiinni? Onko sulla läheisiä (varsinkin vanhoja ihmisiä), jotka odottavat sulta jotain? Onko sun elämäsi sellaista, että voit laittaa noi voimatreenisi kovinkin korkealle prioriteetille elämässäsi ja kaikki muu saa sitten odottaa? Vai elätkö nyt elämäsi ruuhkavuosia ja voimatreeneihisi jää aikaa lauantaisin korkeintaan tunti ja muina päivinä pari minuuttia jos sitäkään?"
Nämä on 90% ihmisistä tekosyitä. Treenata voi kotona, ja aikaa löytyy kyllä jos sen priorisoi tärkeäksi. En tiedä yhtäkään ihmistä joka olisi oikeasti jokaisen hereilläolominuuttinsa kiinni jossain niin ettei ikinä koskaan puolta tuntia voi ottaa itselleen. Ei voiman treenaaminen tarkoita hulluna tuntikausien rehkimistä, päin vastoin. Jos on kyse omasta terveydestä, luulisi kiinnostavan järjestää aikataulu niin että pystyy elämään itselleenkin. Sitä paitsi, jos joku on oikeasti niiiiiiin kiireinen, niin 1000 kcal kitudieetillähän se elämä on vielä hirveämpää. Sitä suuremmalla syyllä kannattaisi panostaa omaan jaksamiseen. T. Eri kirjoittaja
Voimaharjoittelu on ihan sairaan tylsää. Kiireisen ihmisen on vaikea mahduttaa sitä kalenteriinsa senkin takia, koska elämässä täytyy olla aikaa myös kivoille ja rentouttaville asioille.
Aloin syömään vähemmän niin laihduin
Vierailija kirjoitti:
Helppo homma. Söin vähemmän ja liikuin enemmän. Ei se ole sen vaikeampaa.
Jos se olisi niin helppoa kuin annat ymmärtää, koko Suomessa olisi tuskin kymmentäkään lihavaa ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihdutin 6 vuotta sitten 22 kg normaalipainon ylärajoille VLCD-menetelmällä. Söin lähinnä pussipirtelöitä ja vähän rasvatonta raejuustoa, kalkkunaleikettä, saksanpähkinöitä, pellavansiemeniä ja joitain vähäkalorisia vihanneksia. Laihdutus kesti vähän yli 3 kuukautta. Pari kiloa nesteitä tuli heti takaisin kun siirryin tavalliseen ruokaan ja sen jälkeen olen lihonnut taas muutama kilon, mutta suurin osa pudotetusta painosta on edelleen poissa.
Anteeksi mitä, 3 kuukaudessa 22 kg?? Miten tuollainen on mahdollista, itsellä lähtenyt 10 kg samassa ajassa, toki lähtöpaino oli normaalipainon ylärajoilta.Vajaan parin kilon pudotus viikossa on mahdollista saavuttaa, jos syö joka päivä n. 2 000 kcal vähemmän kuin kuluttaa.
En puhunut terveellisyydestä vaan siitä mikä on mahdollista ilman että henki menee. Mutta jos otetaan terveellisyys puheeksi, nuori 250-kiloinen mies kuluttaa päivässä yli 5 000 kcal vaikkei tekisi juuri mitään. 2 000 kcal päivittäisellä kalorivajeella laihduttamisessa ei ole mitään epäterveellistä, jos syö silti yli 3 000 kcal/vrk.
Suomessa lihavuusleikkauksista tulokset ovat onnistuneita sen vuoksi, että kyseessä on yli vuoden kestävä hoitopolku. Vain noin 16% leikatuista lihoo takaisin lähtöpainoonsa viiden vuoden aikajänteellä leikattujen painoa tarkastellessa. Useimmat lihovat muutaman kilon alimmasta painostaan leikkausta seuraavana vuotena, jolloin paino alkaa lähteä monella muullakin tavalla laihduttaneella nousuun.
Leikatun mahalaukun venyttäminen on tuskallinen prosessi ja todella harva pystyy syömään kolmea desiä suurempia ruoka-annoksia edes toisenakaan vuonna leikkauksen jälkeen. Yleisin syy lihomiselle on siinä, että lipsutaan ohjeesta syödä aterioita 3-4 tunnin välein. Lihavuusleikatun ruokavalio on tarkoitettu loppuiäksi. Laihdutusvaiheen jälkeen on normaalia, että annoskoko kasvaa 300-350 grammaan/ateria.
Mahalaukkua ei tarvi venyttää laisinkaan, mikäli suussa on koko ajan jotain ohimennen otettua kuten pähkinöitä, manteleita, juustoa tai paloja siitä tummasta suklaasta, jota neuvotaan syömään pala kerrallaan aina kahvin kanssa. Vielä petollisempia ovat juomat, jotka eivät aiheuta minkäänlaista kylläisyyttä, mutta sisältävät energiaa.
Nykyään lihavuusleikatulle voidaan määrätä myös laihdutuslääkettä, mikäli paino pyrkii nousemaan. Sen lisäksi tuen määrä on lisääntynyt paljon entisiin aikoihin verrattuna, koska Terveyskylän Painonhallintatalossa on tarjolla digitaalista apua jo ennen kuin ongelmat pääsevät liian suuriksi. Lihavuusleikkaus on koko loppuelämään vaikuttava päätös ja julkisella puolella ei leikata heitä, joilla ei nähdä olevan edellytyksiä elää lihavuusleikatun elämää.