Millainen oli se mies, jota et koskaan saanut, etkä voi unohtaa?
Kommentit (30)
Huumorintajuinen, aidosti kiltti ja mukava.
Kuoli äkillisesti nuorena. Meillä oli ollut jo alkuvaiheen silmäpeliä ja juttua, mutta Tuoni vei senkin.
Kiltit miehet istuvat lopulta kaupungin vuokrayksiössä ja maksavat elareita. Ei ihme, että on useimpien suominaisten miestoiveissa.
Exä, jonka jätin masennukseni vuoksi, oli mielessäni vuosia. Hän piti minuun vuosittain yhteyttä humalassa. Toiveeni heräsi aina näistä yhteydenotoista, mutta lopputulos oli aina sama. Hän katosi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Ja meni suhteisiin muiden kanssa. Sydämeni särkyi pikkasen joka kerta. Mutta kai olin tämän ansainnut. Siitä on yli 20 vuotta kun erosimme. Hänellä on ollut pitkiä suhteita ja saanut pari lastakin. Tänä vuonna aamuyöllä tuli jälleen viesti. Tällä kertaa en enää vastannut. Toiveeni yhteenpaluusta päättyi viimeisen yhteydenpidon aikaan yli 5 vuotta sitten.
Viime vuonna kohtasin ihanan miehen, jonka toivon olevan loppuelämäni rakkaus.
Exä oli ihana. Harmi, että olin niin pahasti masentunut etten voinut jäädä suhteeseen pilaamaan hänen elämäänsä. Jos asiat olisi mennyt toisin, ehkä meillä olisi perhe ja lapsia. Toivon hänelle kaikkea hyvää. Hän on hyvä ihminen.
En haaveile miehistä, jotka eivät pidä minusta. Eivät he olisi minulle hyviä kumppaneita.
Vierailija kirjoitti:
En haaveile miehistä, jotka eivät pidä minusta. Eivät he olisi minulle hyviä kumppaneita.
Täysin samaa mieltä, mutta lisään sen, että yhden tapauksen muistan ikuisesti, vaikka en enää haaveile. Oli ensi havahtumisen jälkeen täysin käsittämättömästi jotenkin niin rakkaan ja oikean näköinen ja oloinen, että meinasi järki lähteä.
En kyllä tehnyt aloitta saadakseni koska oletin että mulla ei oo mitään mahkuja mutta Costello Hautamäki ja se italialainen Fabio. Mulla oli exän kanssa diili että jos ne tulee soittaan meidän ovikelloa niin mulla on lupa lähtee paneskemaan ja hänellä vastaavasti jos Anna Ericksson soittelee. Eivät koskaan soitelleet meidän ovikelloa;)
Toisinpäin.. olen siis mies ja yli neljän kymmenen jo..
alle 18 vuotiaana ihastuin todella palavasti itseäni 3 vuotta vanhempaan naiseen.
Ihastus oli molemminpuoleista, siitä olen varma. Ikäero oli tuolloin niin merkittävä ettei jutusta mitään tullut, vanhempansa olivat hyvin konservatiivisia ja hän itsekin ns. uskovainen.
Nainen meni naimisiin jo 21 vuotiaana, mulle oli todella tuskallista olla heidän häissä.
Jälkeenpäin olen kuullut että mies on pahoinpidellyt ym. tätä naista eli ei mikään unelmamies sittenkään.
En tiedä olisiko meidän jutusta mitään tullut, mut ajattelen aina vieläkin välillä että mitä olisi voinut tulla.
Lämmöllä muistelen sua M**ka
Sellaista ei ole ollut, joka ei olisi unohtunut, tai siis menettänyt kiinnostavuutensa/merkityksensä. En ole kenenkään perään jäänyt haikailemaan.
Dave Grohlia en saanut, ei me olla edes tavattu kuin unissani.