Miksi vanhemmat ihmiset eivät osaa muistella menneitä aikoja mitenkään mielenkiintoisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun suvusta 3/4 on Turun seudulta ja 1/4 Karjalasta. Jutut on hyviä, monipolvisia ja kontekstilla. Kuuntelin lapsena mielellään 1900-l alussa syntyneiden isovanhempien ja heidän sisarustensa juttuja. He ei tietenkään olleet boomereita vaan boomereiddn vanhempia.

Ja suvussani ei ollut ennen minua yhtään akateemista. Lahjakkaita tarinan iskijöitä kyllä, kuten isoisäni veli Etelä-Karjalasta.

Karjalaiset on tunnettuja paskanpuhujia. 

WTF OMG LOL!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tämän päivän vanhemmille ihmisille ole käynyt elämässä mitään mielenkiintoista kun eivät ole kokeneet sotaa. Ovat eläneet pitkälti ihan samaa tylsää elämää kuin me nuoremmatkin.

Mites nykynuoret: Asuttiin tossa, en tiedä osoitetta, pelasin.

"Aa, se oli vuosi 2022 tai -23... Joo, oli -22, kun silloin Tiktokissa trendasi X." "Niin, ja toi oli paljon aiemmin. Silloin kun ice bucket challenge oli pinnalla!" "Katselin niitä vaikuttaja Y:n ja skenettäjä Z:n videoita, kun muutettiin tuolta." "Juu, tuolloin vuonna 2025 melkein kokeilin haastetta Å mutta en jaksanutkaan kun olisi pitänyt ensin hakea ruokasoodaa kaupasta." 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun suvusta 3/4 on Turun seudulta ja 1/4 Karjalasta. Jutut on hyviä, monipolvisia ja kontekstilla. Kuuntelin lapsena mielellään 1900-l alussa syntyneiden isovanhempien ja heidän sisarustensa juttuja. He ei tietenkään olleet boomereita vaan boomereiddn vanhempia.

Ja suvussani ei ollut ennen minua yhtään akateemista. Lahjakkaita tarinan iskijöitä kyllä, kuten isoisäni veli Etelä-Karjalasta.

Karjalaiset on tunnettuja paskanpuhujia. 

Karjalaista tarinointia kutsutaan nykyisin small talkiksi. Hämäläinen puhumattomuus taas on vähämielisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, huomasin tämän viimeistään silloin, kun varusmiespalvelustaan aloitelleet veljeni ja serkkuni koittivat kärttää isoisältämme 50-luvun parhaat inttistoorit. Vastaukset oli ympäripyöreitä parin sanan lauseita, vaikka armeijastahan on tunnetusti maailman helpointa saada ihan hirveän hulvattomia keskusteluja aikaan. Sama epäpuhuminen alkaa aina minkä tahansa puheenaiheen kanssa, kun keskusteluun aletaan ns. paneutua kunnolla ja sivulauseita alkaa tulla liikaa. Säästä ja hintojen noususta vaari sitten jaksaakin jauhaa loputtomiin, joten ei ainakaan puheen tuottaminen tuota ongelmia. Mietin välillä että onkohan tuon ikäluokan ihmiset vain istuneet kotona kiikkustuolissa teinistä asti maikkaria tuijotellen kun mitään oikeaa juteltavaa ei ole kertynyt kovalevylle

Oma isoisäni ei osannut kertoa sota-ajoista juuri mitään mielenkiintoista. Ei armeijasta, ei taisteluista, ei mistään.

Toisen ihmisen tappaminen ei ole mittään pleikkaripelii. Lyhyesti virsi kaunis.

Tavalliset ihmiset on tylsiä, siksi ne on tavallisia ihmisiä. Ei niiden elämässä ole muisteltavaa. Syntyi, eli ja kuoli. Se siitä.

Minusta apn aloitus oli ikävä ja asenteellinen.

Itserakkaita ihmisiä jotka eivät ole keskittyneet itse elämään koskaan.

Muistavat vain ulkoisia tapahtumia ja yleensä varsinkin niitä mitä muut ovat tehneet tai mikä on ollut ikävää omasta mielestä.

Koska niissä menneissä ajoissa ei ollut mitään mielenkiintoista.  Ne oli sen ajan normaalia elämää.  Tuskin tämän päivän lapsetkaan 60 vuoden päästä kertovat mielenkiintoista tarinoita omasta lapsuudestaan.  Pitää tapahtua jotain tavallisuudesta poikkeavaa,  jotta muistojensa perusteella voisi kertoa jotain mielenkiintoista. Se,  että on asunut jossain tai käynyt jossain keikalla tms ei ole mitenkään erikoista ja mieleenpainuvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edes jotakin. Sanoiko Mick mitään erikoista? Oliko settilista minkälainen? Oliko mitään erikoista joka jäi mieleen? Anna tulla, puserra, älä luovuta.. anna edes jotakin. Mutta kun ei mit

Voi sen hiivatin settilista! Ei silloin ollut tuollaista sanaa.

Yritän tässä muistaa, mitä tapahtui lapsuudessa, vaikka ei siitä edes kauaa ole. Matkusteltiin juu, mutta muistanko mitään muuta kuin että oltiin lentokoneessa. Kuvista näkee, että kaikkea on tehty, mutta muistikuvia ei juuri ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos on kansakoulun käynyt, ei ole mistä ammentaa.

Miksi alapeukku? Näinhän se on. Vanhuksia on kahta lajia: yliopistokoulutetut ja kansakoulun käyneet.

Tää on muuten totta. Boomerit ei käyneet mitään opistoja, niillä oli vain nuo kaksi vaihtoehtoa. Siksi boomereissa ei ole lainkaan sairaanhoitajia, insinöörejä, teknikkoja tai edes merkonomeja! Nuo koulutukset keksittiin vasta peruskoulun myötä.

MITÄ HORISET!

Kaupan alan koulutuksella Suomessa on pitkät perinteet. Se alkoi vuonna 1839 ruotsinkielisessä Handelsskolan i Åbo -oppilaitoksessa.[1] Ensimmäinen suomenkielinen kaupan alan oppilaitos oli puolestaan 1887 perustettu Kuopion kauppakoulu.

Oletko koskaan kuullut sellaisesta asiasta kuin sarkasmi?

Vai oikeastiko nykynuoret ovat niin tyhmiä, etteivät erota selkeää vinoilua (boomeritermi) asiallisesta kirjoituksesta? Jos vanhuksia on vain kahta lajia (vastasin viestiin "Vanhuksia on kahta lajia: yliopistokoulutetut ja kansakoulun käyneet."), niin ei voi olla opistotason koulutusta, eihän?

Vierailija kirjoitti:

Minusta apn aloitus oli ikävä ja asenteellinen.

 

Ai koska se vähän kritisoi sitä sukupolvea josta ei saa ikinä sanoa mitään negatiivista? 

50-vuotias lapseni ei muistanut käyneensä teininä Turkissa yhden ryhmän kanssa.  Puhuttiin miten paljon ovat matkustelleet ja asuneet eri maissa,  vaatimattomat lapsuusmatkat leningrad, tukholma, se turkin matka, sanoi ettei muista niistä mitään.

Viestisi on aika asenteellinen, mutta taidatkin olla vielä hyvin nuori. Ihmisillä on erilaiset tavat muistaa. Kaikkia asioita ei välttämättä haluta jakaa kenen tahansa kanssa. Ehkä olet luonteeltasi ulospäinsuuntautunut, ja päästät suustasi ulos kaiken sen kummemmin miettimättä? Sulkeutuneempi ihminen ei välttämättä halua jakaa asioita, koska kokee sen ehkä vaikeaksi tai turhaksi. Tunteista puhuminen spontaanisti ja tunnetilojen kuvailu sanallisesti on itsellenikin hyvin vaikeaa. Erilaiset mielenterveyden häiriöt, kuten masennus, vaikuttavat myös muistojen syntymiseen (latistunut tunne-elämä -> vähemmän muistoja). Tietämättä ihmisen taustoja, on aika ylimielistä lähteä arvostelemaan toista.

Vierailija kirjoitti:

50-vuotias lapseni ei muistanut käyneensä teininä Turkissa yhden ryhmän kanssa.  Puhuttiin miten paljon ovat matkustelleet ja asuneet eri maissa,  vaatimattomat lapsuusmatkat leningrad, tukholma, se turkin matka, sanoi ettei muista niistä mitään.

Hänelle ne reissut ei olleet merkityksellisiä. Siksi hän ei muista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta apn aloitus oli ikävä ja asenteellinen.

 

Ai koska se vähän kritisoi sitä sukupolvea josta ei saa ikinä sanoa mitään negatiivista? 

Ai ettäkö ei saa sanoa?  Täälläkin aloituksissa yksi pääteema boomerien pahuus. Eri muodoissa, äiti, anoppi, isä, molemmat tyhmät vanhemmat  jne.  Eläkkeet, liian pitkä elinikä, loputtomiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta apn aloitus oli ikävä ja asenteellinen.

 

Ai koska se vähän kritisoi sitä sukupolvea josta ei saa ikinä sanoa mitään negatiivista? 

Apn aloitus ei mitenkään loistanut tarinankerronnallisesti. Eikö nuoret osaa nykyään muuta kuin nimitellä ja löytää muista jotain nuoren mielestä epämieluisaa. Ihmiset ja sukupolvet ovat erilaisia, onneksi aika opettaa nämäkin vanhempien negaajat vielä hyvin karulla tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Tarinankerronta on taito, jota läheskään kaikilla, ihan iästä riippumatta, ei ole.

Eräs työkaveri on niin hyvä tarinankertoja, että osaa kertoa mielenkiintoisesti vaikka tulitikun sytyttämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Koska niissä menneissä ajoissa ei ollut mitään mielenkiintoista.  Ne oli sen ajan normaalia elämää.  Tuskin tämän päivän lapsetkaan 60 vuoden päästä kertovat mielenkiintoista tarinoita omasta lapsuudestaan.  Pitää tapahtua jotain tavallisuudesta poikkeavaa,  jotta muistojensa perusteella voisi kertoa jotain mielenkiintoista. Se,  että on asunut jossain tai käynyt jossain keikalla tms ei ole mitenkään erikoista ja mieleenpainuvaa. 

Mä ajattelen samalla tavalla. Aloittajan mainitsema asia, että pihalla oli paljon lapsia, on ehkä mielessä sen vuoksi, että nykyisin ei enää ole. Poikkeaa siis nykypäivästä. Sen sijaan sellainen olisi varmaan jäänyt 1960-luvulta mieleen, jos pihalla ei olisi vaikka pariin kuukauteen ollut lainkaan lapsia. Mutta kun aina oli, niin se oli ihan tavallista ja normaalia arkea eikä siihen kiinnittänyt sen vuoksi mitenkään erityistä huomiota. Tai jos oma lapsuus olisi jollain merkittävällä tavalla poikennut kavereiden lapsuudesta, niin se olisi varmaan jäänyt mieleen.