Miksi vanhemmat ihmiset eivät osaa muistella menneitä aikoja mitenkään mielenkiintoisesti?

Nuoriso luulee että youtube videoilla olisi muka oikeaa tarinankerrontaa. Ei! Tubettajat keskittyvät lähinnä palvelemaan algoritmia ja pyrkivät pitämään runsaudenpulasta kärsiviä adhd katsojia videon loppuun saakka kaikenlaisilla manipulatiivisilla kikoilla. Ei se ole mitään tarinankerrontaa vaan psykologista sodankäyntiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt jo eläköitynyt työkaveri oli katsomassa Rolling Stonesia Yyterissä 1965 ja minä kovana Rollari-fanina kärtin häneltä tuntemuksia keikasta, yleisiä fiiliksiä jne. Mutta sieltä vaan tuli vastauksena että "olihan se semmoista se". Niin mitä "semmoista"? Lopulta alkoi tulla sellainen kuva ettei hän edes muistanut koko keikasta mitään. Oliko hän edes tajunnutkaan miten legendaarisesta bändistä oli kyse? 

 

Ei se ehkä silloin vielä ollut niin "legendaarinen", että silloin olisi tajunnut että se vielä 60 vuoden jälkeen on suosiossa. 

Kyllä se oli maailman toiseksi suurin bändi jo tuolloin heti Beatlesin jälkeen.

Toki, mutta ei vielä legendaarinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt jo eläköitynyt työkaveri oli katsomassa Rolling Stonesia Yyterissä 1965 ja minä kovana Rollari-fanina kärtin häneltä tuntemuksia keikasta, yleisiä fiiliksiä jne. Mutta sieltä vaan tuli vastauksena että "olihan se semmoista se". Niin mitä "semmoista"? Lopulta alkoi tulla sellainen kuva ettei hän edes muistanut koko keikasta mitään. Oliko hän edes tajunnutkaan miten legendaarisesta bändistä oli kyse? 

 

Mitä olisi pitänyt sanoa? Itsekin koen vaikeana kokemusten kuvailun. Oma fiilis voi olla mahtava mutta miten sen selittää ihmiselle joka ei ole ollut paikalla, saati sitten vuosien jälkeen. 

Jotkut ovat sellaisia, etteivät he kiinnitä huomiota mihinkään. Heiltä on turha kysyä mitään. Yksityiskohdat eivät jää heidän mieleensä.

Tuossa Rollari-esimerkissä olisi kiinnostavaa tietää, millaisilla kamoilla siihen aikaan soitettiin ja miten äänentoiston riittävä kuuluvuus varmistettiin. PA:ta ei kai noihin aikoihin vielä käytetty. Oliko Brian Jones vielä elossa noihin aikoihin (oli hän)? Mitä biisejä soittivat, ainakin noin suunnilleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, huomasin tämän viimeistään silloin, kun varusmiespalvelustaan aloitelleet veljeni ja serkkuni koittivat kärttää isoisältämme 50-luvun parhaat inttistoorit. Vastaukset oli ympäripyöreitä parin sanan lauseita, vaikka armeijastahan on tunnetusti maailman helpointa saada ihan hirveän hulvattomia keskusteluja aikaan. Sama epäpuhuminen alkaa aina minkä tahansa puheenaiheen kanssa, kun keskusteluun aletaan ns. paneutua kunnolla ja sivulauseita alkaa tulla liikaa. Säästä ja hintojen noususta vaari sitten jaksaakin jauhaa loputtomiin, joten ei ainakaan puheen tuottaminen tuota ongelmia. Mietin välillä että onkohan tuon ikäluokan ihmiset vain istuneet kotona kiikkustuolissa teinistä asti maikkaria tuijotellen kun mitään oikeaa juteltavaa ei ole kertynyt kovalevylle

Oma isoisäni ei osannut kertoa sota-ajoista juuri mitään mielenkiintoista. Ei armeijasta, ei taisteluista, ei mistään.

Mun isoisä olisi tykäännyt muistella sotaa, ja oli hyvä kertomaan tarinoita, mutta mummo ei antanut puhua niistä. Mummo keskeytti aina jutun  ja vaihtoi puheenaihetta.

Itse olen mielestäni hyvä muistamaan ja kertomaan, mutta eipä zoomereita kiinnosta, eivät jaksa kuunnella kun ei ole tiktokkia 😂

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihmisestä ja hänen kielellisestä lahjakkuudestaan, usein koulutustasosta ja ennen kaikkea asemasta. Jos on joku 45 vuotta tehtaassa duunannut niin eihän siitä mitään muistoja sen kummemmin kerry. Pelkkää muistimössöä. Mitä noita muistelemaan. Se on ihan sama mitä tapahtui 1973 tai 1978. Samaa tehtaan kolinaa vaan.

Tehtaalla ollut voi kertoa muuttuneista työmenetelmistä, koneista, tuotteista, asiakkaista yms Tuo on vain sitä historiaa joka ap tuskin kiinnostaa. Itseäni ei kauheasti kiinnosta jonkun Rollarin keikka hehkuttelut. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt jo eläköitynyt työkaveri oli katsomassa Rolling Stonesia Yyterissä 1965 ja minä kovana Rollari-fanina kärtin häneltä tuntemuksia keikasta, yleisiä fiiliksiä jne. Mutta sieltä vaan tuli vastauksena että "olihan se semmoista se". Niin mitä "semmoista"? Lopulta alkoi tulla sellainen kuva ettei hän edes muistanut koko keikasta mitään. Oliko hän edes tajunnutkaan miten legendaarisesta bändistä oli kyse? 

Ei se ehkä silloin vielä ollut niin "legendaarinen", että silloin olisi tajunnut että se vielä 60 vuoden jälkeen on suosiossa. 

No tämä. On myös mahdollista, että muistot siitä hetkestä on lähinnä liittyneet hauskanpitoon ystävien ja kavereiden kanssa ja Rollarit oli vaan yksi yhtye, joka siellä oli soittamassa. Eikä ajateltu, että wau tästä yhtyeestä pitää nyt painaa mieleen mahdo

Maunula?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarinankerronta on taito, jota läheskään kaikilla, ihan iästä riippumatta, ei ole.

 

Todellakin, se vaatii itse asiassa monenlaisia taitoja ja luovuutta, jotta kuultava on millään tapaa mielenkiintoista. Tai että ihminen tosiaan saa yhtä tylsää lausetta enemmän ulos itsestään. 

Esim. Helsingin Kulttuuritalolla on ollut esiintymässä 60- ja 70-luvuilla vaikka ketä legendoja, ja siellä ollaan oltu katsomassa. Pohjalta, olihan se 😅

Toisaalta kun mietit, miten ns. tylsiä ja yksinkertaisia ihmiset noin ylipäänsä ovat, niin eipä se ole mihinkään muuttunut. 

Mutta oliko ne legendoja jo 60- ja 70-luvulla? Jos ei,  niin ei niihin silloin sellaisina suhtauduttukaan. 

No, sanotaan nyt vaikka Led Zeppelin, Miles Davis ja Jimi Hendrix - jotka kaikki ovat Kultsalle silloin uransa huipulla olleet. Kaikki aivan massiivisia jo silloin. 

Mun mummini osasi kertoa todella elävästi lapsuudestaan Helsingissä. Hän kasvoi Kallion friiduna ja jo pienenä sain tietää, että silloin Helsingissä oli nuorisojengi nimeltä sakilaiset ja heillä oli tietynlainen pukeutumistapa ja puhuivat tietysti Stadin slangia.

Mummi kertoi myös kuinka Helsingissä ei ollut niin paljon siltoja kuin nykyään, vaan moneen paikkaan kuljetttiin lautoilla. Ilmeisesti tästä tulee nimi Lauttasaari. Mummin mukaan myös Kulosaareen kuljettiin lautalla, jonne se ratikka ajettiin. Ei siis mitään uutta nämä Kruunusillat tuo :D

Synkimmät muistot lapsuuden ajalta liittyivät sisällissotaan. Kalliohan joutui työväenkaupunginosana saksalaisten pommituksen kohteeksi. Tykeillä kuulema ampuivat ihan tavallista väkeä tulossa Hakaniemen torilta. Mummin mukaan ihmisiä ja hevosia kuoli. Hän oli salaa karannut veljiensä kanssa torille katsomaan taistelun jälkitilannetta ja näki kuolleen naisen ilman päätä kauppakassi vielä käsissään. Hän näki myös torilla kuolevia hevosia, jotka olivat saanet osumia aseista. Hän oli jo 13-vuotias mutta äkkiä kuulema tuli ikävä äitiä tämän kauhun edessä. Pitkäsilta sai paljon osumia tuona päivänä kertoi mummi, ja olen käynyt katsomassakin, siellä edelleen ainakin sillan vasenta puolta kulkiessa keskustasta Kallioon päin näkyy edelleen jälkiä etenkin siinä sillan katveessa Kallion päässä.

Vierailija kirjoitti:

Nyt jo eläköitynyt työkaveri oli katsomassa Rolling Stonesia Yyterissä 1965 ja minä kovana Rollari-fanina kärtin häneltä tuntemuksia keikasta, yleisiä fiiliksiä jne. Mutta sieltä vaan tuli vastauksena että "olihan se semmoista se". Niin mitä "semmoista"? Lopulta alkoi tulla sellainen kuva ettei hän edes muistanut koko keikasta mitään. Oliko hän edes tajunnutkaan miten legendaarisesta bändistä oli kyse? 

 

No, minä olin Kingston Wallin viimeisellä keikalla ja ei paljoa hetkauttanut sillä hetkellä.

En edes silloin pitänyt heidän musiikistaan.

Bändi on legendaarinen vasta sitten,  kun sen musiikkia kuuntelee ja keikoille tulee huippuvuosien fanien lapset ja vielä lapsenlapsetkin.  Yhdestäkään bändistä ei voi etukäteen tietää, tuleeko se kuulumaan 50 vuoden päästä legendaarisiin vai ei.  Aikakautensa huippusuosittu bändi ei läheskään aina ole vuosikymmenten päästä legendaarinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt jo eläköitynyt työkaveri oli katsomassa Rolling Stonesia Yyterissä 1965 ja minä kovana Rollari-fanina kärtin häneltä tuntemuksia keikasta, yleisiä fiiliksiä jne. Mutta sieltä vaan tuli vastauksena että "olihan se semmoista se". Niin mitä "semmoista"? Lopulta alkoi tulla sellainen kuva ettei hän edes muistanut koko keikasta mitään. Oliko hän edes tajunnutkaan miten legendaarisesta bändistä oli kyse? 

 

Mitä olisi pitänyt sanoa? Itsekin koen vaikeana kokemusten kuvailun. Oma fiilis voi olla mahtava mutta miten sen selittää ihmiselle joka ei ole ollut paikalla, saati sitten vuosien jälkeen. 

 

Jotkut ovat sellaisia, etteivät he kiinnitä huomiota mihinkään. Heiltä on turha kysyä mitään. Yksityiskohdat eivät jää heidän mieleensä.

Tuossa Rollari-es

Keskiverto keikoilla kävijä ei ole musiikin ammattilainen ja sen vuoksi ei kiinnitä mainitsemiisi asioihin huomiota.  Keikoilla käydään usein kavereiden kanssa ja kaverit ja niiden seura siellä on tärkeämpi kuin kirjoittaa muistivihkoon, mitä biisejä soitettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu olevan kahta eri koulukuntaa kansakoulun käyneissä buumereissa. Toiset ei osaa sanoa mitään, täysin kielellisesti lahjattomia. Toiset taas puhuu paskaa niin että korvat heiluu ja ei ole totuutta yhtään mukana. Sitten on tietysti nämä koulutetummat, joilla voi olla kykyä muistella, mutta he eivät missään facebookin ryhmissä ole.

Sä kuulut iästä riippumatta paskanpuhujiin🤣