Mikä siis on yleisesti pidettävissä hyvänä koulutuksena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä taitais monen vanhemman pullakahvit mennä väärään kurkkuun, jos tietäisivät kuinka moni peruskoulussa pitkäaikaisena sijaisopena vuodesta toiseen oleva ei ole pätevä opettaja ja osa ei ole edes maisterinopintoja koskaan aloittanutkaan. 

Nii-in? Sijaiseksi saa palkata epäpätevän, jos päteviä ei ole saatavilla. Jos koululla on joku hyväksi todettu vakkarisijainen, käyttävät koulut mieluummin tätä kuin vaikka toistuvasti vaihtuvia nuoria opeopiskelijoita. Esim. eläkeläiset ovat suosittuja sijaisia, koska heillä on elämänkokemusta ja monella myös tatsi nuoriin.

Niin ja osa on ollut vakituisesti sijaisopena 20 vuotta putkeen ilman maisterin opintoja. Sehän  todistaa ettei opettajan työ ole rakettitiedettä. Osa osaa sitä tehdä ilman koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä koulutus on yliopistotutkinto hyvillä papereilla arvostetusta yliopistosta, jonne on vaikea päästä. Minulle ne sijaitsevat Suomessa Hki, Tre, Tku siinä järjestyksessä. 

Menee kyllä Hki/ Tku ja vasta sitten Tre. Huonoin on Itä-Suomen yliopisto.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on yleisesti pidettävissä "hyvänä koulutuksena"?

Suoraan sanottuna, hyvä koulutus mielletään usein sellaiseksi, joka johtaa vakituiseen, arvostettuun ja hyvin palkattuun työhön. Yhteiskunnassa arvostetaan edelleen eniten yliopistotutkintoja, erityisesti aloilta kuten:

Lääketiede

Oikeustiede

Tekniikka / diplomi-insinöörit

Kauppatieteet

Tietyt luonnontieteet ja IT

Nämä alat mielletään hyvin koulutettujen ihmisten aloiksi siksi, että niissä on:

Vaativa ja pitkä koulutus

Korkeat pääsyvaatimukset

Hyvät uramahdollisuudet ja palkat

Entä ammatillinen koulutus?

Vaikka ammatillinen koulutus on tärkeä ja tarjoaa työelämätaitoja, sitä ei yhteiskunnassa aina mielletä "hyväksi koulutukseksi" samalla tavalla kuin akateemisia tutkintoja.

Täällä pitäis olla kiellettyä, kuten Ylilaudalla on, nää ai:lta kopsatut sepustukset. Tämä on keskustelupalsta, ei mikään "jaetaan tekoälyn tuotoksia" -palsta. Jos ei kapasiteetti riitä tuottamaan omaa kommenttia, mene vaikka poimimaan mustikoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä koulutus on yliopistotutkinto hyvillä papereilla arvostetusta yliopistosta, jonne on vaikea päästä. Minulle ne sijaitsevat Suomessa Hki, Tre, Tku siinä järjestyksessä. 

Menee kyllä Hki/ Tku ja vasta sitten Tre. Huonoin on Itä-Suomen yliopisto.

Ei yliopiston arvostuksella ole juurikaan merkitystä. Ei niitä papereita kukaan rekrytoija lue ensimmäisen alan työsuhteen jälkeen. Edes Oxfordin maisterin papereilla ei välttämättä työllisty Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Aika moni maisterikin tekee hommia, joissa pärjäisi jopa peruskoulupohjalta. Ihan turhaa vastakkainasettelua ja amisten haukkumista. Nythän ei puhuttu koulutuksen pituudesta, vaan siitä, mikä on hyvä koulutus. Jos koulutuksellaan saa huolehdittua yhteiskunnan kannalta tärkeistä hommista, silloin on vain hyvä, jos koulutukseen ei mene vuosikausia, vaan hommiin pääsee sujuvasti ilman turhaa teorian pyörittelyä. "

En tunne yhtään FM joiden työtä voisi tehdä peruskoulupohjalta. Itsekään en osaisi monenkaan FM työtä tehdä DI-koulutuksella. Opetus matemaattisissa aineissa voisi ehkä vielä jotenkin mennä ja enkun opetus 9-luokkaan asti.

Minä voisin opettaa englantia vaikka lukiotasolla asti. Englanti on toinen äidinkieleni.

eri

Minun äidi

Ensinnäkin, mihin tilastoon perustat väitteesi, että tällä hetkellä olisi paljon epäpäteviä opettajia? Tänä päivänä kunnat ovat nimenomaan tehneet työtä sen eteen, että opettajat olisi päteviä. Toisekseen opettajille on myös aika kova työttömyys tänä päivänä, eikä epäpätevä saa mennä pätevän ohi työnhaussa.

Kolmanneksi, kuka tahansa joka pystyy kirjalliseen ja suulliseen viestintään, pystyy menemään luokan eteen kertomaan että suolesta tulee paskaa. Entäs sitten, kun luokkasi on heterogeeninen, josta 2/3 on S2 -oppilaita, jotka eivät ymmärrä mitä paska tarkoittaa, vaan joudut heille erikseen selittämään kielitietoisen pedagogiikan keinon että se tarkoittaa samaa kuin uloste tai kakka. Samaan aikaan kaksi ADHD- oppilasta pomppii pitkin seiniä ja koitat keksiä heille mahdollisimman toiminnallisen tavan oppia. Yhdellä oppilaallasi on avustaja, jolle selität tulevan tehtävän ohjeistusta jotta hän pystyy neuvomaan tätä avustamaansa oppilasta. Sinulla on seuraavalla välitunnilla valvonta ja haluat käydä vessassa ennen tätä. Sinun pitäisi myös antaa yhdelle oppilaalle kahdeksi viikoksi tehtävät etukäteen, koska ovat perheensä kanssa menossa Thaimaahan kahdeksi viikoksi. Yhdellä oppilaalla on tulossa tehostetun tuen päätös, joka sinun pitää sopia laaja-alaisen erityisopettajan ja tulkin kanssa, koska lapsen vanhemmat eivät puhu suomea. Ainiin, koulussa on menossa kehittämishanke ja sinun pitää kehittää omaa osaamistasi tekemällä tähän liittyviä verkkotehtäviä. Niiden deadline on huomenna. Niin olisi siis helppoa tulla luokan eteen kertomaan että suolesta tulee paskaa 😂

Mietipä uudelleen. Halvennat ylimielisellä kommentillasi opettajakunnan ammattitaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä taitais monen vanhemman pullakahvit mennä väärään kurkkuun, jos tietäisivät kuinka moni peruskoulussa pitkäaikaisena sijaisopena vuodesta toiseen oleva ei ole pätevä opettaja ja osa ei ole edes maisterinopintoja koskaan aloittanutkaan. 

Nii-in? Sijaiseksi saa palkata epäpätevän, jos päteviä ei ole saatavilla. Jos koululla on joku hyväksi todettu vakkarisijainen, käyttävät koulut mieluummin tätä kuin vaikka toistuvasti vaihtuvia nuoria opeopiskelijoita. Esim. eläkeläiset ovat suosittuja sijaisia, koska heillä on elämänkokemusta ja monella myös tatsi nuoriin.

Niin ja osa on ollut vakituisesti sijaisopena 20 vuotta putkeen ilman maisterin opintoja. Sehän  todistaa ettei opettajan työ ole rakettitiedettä. Osa osaa sitä tehdä ilman koulutusta.

Sijaisopettajan tehtävä on pitää oppilaat hengissä ja luokka ehjänä. Kuka tahansa pystyy siihen, siinä olet oikeassa. Sijaistamisella ei ole lähtökohtaisesti mitää tekemistä pedagogiikan kanssa.

Opettajan työtä on helppo arvostella, sillä kaikki ovat olleet koulussa. Harmi vaan että nämä arvostelijat tietää opettajan oikeasta työstä 1% verran 😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mun proffalla on C-kortti. "

Valitettavasti C-kortilla ei pääse täysperävaunun rattiin. Tarvitaan lisää koulutusta.

Minusta ei olisi rekan rattiin, kaivinkoneen, kraanan tai metsäkoneen puikkoihin, vaikka korkeakoulutettu olenkin. Kaikissa em. ammateissa tarvitaan huikea stereonäkö.

99% ihmisistä kuitenkin pystyy oppimaan tuollaiset. Ei ole mitään rakettitiedettä. 

Nyt meni yläkanttiin. On yllättävän paljon sellaisia jotka reputtaa jmkerta toisensa jälkeen. 

Noh, ehkä amispiireissä tumpeloita riittää sitten.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä taitais monen vanhemman pullakahvit mennä väärään kurkkuun, jos tietäisivät kuinka moni peruskoulussa pitkäaikaisena sijaisopena vuodesta toiseen oleva ei ole pätevä opettaja ja osa ei ole edes maisterinopintoja koskaan aloittanutkaan. 

Totta, ne muodollisesti pätevät ja vakituisessa virassa olevat opettajat ovat töissä ainoastaan kesäkuun alusta elokuun puoliväliin.

Olen kuulemma kouluttamaton, kun vain lukio ja amis, puoliso amis. Hyvin ollaan silti pärjätty, aina on ollut mieleisiä töitä, ei ikinä muuta velkaa kuin muutamassa vuodessa pois maksettu talolaina, lapset isoiksi kasvatettu ilman rahahuolia, ns puitteet kunnossa.

Kouluttamattomaksi moittijalla amk-tutkinto ja töitä, mutta velkaa velan perään ja ainaista kituuttamista, yh, ei uskalla vaihtaa työtä vaikka inhoaa sitä.