Keskustelua kristinuskosta

Vierailija kirjoitti:

"Edelleen, kristinusko rakentuu Jeesuksen varaan. Kyllä, Vanha testamentti määräsi kivitystuomioita jos jonkinlaisista asioista, mutta Jeesus sanoi "synnitön heittäköön ensimmäisen kiven". Hän itse oli synnitön, mutta ei silti kivittänyt ketään. "

Eli väkivalta, toisen omaisuuden hajottaminen, uhkailu, solvaaminen, laillisen elinkeinon estäminen ja eläinrääkkäys eivät ole syntejä? Jeesus teki kaikkea näitä ja oli synnitön, joten miten on?

Koska Jeesus oli/on ihmiseksi tullut Jumala, temppeli oli käytännössä täysin hänen kotikenttänsä. Myyjien ja rahanvaihtajien olisi kuulunut noudattaa hänen lakejaan, ei ihmisten antamaa oikeutta väärinkäyttää pyhää aluetta. Jeesus toki antoi demoneille luvan asettua sikoihin, mutta ei käskenyt ketään syöksymään järveen, mikäli tähän viittaat. Demonit syöksyivät sinne sikoina ihan omaksi ilokseen. Ylipäätään synti on pohjimmiltaan eroa Jumalasta, eikä Jumala voi oikein olla erossa itsestään. Jeesus ei siis ole Jumalasta erillinen olento, vaan yksi Jumalan kolmesta persoonasta.

Vierailija kirjoitti:

"kun Jumala nyt kuitenkin on kaikkivaltias, niin miksei hän paranna syöpäsairasta lasta joka takuulla ei ole eläissään syntiä tehnyt?"

Koska emme elää enää paratiisissa, emmekä vielä taivaassa. Maailmankaikkeus on syntiinlangennut, eli kaikki ikävä, sairaudet, masennukset, vatsanväänteet, ilkeys ym. nyt vaan on täällä. 

Tämä elämä ei ole tärkein juttu josta pidetään kynsin hampain kiinni, vaan oikea elämä alkaa vasta taivaassa. Vanhemmat jää suremaan, sekin on  synnin seurausta. Jälleennäkemisen toivossa <3

Ja sekin on naisten vika, joka sinun on tuohon uskoen pakko myöntää.

 

Vierailija kirjoitti:

Itse ajattelen, että poikkeuksellinen kriisitilanne, varsinkin sellainen, jonka ratkaisuun ei pysty itse vaikuttamaan, saa jotkut ihmiset sohimaan sokkona pimeään aivan minkä hyvänsä avun löytämiseksi. Missään tapauksessa en näkisi, että poikkeuksellinen kriisi ja sen aiheuttama psykologinen kaaos olisi jotenkin otollinen olotila syvien totuuksien löytämiseen. Pikemminkin päinvastoin.

Niin, ja sit kun sitä apua ei löydy edes sieltä sokkona pimeässä sohimisesta, niin voi hyvinkin "kädet mennä ristiin" . Se juurikin voi olla se aivan viimeinen oljenkorsi mihin kääntyä kun ei vaan yksinkertaisesti ole mitään muuta enää.

Henkisyys on ihmisen vahvin voimavara. Elämä ei helpoksi muutu uskovaisenakaan, mutta vastoinkäymisten kohdatessa, ymmärrät että Jumala on ainoa muuttumaton turva elämässäsi. Kaikki maallinen on hyvin haurasta, älä turvaa elämääsi pelkästään siihen.

Tiedä, että elämäsi ja kohtalosi on Jumalan käsissä. 

Rakentelen lainaukset tähän vähän eri tavalla, jotta on helpompi käsitellä pointti kerrallaan.

---"Kyllä, Vanha testamentti määräsi kivitystuomioita jos jonkinlaisista asioista, mutta Jeesus sanoi "synnitön heittäköön ensimmäisen kiven"."

Mm. siitä, jos tuore vaimo, johon mies oli tyytymätön, ei ollut vuotanut verta ensimmäisenä yönä. Alle puolet naisista vuotaa verta ekalla kerralla, eli on yli 50% mahdollisuus sille, että verta vuotamaton vaimo oli vuotamattomuudestaan huolimatta neitsyt. Tuollaista lakia ei voi puolustella missään olosuhteissa, missään maailmanajassa, se on yksiselitteisesti täysin paha. Ja sen perään on vielä "hävittäkää paha keskuudestanne", smfh.

Jeesus myös sanoi, ettei laista katoa pieninkään piirto ennen kuin taivas ja maa katoavat. Ajatus, että vanhat lait eivät koske kristittyjä on puhdas paavalismi.

---"Oletan, että ajatusrikoksilla viittaat esimerkiksi Jeesuksen sanoihin siitä, kuinka hulluksi kutsuminen ja naisen katsominen himoiten ovat yhtä kuin murha ja pettäminen. "

Kyllä. Kumoaako mikään sanomasi sen, että himoiten katsominen (yksi luonnollisimmista toiminnoista, jonka terve ja tasapainoinen aikuinen voi tehdä) on yhtä kuin aviorikos? Jos kumoaa, niin kerrotko mikä kohta, koska itse en ymmärrä.

---"Koska ihan jokainen meistä on tavalla tai toisella ansainnut rangaistuksen"

Kas, tämähän unohtui absoluuttisten moraalisten hirviömäisyyksien listastani. Kiitos vinkistä. Toki pitää tarkentaa, että "ikuisen rangaistuksen", mutta sehän kuulunee sinun teologiaasi?

---"Myönnän, että minullekin oli nuorempana ongelma juuri tuo ihmisen kelvottomuuden korostaminen. Tuntui epäreilulta, että kaikki hyvä pitää laittaa Jumalan piikkiin, mutta kaikki paha on meistä itsestämme."

Et ymmärrä edes vähää alusta mistä puhun. Jumala ja Jumalan ansiot ja syyt eivät liity tähän vähääkään. Kysymys ei ole mistään epäreiluudesta, vaan siitä, että ajatus ihmisen perustavanlaatuisesta kelvottomuudesta on tuhoisa. Ihmisiä on kaikin keinoin rohkaistava tekemään maailmasta parempi ja kaikin keinoin rohkaistava olemaan tekemättä maailmasta huonompaa. Kristinuskon maailmankuvassa tuo kaikki on perustavanlaatuisella tavalla hyödytöntä, ja pyrkimys parempaan itseen viime kädessä merkitsee ainoastaan siinä mielessä, mitä se tarkoittaa tuonpuoleisen kannalta, koska tämä maailma on väliaikainen ja tuonpuoleinen pysyvä.

Ajatus, että Gandhi ja Stalin ovat tasan yhtä lailla ansainneet tasan samanlaisen rangaistuksen on ihmisyyden pilkkaamista ja ihmisen arvon polkemista maahan, moraalisesti sietämätöntä ja sanoinkuvaamattoman vastenmielistä.

---"Jumala on luonut meidät, ja siksi hänellä on valta määritellä hyvä ja paha. Katson, että kun sanotaan "Jumala on hyvä", kyseessä ei ole arvio hänen hyvyytensä tasosta, vaan hän itse on kaiken hyvän alku ja mitta. Asiat voivat olla hyviä tai pahoja vain suhteessa häneen."

Eli suomeksi sanottuna, Jumala on kosminen universaali sadisti, narsisti ja psykopaatti, ja se nyt vain on näin ja siksi häntä pitää kumartaa, koska muuten hän heittää ikuiseen kärsimykseen kuten hänellä on oikeus tehdä?

Ei ole mahdollista liian voimallisesti painottaa, että yllä oleva on seuraus sinun sanoistasi, Raamatun sisällöstä ja helvetin teologiasta.

---"Miksi koet ongelmaksi, että Jumala on itse Jeesuksessa Kristuksessa tullut ihmiseksi kärsimään puolestamme sen hinnan, jonka muuten olisimme olleet hänelle velkaa? Haluaisitko mieluummin maksaa sen itse?"

Koen ongelmaksi sen, että pahat teot on pakko hyvittää kärsimyksellä ja verenvuodatuksella. Se, kehen tuo kohdistuu on merkityksetön yksityiskohta.

Jos kristillinen teologia sanoisi, että Jeesuksen oli kärsittävä tuo rangaistus, koska Jumala loi tämän maailman sellaisena kuin se on, tietäen, että se tulisi sisältämään myös syntiä tekeviä ja siten vastuu on lopulta hänen ja rangaistus kuuluu hänelle, niin tuohan olisi edes jossain määrin järkeenkäypää. Tuollainen näkemys on toki Jumalanpilkkaa.

Huomautan lopuksi, että oleellisin edelleen puuttuu: meillä ei edelleenkään ole edes yhtä edes kohtalaista syytä olettaa, että kristinusko on totta.

Eli väkivalta, toisen omaisuuden hajottaminen, uhkailu, solvaaminen, laillisen elinkeinon estäminen ja eläinrääkkäys eivät ole syntejä? Jeesus teki kaikkea näitä ja oli synnitön, joten miten on?

Jerusalemin temppelissä ongelma oli se, että kun ihmisten piti tuoda uhri,kauppiaat keksivät ansaitsemiskeinon myymällä uhrit portilla kovaan hintaan.

Se oli vääryys jota Jeesus ei hyväksynyt  ryövärinluolaksi tehtynä kauppapaikkana.

Ilmiannettu tuputtamisena. Uskonnonvapaus=vapaus uskonnoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä jännä, että kun on tarve väistetllä sitä faktaa, että todisteita kristinuskon puolesta ei ole, niin uskominen on jokaisen oma valinta. Sitten kun on tarve väistellä sitä faktaa, että ihminen ei voi valita uskoa sellaista asiaa, joka hänen ymmärryksensä mukaan on epätosi, niin usko onkin Jumalan lahja.

Tajuatteko te itse edes mitä teette? Vai kirjoittaako tässä kaksi erimielistä kristittyä?

Usko on Jumalan lahjaa siinä mielessä, että ihminen ei itse voi alkaa uskoa, ellei Pyhä Henki kutsu häntä. Kun kutsu on annettu, ihminen voi sitten valita miten sen pohjalta toimii. Vähän kuin mikä tahansa lahja: saajalla on vapaus ottaa lahja vastaan tai hylätä se.

Voiko käydä niin, että ihminen vilpittömästi ei ymmärrä mistä on kysymys, kun Pyhä Henki kutsuu?

Jos kyllä, se ei ratkaise ongelmaa, ei ole mahdollista uskoa todeksi sellaista, mikä parhaan ymmärryksen mukaan on epätotta.

Jos ei, niin näyttää olevan niin, että kaikkia ei edes kutsuta, koska kukaan rationaalinen ihminen ei valitse ikuista kidutusta missään olosuhteissa. Ihan mahdollinen skenaario kai, mutta melko vastenmieliseltä saa Jumalan näyttämään siinä tapauksessa.

Joka tapauksessa, sitä odotellessa kai sitten.

"Jeesuksen nimi on jo todiste siitä, että Hän on todellinen. Kun tuolla kadulla julistetaan pelastusta Jeesuksesta, aina löytyy väkeä joka ihan suuttuu ja ärsyyntyy, käy jopa päälle. Puhupa joulupukista tai puutarhatontuista, niin väki niin hermostu. "

Kuinkahan monta kertaa tämäkin argumentti on osoitettu sysip*skaksi, ja aina vaan samaa kuonaa tuutataan menemään.

Menepä julistamaan, että MPR-rokote aiheuttaa autismia, varmasti löytyy väkeä, joka ihan suuttuu ja ärsyyntyy, ainakin jos minä osun kohdalle. Onko tämä todiste sen puolesta, että MPR-rokote aiheuttaa autismia?

Vierailija kirjoitti:

---"Oletan, että ajatusrikoksilla viittaat esimerkiksi Jeesuksen sanoihin siitä, kuinka hulluksi kutsuminen ja naisen katsominen himoiten ovat yhtä kuin murha ja pettäminen. "

Kyllä. Kumoaako mikään sanomasi sen, että himoiten katsominen (yksi luonnollisimmista toiminnoista, jonka terve ja tasapainoinen aikuinen voi tehdä) on yhtä kuin aviorikos? Jos kumoaa, niin kerrotko mikä kohta, koska itse en ymmärrä.

En nyt lainannut tähän molempia viestejäsi (olettaen että ne ovat molemmat sinulta). Lyhensin myös lainausta, koska järjestelmä valittaa liian pitkästä viestistä. Jokainen voinee lukea alkuperäiset kirjoitukset ylhäältä. On tullut selväksi, että sinä et usko Jumalaan, ainakaan kristinuskon esittämällä tavalla. Minä puolestani uskon, ja luonnollisesti me molemmat katsomme asioita omista viitekehyksistämme.

Tietysti käytännön kannalta on eri asia, että pettääkö puolisoaan konkreettisesti (raskauden ja sukupuolitautien mahdollisuus ainakin) tai jääkö se vain ajatukseksi, varsinkin, jos kukaan ei saa koskaan tietää. Harva meistä kykenee hallitsemaan ajatuksiaan niin ettei koskaan hairahtuisi. Oma näkemykseni on, että jos vaikkapa aviomies aktiivisesti katselee toisia naisia sillä silmällä, hän alkaa väkisin tehdä vertailuja näiden ja oman vaimonsa välillä, miettiä että olisiko aidan takana vihreämpää ruohoa. Vaikka hän ei koskaan siirtyisi ajatuksista tekoihin, tämä saattaa vaikuttaa siihen miten hän suhtautuu omaan vaimoonsa: alkaako esimerkiksi harmitella tämän puutteita ja vikoja ja toivoa, että vaimokin muuttaisi itseään yhtä seksikkääksi kuin nuo toiset naiset.



Voi olla, ettet saa ajatuksesta kiinni tai et vain ole sama mieltä. Kuten totesin, tämä on minun ajatukseni. Vastaavasti murha on perusluonteeltaan ihmisen ainutlaatuisen elämän riistämistä. Hulluksi haukkuminen ja muut pahat sanat eivät ehkä suoraan tapa, mutta ne lannistavat ihmistä, ja tarpeeksi usein toistuessaan saattavat pahimmillaan johtaa itsetuhoiseen käytökseen. Asian ydin ei ole siinä, ovatko ajtukset ja teot kirjaimellisesti yhtä pahoja, vaan että molemmat voivat johtaa pahaan, ja siksi meidän tulisi keskittyä rakentamaan ja kannustamaan, ei solvaamaan.

Kiitos, että täsmensit ajatuksiani ja väärinkäsityksiäni niistä. Joskus voi olla vaikea hahmottaa mitä toinen on tässä kohdassa tarkoittanut, ja siitä syntyy väärinkäsityksiä suuntaan ja toiseen. Kirjoitatkin tässä juuri siitä mihin äsken viittasin: "Ihmisiä on kaikin keinoin rohkaistava tekemään maailmasta parempi". Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihmisen luoneella Jumalalla olisi edelleen oikeutta arvioida meidän hyvyyttämme ja todeta, ettei kukaan meistä onnistu riittävän hyvin. Samalla kristinuskon ydinsanoma on, että tästä kelvottomuudesta huolimatta saamme tulla Jumalan luo. Koska kukaan ei voi ostaa hänen suosiotaan, siksi hän ei meiltä sellaista myöskään odota. Ja edelleen, koska sinä et usko Jumalaan, et tietenkään näe asiaa näin, vaan tarkastelet sitä puhtaan inhimillisestä näkökulmasta. Sinulle ihmisen ymmärrys näyttää olevan kaiken korkein mitta. Tämä ei ollut herja, vain arvio siitä mitä näen. Vaikutat oikein hyväntahtoiselta ja fiksulta ihmiseltä, olemme vain uskonasioista eri linjoilla.

Vierailija kirjoitti:

Ilmiannettu tuputtamisena. Uskonnonvapaus=vapaus uskonnoista.

Sun pitäisi ymmärtää että uskonnonvapaus on myös vapautta uskoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiannettu tuputtamisena. Uskonnonvapaus=vapaus uskonnoista.

Sun pitäisi ymmärtää että uskonnonvapaus on myös vapautta uskoa.

EIhän ole.

Vierailija kirjoitti:

Jeesus myös sanoi, ettei laista katoa pieninkään piirto ennen kuin taivas ja maa katoavat. Ajatus, että vanhat lait eivät koske kristittyjä on puhdas paavalismi.

Ei pelkästään paavalismi:

Apostolien teot 15:22-29

Silloin apostolit ja vanhimmat ja koko seurakunta näkivät hyväksi valita keskuudestaan muutamia miehiä ja lähettää heidät Antiokiaan Paavalin ja Barnabaan mukana, nimittäin Juudaan, jota kutsuttiin Barsabbaaksi, ja Silaan, jotka olivat johtavia miehiä veljien joukossa;  

ja kirjoittivat heidän mukaansa näin kuuluvan kirjeen: "Me apostolit ja vanhimmat, teidän veljenne, lähetämme teille, pakanuudesta kääntyneille veljille Antiokiassa ja Syyriassa ja Kilikiassa, tervehdyksen.

 Koska olemme kuulleet, että muutamat meistä lähteneet, joille emme ole mitään käskyä antaneet, ovat puheillaan tehneet teidät levottomiksi ja saattaneet teidän sielunne hämmennyksiin,

 niin me olemme yksimielisesti nähneet hyväksi valita miehiä ja lähettää heidät teidän tykönne rakkaiden veljiemme Barnabaan ja Paavalin kanssa,

 jotka ovat panneet henkensä alttiiksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen tähden.

 Me lähetämme siis Juudaan ja Silaan, jotka myös suusanalla ilmoittavat teille saman.

 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:

että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!"

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Itse ajattelen, että poikkeuksellinen kriisitilanne, varsinkin sellainen, jonka ratkaisuun ei pysty itse vaikuttamaan, saa jotkut ihmiset sohimaan sokkona pimeään aivan minkä hyvänsä avun löytämiseksi. Missään tapauksessa en näkisi, että poikkeuksellinen kriisi ja sen aiheuttama psykologinen kaaos olisi jotenkin otollinen olotila syvien totuuksien löytämiseen. Pikemminkin päinvastoin.

 

Niin, ja sit kun sitä apua ei löydy edes sieltä sokkona pimeässä sohimisesta, niin voi hyvinkin "kädet mennä ristiin" . Se juurikin voi olla se aivan viimeinen oljenkorsi mihin kääntyä kun ei vaan yksinkertaisesti ole mitään muuta enää.

Henkisyys on ihmisen vahvin voimavara. Elämä ei helpoksi muutu uskovaisenakaan, mutta vastoinkäymisten kohdatessa, ymmärrät että Jumala on ainoa muuttumaton turva elämässäsi. Kaikki maallinen on hyvin haurasta, älä turvaa elämääsi pelkästään siihen.

Tiedä, että elämäsi ja kohtalosi on Jumalan käsissä. 

Se rukoileminen on sitä samaa sokkona sohimista, jos puhutaan ihmisestä, joka ei usko jo ennestään tai ole uskonut joskus aiemmin.

Onko lapsen kuolema riittävä vastoinkäyminen? Se ei ainakaan minun kohdallani vaikuttanut ateismiini suuntaan enkä toiseen, en ole sen jäljiltä enemmän enkä vähemmän ateisti enkä enemmän tai vähemmän vakuuttunut kristinuskon epätotuudesta. Kas kun lapseni kuolema ei ole todiste kumpaankaan suuntaan. Jumalan olemassaolo ei vakavana kysymyksenä yksinkertaisesti käynyt tuolloin mielessäkään.

Minä näen asian niin, että Jumalan ja tuonpuoleisen elämän olemassaoloon uskominen ei ole voimavara, vaan se on yhtäältä psykologisesti vahingollinen todellisuuden kieltämisen muoto ja toisaalta yksi niistä keinoista, joilla uskonnot pysyvät olemassa ilmeisestä epätotuudestaan huolimatta. Olen nähnyt tämän omin silmin äitini kohdalla. Hän on saanut uskonnollisen kasvatuksen, ymmärsi uskonsa olevan ilmeisen epätotta nuorena aikuisena, mutta on alkanut myöhemmällä iällä ns. "uskomaan omalla tavallaan", koska ainoa hänelle opetettu keino käsitellä läheisten kuolemia on "tapaatte sitten taivaassa taas".

Ja vielä, jotta voisin tietää, että elämäni ja kohtaloni on Jumalan kädessä, tulisi minun saada siitä riittävä todistusaineisto. Ilman sitä se ei ole tietoa, vaikka uskoisinkin sen. Toisaalta ilman todistusaineistoa en voi uskoa, halusinpa tahi en.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiannettu tuputtamisena. Uskonnonvapaus=vapaus uskonnoista.

Sun pitäisi ymmärtää että uskonnonvapaus on myös vapautta uskoa.

EIhän ole.

Laki ei koske pelkästään kristittyjen vaan muidenkin vapautta ilmaista oma vakaumuksensa. Perustuslakiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin kirjattu sanan- ja uskonnonvapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeesus myös sanoi, ettei laista katoa pieninkään piirto ennen kuin taivas ja maa katoavat. Ajatus, että vanhat lait eivät koske kristittyjä on puhdas paavalismi.

Ei pelkästään paavalismi:

Apostolien teot 15:22-29

Mikäs tuossa nyt oli ristiriidassa sen kanssa, että ajatus on lähtöisin Paavalilta? Se, että sanotaan, että he rukoilivat Pyhältä Hengeltä johdatusta asiassa? Itse näen tuon niin, että Paavali oli puhunut nämä ihmiset omalle kannalleen.

Viimeistään uskonpuhdistuksesta lähtien lukemattomat kristityt ympäri maailmaa ovat rukoilleet Pyhältä Hengeltä johdatusta erilaisiin opinkappaleiden tulkintoihin, ja se on johtanut valtavaan määrään erilaisia kristinuskon suuntauksia, joista jotkut ovat keskenään lähes täydellisen identtisiä ja jotkut toiset niin kaukana toisistaan, että ovat hädin tuskin samaa uskontoa. Se, että rukoillaan Pyhältä Hengeltä johdatusta ei siis tarkoita sitä, että päädytään oikeaan lopputulokseen. Vai meinaatko, että yksi näistä suuntauksista on tismalleen oikein ja yhdessäkään muussa ei ole rukoiltu ainakaan jokaisessa kohdassa oikean opin tulkinnan saamiseksi, vaan on vilpillisesti keksitty omia tulkintoja?

Itse olisin vedonnut ennemmin siihen kohtaan, jossa Paavali sanoo keskustelleensa Pietarin ja Jaakobin (?) kanssa, ja että he eivät lisänneet mitään hänen sanomaansa. Itse tulkitsen senkin tarkoittavan, että Paavali piti päänsä mahdollisista vastalauseista riippumatta. On vaikea nähdä, etteikö alkukirkossa olisi ollut myös sellaista osastoa, jotka pitivät itseään juutalaisina ja Mooseksen lakiin sidottuna. Vaikea tietenkin sanoa, kuuluivatko Pietari ja Jaakob tähän ryhmään vai eivät.

Vierailija kirjoitti:

En nyt lainannut tähän molempia viestejäsi (olettaen että ne ovat molemmat sinulta). Lyhensin myös lainausta, koska järjestelmä valittaa liian pitkästä viestistä.

Palsta on tosiaan teknisesti ikävän rajoittunut, ja leikkasin lainauksia rajulla kädellä itsekin.

En usko jumaluuksien olemassaoloon. Jos uskoisin, uskoisin jonkinlaiseen minimaalideismiin, eli maailmankaikkeuden luojaan, joka ei välttämättä ole ihmisistä millään tasolla kiinnostunut ja jos on, niin arvoneutraalilla tavalla, vähän samalla tavalla kuin tutkija rotasta laboratoriossa. Ainoa syy, miksi en usko tuollaisen "jumaluuden" olemassaoloon on se, että ainoa todiste sen puolesta on argument from ignorance -virheargumentti: emme tiedä, miten olemassaolo on voinut alkaa, siispä se on alkanut jonkinlaisesta jumaluudesta.

Sielun olemassaolo ja/tai jonkin ihmiseen kuuluvan elementin selviäminen kuolemasta on nähdäkseni vähintään kertaluokkaa epäuskottavampaa kuin minkäänlaisen jumaluuden olemassaolo.

Kristinusko on nähdäkseni aivan ilmeisesti epätotta, samoin kuin islam, hindulaisuus, skientologia, Taivaan portti jne.

Ihmisen ymmärrys ei välttämättä ole kaiken mitta, mutta se on ainoa mitta, jonka tiedämme meillä olevan ja jonka tuloksia voidaan objektiivisesti analysoida, ainakin niin pitkälti kuin mitään voidaan.

Yleisistä asioista erityisiin. Ymmärrän aivan hyvin pointtisi, enkä välttämättä ole siitä edes kovinkaan eri mieltä, mutta nähdäkseni sinä taas et ymmärtänyt pointtia: ei ole kyse siitä, voiko himoiten katsominen olla pitkässä juoksussa vahingollista, jopa yhtä vahingollista kuin aviorikos itse. Kyse on siitä, että Jeesuksen sanojen mukaan himoiten katsominen on aviorikoksen kanssa ekvivalenttia. Tiedän, että vaimoni on katsonut himoiten muita miehiä. Jos ajattelisin kuten Jeesus näyttää ajattelevan, olisin jättänyt hänet jo ajat sitten, koska hän on tehnyt useita aviorikoksia, jollei hän sitten olisi ehtinyt jättää minua ensin, koska minäkin olen tehnyt useita aviorikoksia.

En kanna vaimolleni kaunaa katseista ja ajatuksista, enkä usko hänen kantavan minulle kaunaa katseista ja ajatuksista. Se kaikki on ihmiselle täysin luonnollista, ja jos kantaisin hänelle kaunaa siitä, voisin yhtä hyvin kantaa hänelle kaunaa siitä, että kuukautiset häiritsevät joskus seksielämää. Parisuhteen pysyvyys ei ole halun vaan tahdon asia. Jos ihminen on halujen vietävissä hän on huono kumppani siksi, että hän on halujen vietävissä, ei siksi, että hän katsoo jotakuta himoiten. Jos hän ei tahdo olla suhteessa, en tahdo minäkään, olipa syy mikä hyvänsä. 

Koko Jeesuksen lausunnon osoittaa täydelliseksi hölynpölyksi tämä: onko yhtä vakava rikkomus sinua kohtaan se, että puolisosi katsoo naapuria himoiten kuin se, että puolisosi käy panemassa naapuria?

Jossain määrin sama koskee haukkuminen-murha -asiaa, joskin ero on vähemmän radikaali kuin himoiten katsomisella ja aviorikoksella.

Joudun lopettamaan tältä illalta tähän, mutta arvatenkin vilkuilen ketjua myös huomenna. Arvostan asiallista keskusteluamme.

Missä kohtaa raamatussa kehotetaan tukemaan Israelia. En ole löytänyt.

Paavali ,Pietari,Jaakop olivat seurakunnan perustajia,uuden liiton ,vanha ei ole enää voimassa.

Vierailija kirjoitti:

Missä kohtaa raamatussa kehotetaan tukemaan Israelia. En ole löytänyt.

Esim.Paavali kirjoittaa että me olemme velassa ,koska heidän kautta on meillä kaikki. Profeetat,kirjoitukset,uskonisät,Messias.Juuri joka kannattelee.