Synnytyspelko ja suunniteltu sektio

Minä ja vaimoni talo- ja kissavahtina kun miniä oli elokuussa -24 ensimmäistä kertaa synnyttämässä. Lähtöä laitokselle lykättiin vihoviimeiseen takarajaan saakka odottamaan supistuksia joita ei tullut, perillä sitten aloitettiin normaalin alatiesynnytyksen käynnistys mutta ei vaan lähtenyt käyntiin, meni päivä ja meni yö............. Sitten tekivät sektion ja asia sillä selvä.

Ulkolainen miniä oli hieman huolissaan alatiesynnytyksestä mutta hänellä oli kova luottamus sairaalan toimintaan. Pikkujätkällä kohta 1-vuotissynttärit.

Ei kaikki sektiot ole pelkkää pelkoa. Luulisi teidän äitien ainakin nyt tämän palstan lukeneena ymmärtävän, että se vauva voi olla vaarassa. Itselläni jo aikuiset lapset ja pelon vuoksi eivät sektiolla syntyneet. Myös lapsenlapseni on syntynyt sektiolla, koska hänen äidillä on synnynnäinen aortanahtauma. 

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen poikamainen vartaloltani. Kukaan ei kysynyt haluanko sektion. Lapset syntyi ihan terveinä mutta varsinkin poikalapsi joka oli iso kokoinen oli moni värinen. Oli liian kauan synnytyskanavassa??? On nykyään aikuinen mutta autistinen. Onkohan kellään mitään kokemusta tai tietoa vastaavasta?

Autismi periytyy, ja perimällä on merkittävä rooli autismikirjon häiriöiden kehittymisessä. Tutkimukset osoittavat, että autismikirjon häiriöiden periytyvyys on korkea, arviolta 64-91 % mukaan viimeisimpien arvioiden mukaan. Tämä tarkoittaa, että geneettisillä tekijöillä on suuri vaikutus siihen, kenelle autismi kehittyy. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki sektiot ole pelkkää pelkoa. Luulisi teidän äitien ainakin nyt tämän palstan lukeneena ymmärtävän, että se vauva voi olla vaarassa. Itselläni jo aikuiset lapset ja pelon vuoksi eivät sektiolla syntyneet. Myös lapsenlapseni on syntynyt sektiolla, koska hänen äidillä on synnynnäinen aortanahtauma. 

Juuri näissä tapauksissa sektio onkin paras ratkaisu. Tuo "pelkosektio" on nykyään trendi, eikä hyvä sellainen...

Kyllä vain yhä tästäkin ketjusta paikoin huomaa, miten joitakin naisia hiertävät toisten naisten omat vapaat valinnat. Harvemmin sektion valinneita tuntuu häiritsevän kenenkään alatiesynnytys. Miksi sitten toisinpäin? Kysymys on retorinen. Omaan valintaansa ja omaan elämäänsä tyytyväistä ihmistä harvoin toisten valinnat kiinnostavat saati häiritsevät. Mutta "kun minäkin kärsin niin muidenkin täytyy". Totisesti ei kärsimys aina jalosta.

Vierailija kirjoitti:

En kans suosittele sektiota.

Esikoinen synty hätäsektiolla, sydän äänet katosi kokonaan ponnistusvaiheessa; synty kumminkin täysin terve vauva vaikka elotonta odottivatkin.

Nyt o pientä pelkoa seuraavasta raskaudesta, jos tulen koskaan raskaaks enää, ku sektio voi vaikeuttaa asiaa ja pitkäl 40 lähennetään, ettei aikaakaan paljo ole.

Kyllä se kannattaa yrittää alatietä ensin ja sit men sektioon. Kätilöt ja lääkärit o ammattitaitoisia, luottaisitte heihin.

Myönnän kyl et aika emakkolehmältä tuntu synnytyssalissa, mut pikkujuttu ku palkinto o näi ihana.

Hätäsektio on aivan eri asia kuin suunniteltu sektio. Silloin on todella kiire ja kiireessä virheiden riski kasvaa huomattavasti. Näissä pelotteluissa sektioissa on kaikki sektion tyypit niputettu samaan. Kyllähän sen järkikin sanoo, että sellainen synnyttäjä on yleensä hitaampi toipumaan ja kipeä, joka on vaikka ensin ponnistanut 1,5h ja sen jälkeen alettu hengen hädässä sektioimaan. 

Minua pelottaa synnytys mutta minulla on myös epilepsia. Pahin pelkoni olisi saada kohtaus kesken synnytyksen! Kroppa on niin äärirajoilla niin mitä jos se laukaisee kohtauksen. Saakohan näillä perusteluilla sektion? Olen lykännyt lasten hankintaa myös tämän pelon takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa vaihtoehtona on synnytys parkkihallissa tai taksin takapenkillä tai itkupotkuraivarin jälkeen luvattu sektio. Meillä ns. normaali synnytys alkaa vähitellen olla poikkeus.

Itse en saanut Jorvissa kipulääkitystä, koska anestesialääkäriä tarvittiin ympärileikatun äidin apuna. Suomalaisen naisen kokema kipu ei ole minkään arvoinen, mutta neljättä lastaan saavalle suodaan erityiskohtelu.

Miten ihmeessä sinulle on valunut tieto, missä anestesialääkäri on???

Minulle ilmoitettiin esikoista synnyttäessä, että nyt olisi mahdollisuus saada epiduraali, otatko vai jätätkö, anestesialääkäri päivystää ja olisi nyt tällä osastolla, myöhemmin menee muut kiireellisemmät tapaukset ohi, eikä välttämättä ehdi tulla lainkaan. Niinpä sain sen epiduraalin hieman ideaalista aikaa aikaisemmin.

Mulla piti olla suunniteltu sektio synnynnäisen epämuodostuman vuoksi. Menin sovittuna aikana paikalle, mutta käännytettiin pois, kuulemma liian aikaista. Sain viiden päivän päähän uuden ajan, mutta lapsi päätti syntyä ennen sitä. Sairaalaan en saanut mennä ajoissa, vaikka sanoin siitä epämuodostumista, kuulemma ensisynnyttäjillä kestää aina. Pääsin mä juuri ja juuri sairaalan ovien sisäpuolelle, kun synnytys käynnistyi ja vauva vaan tuli ulos, rikkoen samalla paikkoja, kun sen epämuodostuman vuoksi ei ollut muuten tilaa. Lapsi on terve ja onneksi poika, ettei joudu synnyttämään. Itse käytän pyörätuolia ja vaippoja lopun elämääni. Repeämät voi parantua, kaikki synnytysvauriot ei.

Ehkä ilmaisin asian huonosti, mutta tarkoitin tuolla kontrollin menettämisen pelolla sitä, että synnytyksessä menisi jotain pieleen ja tilanne muuttuisi yhtäkkiä kaaottiseksi esim. vauvalle tulisi joku hätä.

Sektiossa olin toki muiden armoilla, mutta tilanne oli hallittu ja rauhallinen ja mikä tärkeintä en pelännyt niin paljoa vauvan voinnin puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Tosi hyviä vastauksia, kiitos! 

Joku epäili, että some saa ihmiset pelkäämään turhaan. Omalla kohdallani tästä ei ole kyse, vaan ihan lähisuvun kokemuksiin perustuen tiedän, että alatiesynnytys ei todellakaan ole vauvalle tai äidille aina se riskittömin ja helpoin vaihtoehto.

Ai some? No okei, mä olen kuuskymppinen, eli ollut hedelmällisessä iässä valtaosin ennen kuin somea oli edes keksitty. Jostain syystä synnyttäminen on aina tuntunut ihan kamalalta ajatukselta, no onneks en koskaan edes halunnut lapsia. 

"Sektiossa sä oot täysin muiden armoilla. "

No mites nää jutut ikävistä ja veemäisistä kätilöistä, vähättelevistä lääkäreistä - jos sut edes huolitaan sairaalaan synnyttämään? Samalla lailla jokainen synnyttäjä vaikuttaa olevan muiden armoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos ensin tutustuisit positiiviseen materiaaliin liittyen synnytykseen.

Sitä on parjattu ja osittain suuri osa komplikaatioista johtuu vääränlaisesta synnytystavasta (lääketieteellinen).

Mutta on olemassa paljon kurseeja, valmennuksia ja tietoa, jotka kertovat siitä oikeasta tavasta synnyttää (luonnollinen).

 

Luonnossa eläimet synnyttävät pääsääntöisesti aina yksin ja onnettomuuksia sattuu todella vähän. Avustetuissa synnytyksissä (lääketiede tai muu avustaja) riskit kasvavat eksponentiaalisesti.

Mistä sitä tietää, kuinka moni eläinemo kuolee tuonne metsiin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vielä lisäys, ensimmäinen sektio, olin vuotokauden kipeä, toisessa sektiossa en ollenkaan, kun asennettiin kipupumppu. Kotiin pääsin molemmissa 4 päivän päästä synnytyksestä."

Mutta olishan se paljon kunnioitettavampaa näiden sektiokauhistelijoiden mielestä jos eläisit lopun ikääs vaipoissa, pidätyskyvyttömänä. Jotenkin ihan hullua sekin että kehuskellaan jos on selvitty ilman kivunlievitystä, tuleehan siitä väkisin mielikuva että aika löysät on paikat kun se lapsi sieltä vaan "kertapieraisulla" putkahtaa. 

No nyt en ymmärtänyt! En ole kehunut olevani ilman kivunlievitystä. Ensimmäsen sektion jälkeen olin vuorokauden kipeä, sitten helpotti. Kiireellisessä sektiossa en saanut kipupumppua, suunnitellussa sektiossa sain kipupumpun. Nuo vaipat meni yli hilseen!

Tarkoitin että kun on asennetta että vain alakautta (ilman kivunlievitystä) synnyttänyt on oikea äiti ja oikea nainen, eli sillä alatiesynnytyksellä saa sen sädekehän, mitä siitä vaikka siinä repis paikkansa niin että saa olla vaipoissa loppuikänsä. Ymmärsit väärin, mä nimen omaan olen sitä mieltä että sektio pitäis saada aina halutessaan - mutta mitäpä sitä naiselle valtaa omasta kehostaan annettaisiin. 

Kirjoittelin tuolla ylempänä siitä, että minulla on tosiaan kokemusta molemmista. Omien kokemusten perusteella valitsisin alatien. Aina se ei ole mahdollista, ja silloin on sektion paikka.

Alatiesynnytykseen voi valmistautua pysymällä hyväkuntoisena ja normaalipainoisena raskausajan. Synnytyksen kestää hyvässä kunnossa huomattavasti paremmin. Ja toisaalta liikkumisen voi aloittaa melkein heti synnytyksen jälkeen, mikä parantaa mielialaa ja nopeuttaa toipumista raskaudesta.

Netti on täynnä kauhukertomuksia, joista osa on täysin mielikuvituksen tuotetta. Miehillä oli ennen sotajutut, nyttemmin armeijatarinat, naisilla nämä synnytyskokemukset. Ja mitä kauemmin synnytyksestä on kulunut, sitä hurjempia ovat jutut. Hyvä, että ylipäänsä kukaan jäi eloon ym. Lapsen syntymän jälkeen huomio keskittyy usein vain vauvaan. Vauvan terveyttä ja kehitystä seurataan neuvolassa. Vauvalle tuodaan lahjoja ja hänen vointinsa kiinnostaa kaikkia. Äiti, joka tottui olemaan keskipisteenä raskausaikana, voi kaivata huomiota ja myötätuntoa, ja se on juuri monien kauhutarinoiden takana. Äidit tarvitsevat huomiota kyllä, mutta sitä voi hakea väärällä tavalla. Heidät pitäisi huomioida muuten, niin nuo tarinat jäisivat keksimättä.

Moni myös kuvittelee itsensä hennoksi liljaksi, joka ei pysty tekemään mitään niin brutaalia kuin alatiesynnytys. Aasialaiset hennot naiset synnyttävät ongelmitta isoja vauvoja, miettikääpä sitä. 

Humaanit syyt näin ensi kerran sektion perusteina 25 v sitten!!

Nainen,joka hankkiutuu raskaudentilaan, on ollut epähumaani tulevaa lastaan kohtaan

Sektio ei ole turvallinen, se on vain vaihtoehto alatuesynnytyksen vaikeuksille ja esteille!! Pelko ei saa olla syy!!!

Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus,jossa näitä pelkonaisia ja heidän lastensa suhteita olisi tutkittu! Sektioon perustuva hankepäätös on kuin nuken osto CMstä!!!

Anest esh

Kyllä sektion saa pelon takia, jopa ihan ensimmäisellä kerralla. Itse sain jo 13 vuotta sitten pelkosektion ja myös toinen syntyi sektiolla.

Mulle ei sektioista jäänyt mitään vaivoja. Toki on hankala verrata alatiesynnytykseen, kun en sellaista ole kokenut. Mutta mulle sektio oli ainoa mahdollinen vaihtoehto järjettömän pelon takia.

Vierailija kirjoitti:

Humaanit syyt näin ensi kerran sektion perusteina 25 v sitten!!

Nainen,joka hankkiutuu raskaudentilaan, on ollut epähumaani tulevaa lastaan kohtaan

Sektio ei ole turvallinen, se on vain vaihtoehto alatuesynnytyksen vaikeuksille ja esteille!! Pelko ei saa olla syy!!!

Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus,jossa näitä pelkonaisia ja heidän lastensa suhteita olisi tutkittu! Sektioon perustuva hankepäätös on kuin nuken osto CMstä!!!

Anest esh

 

 

Toivottavasti et ole oikeasti erikoissairaanhoitaja. Asenteesi on pilkkaava niitä rohkeita äitejä kohtaan, jotka myöntävät pelkonsa ja ovat tässäkin ketjussa kokemuksiaan kertoneet.

En kyllä mitenkään päin koe, että sektio olisi sama kuin nuken osto kaupasta.

t. Ap

Nostetaanpa tätä. Asia olisi itsellekin pian ajankohtainen ja pitäisi päättää, alammeko yrittää lasta.