Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Synnytyspelko ja suunniteltu sektio
23.07.2025 |
Oletteko saaneet suunnitellun sektion synnytyspelon vuoksi? Joutuiko asiasta vääntämään vai tuliko sektiolupaus helposti?
En ole vielä raskaana, mutta haaveilen perheestä. Pelkään vaan synnytystä niin paljon, että jo sen vuoksi perheenlisäys saattaa jäädä haaveen tasolle. Olen pienikokoinen ja kapealanteinen, joten pelkään, että vauva jää jumiin ja saa aivovaurion. Pelkään myös, että itse repeän täysin eikä kukaan terveydenhuollossa piittaa asiasta, kunhan vauva on suunnilleen hengissä. Kipua en pelkää.
Uskallan synnyttää vain, jos uskon saavani sektion.
Kommentit (99)
En kans suosittele sektiota.
Esikoinen synty hätäsektiolla, sydän äänet katosi kokonaan ponnistusvaiheessa; synty kumminkin täysin terve vauva vaikka elotonta odottivatkin.
Nyt o pientä pelkoa seuraavasta raskaudesta, jos tulen koskaan raskaaks enää, ku sektio voi vaikeuttaa asiaa ja pitkäl 40 lähennetään, ettei aikaakaan paljo ole.
Kyllä se kannattaa yrittää alatietä ensin ja sit men sektioon. Kätilöt ja lääkärit o ammattitaitoisia, luottaisitte heihin.
Myönnän kyl et aika emakkolehmältä tuntu synnytyssalissa, mut pikkujuttu ku palkinto o näi ihana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä on hyvin henkilökohtaisia tarinoita. Kenenkään mielipidettä ei voi vähätellä.
Älä jätä pelon takia yrittämättä raskautta, koska sektion kyllä pelkoperusteella saa, kun vain pysyy kannassaan. Olen kaksi lasta synnyttänyt suunnitellulla sektiolla ongelmitta ja toipunut nopeasti.
En voisi olla tyytyväisempi. Ei jäänyt vammoja eikä vaurioita itselle eikä lapselle, arvesta (päällekkäin) tuli lähes huomaamaton ajan kanssa. Ei sietämättömiä kipuja, ei traumoja, ei ongelmia alakerran kanssa. Eikä imetyksenkään kun sillä aina joku pelottelee ettei onnistu, kolme vuotta yhteensä imetin.
Heti viimeisimmän sektion jälkeen toivotettiin tervetulleeksi tekemään lisääkin (kahden jälkeen loput automaattisesti sektioita), kohtu kuulemma kestäisi, mutta ei ole suunnitelmissa.
Synnyttämiseen liittyvään tutkimukseen, kirjallisuuteen ja muiden kokemuksiin perehdyttyäni valitsisin sektion ihan järkisyistä, mutta sen saa "valita" vain pelkoperusteella, joten alusta asti puhut vain sietämättömästä pelosta ja miten se häiritsee vauvaan keskittymistä ja pelkäät häiritsevän kiintymyssuheen kehittymistä vauvaan. Voi vaatia pelkopolikäyntejä, mutta sitten vain käyt ne ja pysyt kannassasi. Sektion kyllä saa.
Jos siis haluaa. Joku toinen haluaa ehdottomasti synnyttää alakautta ja se on varmasti hänelle paras tapa. En suosittele itse sektiota kenellekään, iso leikkaus ja toki siinäkin on riskinsä, mutta minulle se oli paras ja turvallisin tapa synnyttää. Sinä tiedät ja voit päättää itse, mikä on sinulle.
Vierailija kirjoitti:
En kans suosittele sektiota.
Esikoinen synty hätäsektiolla, sydän äänet katosi kokonaan ponnistusvaiheessa; synty kumminkin täysin terve vauva vaikka elotonta odottivatkin.
Nyt o pientä pelkoa seuraavasta raskaudesta, jos tulen koskaan raskaaks enää, ku sektio voi vaikeuttaa asiaa ja pitkäl 40 lähennetään, ettei aikaakaan paljo ole.
Kyllä se kannattaa yrittää alatietä ensin ja sit men sektioon. Kätilöt ja lääkärit o ammattitaitoisia, luottaisitte heihin.
Myönnän kyl et aika emakkolehmältä tuntu synnytyssalissa, mut pikkujuttu ku palkinto o näi ihana.
Paremminko olis mennyt jos olisi vaan alakautta yritetty?
Minulla oli hyvin samanlaisia ajatuksia kuin ap:lla. Olen myös pienikokoinen (jos sillä nyt on merkitystä), omat pelot liittyivät kontrollin menetykseen, siihen että vauvalle kävisi jotain ja myös pahoja repeämiä pelkäsin. Pelkäsin myös sektiota.
Lopulta haave lapsesta voitti synnytyspelon, josta olen kärsinyt vuosia. Pelkäsin molempia synnytystapoja, mutta sektio tuntui itselle lopulta ainoalta oikealta vaihtoehdolta. Ilmoitin ensimmäisellä neuvolakäynnillä, että minulla on todella paha synnytyspelko ja haluan todennäköisesti synnyttää sektiolla (halusin kuitenkin olla raskauden ajan avoimin mielin, jos mieleni muuttuu). Puhuin synnytyksestä ja sektiotoiveesta jokaisella käynnillä, sillä pelkäsin myös, että minut pakotetaan synnyttämään alakautta. Neuvolassa kuitenkin vakuutettiin ettei sellaista tule tapahtumaan.
Pirkanmaalla pääsin sellaiseen ryhmään missä käsiteltiin synnytyspelkoa ja lopulta sain päätöksen sektiosta lääkäriltä (noin rv 34). Missään vaiheessa en kokenut varsinaista painostusta alatiehen, mutta kyllähän sektion riskeistä varoiteltiin, minkä ymmärrän täysin. Onhan se iso leikkaus.
Omalla kohdalla kaikki sujui hyvin, mistä olen helpottunut ja kiitollinen, sillä tiedostan että myös sektioon liittyy riskejä. Synnytys käynnistyi päivää ennen varattua sektioaikaa ja minulta kysyttiin vielä silloin haluanko yrittää alakautta, mistä kieltäydyn.
Vauvamme syntyi sektiolla 2024 Taysissa. Olimme sairaalassa 3 yötä. Ja vauva voi koko ajan hyvin. Kivut leikkauksen jälkeen helpottivat pikkuhiljaa, mutta noin kaksi viikkoa söin kipulääkkeitä. Synnytyskokemuksesta annoin 10 pistettä.
Haluan korostaa, että tämä on vain oma kokemukseni ja tarkoituksenani ei ole ottaa kantaa kumpi synnytystapa on parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastiko joku saa pelon takia sektion? Ei pitäisi ehkä käydä kattomassa jotain synnytysfilmejä. Suomalaiset on ajettu ahdinkoon. Lapsia ei synny.Eläkeläisten määrä lisääntyy. Synnyttäjät on ulkolaisia jatyöttömiä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua kunnolla raskauteen ja synnytykseen. Itse en ikinä ottaisi sektiota, jos ei ole pakko, iso leikkaus ja isot riskit. Kolme alatiesynnytystä ja palautunut nopeasti, synnytys sattuu tietysti, mutta hyviä lääkkeitä on olemassa, eikä niissä säästellä synnytyksen aikana. Sektiota toipuminen on kivuliasta.
Minuakin peloteltiin raskausaikana sektiosta niin tehokkaasti, että kun tuli lähtö kiireelliseen sektioon, niin ajattelin nyt sitten vähintään kuolevani.
No, ei pitäneet lukuisat kauhutarinat paikkaansa omalla kohdallani, haava parani hyvin ja liikkeellekin pääsin nopeasti. Yllättävän hyvin kipu pysyi poissa särkylääkkeillä, kotiutuessa piti ihan itselleen muistuttaa olevansa leikkauspotilas. Olin aikeissa siirtää yhtä raskasta huonekalua, kun muistin että ei ehkä tosiaan vielä kannata.
Kymmenen vuotta myöhemmin leikkauksesta on vain siisti arpi bikinirajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin pärjättiin ilman valmennuksia ja videoita joskus. Eläimetkin synnyttää eikä niilläole kätilöitä. Ihminen on alkeellinen .
Vierailija kirjoitti:
Hyvin pärjättiin ilman valmennuksia ja videoita joskus. Eläimetkin synnyttää eikä niilläole kätilöitä. Ihminen on alkeellinen .
Yhdenkään eläimen synnytykset eivät ole niin vaikeita kuin ihmisen. Koska pystyasento (tiukempi lantionpohja) ja vauvan suuret aivot eli pää. Tähän on kehitys kehittynyt. Onneksi niillä suurilla aivoilla on keksitty myös lukuisia tapoja helpottaa synnyttämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua kunnolla raskauteen ja synnytykseen. Itse en ikinä ottaisi sektiota, jos ei ole pakko, iso leikkaus ja isot riskit. Kolme alatiesynnytystä ja palautunut nopeasti, synnytys sattuu tietysti, mutta hyviä lääkkeitä on olemassa, eikä niissä säästellä synnytyksen aikana. Sektiota toipuminen on kivuliasta.
Minulle on tehty 2 sektiota, ensimmäinen hätäsektio ja toinen suunniteltu kaksosten virhetarjonnan vuoksi. Olen itse sitä mieltä että alatiesynnytys on turvallisempi tapa, mutta ei tuolla toipumisella kannata pelotella. Itse olin molemmilla kerroilla jalkeilla n.6-10h leikkauksesta ( en muista tarkkaan) ja 3pv sairaalajakson jälkeen en tarvinnut kipulääkettä juuri ollenkaan. Suunnitellun sektion jälkeen palasin treenaamaan kevyesti alle 2vko synnytyksestä ilman kipuja ja 1kk kuluttua kävin jo juoksulenkillä. Toipuminen ei siis suinkaan aina ole ongelmallista tai kivuliasta.
Kannattaa jättää synnyttäminen niille, jotka sen osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi hyviä vastauksia, kiitos!
Joku epäili, että some saa ihmiset pelkäämään turhaan. Omalla kohdallani tästä ei ole kyse, vaan ihan lähisuvun kokemuksiin perustuen tiedän, että alatiesynnytys ei todellakaan ole vauvalle tai äidille aina se riskittömin ja helpoin vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää synnyttäminen niille, jotka sen osaa.
Odotinkin tällaista kommenttia, ihme että päästiin jo kolmossivulle ilman yhtäkään :)
t. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioihin liittyvät infektiot:
Sektioissa infektioriski on pienempi kuin esimerkiksi avoleikkauksissa, mutta sitäkin voi esiintyä.
Keisarileikkauksella syntyneet lapset voivat saada sairaalasta bakteereja, mutta erot suoliston bakteeristossa tasoittuvat muutamassa kuukaudessa.
Tavallisimpia sektioon liittyviä infektioita ovat leikkausalueen tulehdukset ja virtsatieinfektiot.
Toisaalta en ole löytänyt yhtäkään tutkimusta, jossa kerrottaisiin suunnitellun sektion aiheuttaneen lapselle aivovaurion tai hermovaurioita. Alatiesynnytyksessä ne ovat tavallisia samoin kuin kohtutulehdus. Lapsen hapenpuute suunnitellussa sektiossa on erittäin epätodennäköistä.
Lisäksi suunnitellusta sektiosta toipuu jopa alatiesynnytystä nopeammin. Moni äiti istuu kumirenkaalla vielä lapsensa ristiäisissä.
Mulla on mennyt viikko Alatiesynnytyksestä ja oon jo harrastanut liikuntaa. Eikä ole ikinä tarvinnut istua renkaalla.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua kunnolla raskauteen ja synnytykseen. Itse en ikinä ottaisi sektiota, jos ei ole pakko, iso leikkaus ja isot riskit. Kolme alatiesynnytystä ja palautunut nopeasti, synnytys sattuu tietysti, mutta hyviä lääkkeitä on olemassa, eikä niissä säästellä synnytyksen aikana. Sektiota toipuminen on kivuliasta.
Eli et ole synnyttänyt sektiolla? Et voi siinä tapauksessa puhua kivuista etkä muustakaan mikä sektion liittyy koska sulla ei ole kokemusta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua kunnolla raskauteen ja synnytykseen. Itse en ikinä ottaisi sektiota, jos ei ole pakko, iso leikkaus ja isot riskit. Kolme alatiesynnytystä ja palautunut nopeasti, synnytys sattuu tietysti, mutta hyviä lääkkeitä on olemassa, eikä niissä säästellä synnytyksen aikana. Sektiota toipuminen on kivuliasta.
Tämä. Sektiosta toipuminen vie enemmän aikaa. Lisäksi sektio lisää seuraavan raskauden riskejä.
Ei ole tulossa kuin yksi lapsi joten ihan sama vaikka liittyisi riskejä seuraavassa raskaudessa 🤷
Vierailija kirjoitti:
Älä jätä pelon takia yrittämättä raskautta, koska sektion kyllä pelkoperusteella saa, kun vain pysyy kannassaan. Olen kaksi lasta synnyttänyt suunnitellulla sektiolla ongelmitta ja toipunut nopeasti.
En voisi olla tyytyväisempi. Ei jäänyt vammoja eikä vaurioita itselle eikä lapselle, arvesta (päällekkäin) tuli lähes huomaamaton ajan kanssa. Ei sietämättömiä kipuja, ei traumoja, ei ongelmia alakerran kanssa. Eikä imetyksenkään kun sillä aina joku pelottelee ettei onnistu, kolme vuotta yhteensä imetin.
Heti viimeisimmän sektion jälkeen toivotettiin tervetulleeksi tekemään lisääkin (kahden jälkeen loput automaattisesti sektioita), kohtu kuulemma kestäisi, mutta ei ole suunnitelmissa.
Synnyttämiseen liittyvään tutkimukseen, kirjallisuuteen ja muiden kokemuksiin perehdyttyäni valitsisin sektion ihan järkisyistä, mutta sen saa "valita" vain pelkoperusteella, joten alusta asti puhut vain sietämättömästä pelosta ja
Synnytys on luonnollinen asia, tuollainen pelko ei ole tervettä, ja varmasti vaikuttaa muihinkin elämäni alueisiin että reagoit pellolla kaikkeen missä voit joutua laittamaan itsesi uuden kokemuksen eteen. Terveydelliset syyt ovat jotain aivan muuta kuin pelko, joka on voitettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli hyvin samanlaisia ajatuksia kuin ap:lla. Olen myös pienikokoinen (jos sillä nyt on merkitystä), omat pelot liittyivät kontrollin menetykseen, siihen että vauvalle kävisi jotain ja myös pahoja repeämiä pelkäsin. Pelkäsin myös sektiota.
Lopulta haave lapsesta voitti synnytyspelon, josta olen kärsinyt vuosia. Pelkäsin molempia synnytystapoja, mutta sektio tuntui itselle lopulta ainoalta oikealta vaihtoehdolta. Ilmoitin ensimmäisellä neuvolakäynnillä, että minulla on todella paha synnytyspelko ja haluan todennäköisesti synnyttää sektiolla (halusin kuitenkin olla raskauden ajan avoimin mielin, jos mieleni muuttuu). Puhuin synnytyksestä ja sektiotoiveesta jokaisella käynnillä, sillä pelkäsin myös, että minut pakotetaan synnyttämään alakautta. Neuvolassa kuitenkin vakuutettiin ettei sellaista tule tapahtumaan.Pirkanmaalla pääsin sellaiseen ryhmään missä käsiteltiin synnytyspelkoa ja lopulta sain päätöksen sekti
Sektiossa sä oot täysin muiden armoilla.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko joku saa pelon takia sektion? Ei pitäisi ehkä käydä kattomassa jotain synnytysfilmejä. Suomalaiset on ajettu ahdinkoon. Lapsia ei synny.Eläkeläisten määrä lisääntyy. Synnyttäjät on ulkolaisia jatyöttömiä.
Tämä, alas on vajottu. Ennen synnytettiin saunassa ja ei itketty että pelottaa. Kyllä nykyään ihmiset ovat yksiä tissiposkia koko ikänsä...
Alue: Aihe vapaa
Voi pyhä yksinkertaisuus. No, onneks oot hyvä edes synnyttämään.