Synnytyspelko ja suunniteltu sektio
Oletteko saaneet suunnitellun sektion synnytyspelon vuoksi? Joutuiko asiasta vääntämään vai tuliko sektiolupaus helposti?
En ole vielä raskaana, mutta haaveilen perheestä. Pelkään vaan synnytystä niin paljon, että jo sen vuoksi perheenlisäys saattaa jäädä haaveen tasolle. Olen pienikokoinen ja kapealanteinen, joten pelkään, että vauva jää jumiin ja saa aivovaurion. Pelkään myös, että itse repeän täysin eikä kukaan terveydenhuollossa piittaa asiasta, kunhan vauva on suunnilleen hengissä. Kipua en pelkää.
Uskallan synnyttää vain, jos uskon saavani sektion.
Kommentit (99)
Minä olen saanut, kahdestikin, painostusta ja syyllistämistä tuli kaupan päälle. Mutta ET välitä siitä vaan tunnet oikeutesi. Jopa sektioaamuna leikkaava lääkäri vielä tuli vatkaamaan muutanko mieleni, pysyin tiukkana.
Kaikki meni hienosti, suunniteltu sektio on vauvalle hyvin turvallinen, itse toivuin nopeasti ja en tuntenut kipua juurikaan.
Nyt kun lapset aikuisia niin eipä ole tullut heidän elämänsä aikana paljon tuota mietittyä. Pikkujuttuja. Eipä ole ainakaan juuttuneet synnytyskanavaan ja saaneet vp vammaa.
Vierailija kirjoitti:
En kans suosittele sektiota.
Esikoinen synty hätäsektiolla, sydän äänet katosi kokonaan ponnistusvaiheessa; synty kumminkin täysin terve vauva vaikka elotonta odottivatkin.
Nyt o pientä pelkoa seuraavasta raskaudesta, jos tulen koskaan raskaaks enää, ku sektio voi vaikeuttaa asiaa ja pitkäl 40 lähennetään, ettei aikaakaan paljo ole.
Kyllä se kannattaa yrittää alatietä ensin ja sit men sektioon. Kätilöt ja lääkärit o ammattitaitoisia, luottaisitte heihin.
Myönnän kyl et aika emakkolehmältä tuntu synnytyssalissa, mut pikkujuttu ku palkinto o näi ihana.
Kerron sulle jotain: se lapsi on aivan yhtä ihana palkinto vaikka tulee sektiolla! Lisäksi ei tarvi alentua mihinkään sellaiseen mihin synnyttäjä, kauhukertomuksia riittää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua kunnolla raskauteen ja synnytykseen. Itse en ikinä ottaisi sektiota, jos ei ole pakko, iso leikkaus ja isot riskit. Kolme alatiesynnytystä ja palautunut nopeasti, synnytys sattuu tietysti, mutta hyviä lääkkeitä on olemassa, eikä niissä säästellä synnytyksen aikana. Sektiota toipuminen on kivuliasta.
Laitatko lähikuvaa pil.d.Es.Tä.
Muistan ku syömässä ollessani kaikki äidit kysyivät kivuttomuudestani, kun en istunut renkaan päällä. Kerroin sektiosta, mutta ei se haava oikeasti ole kipeä, ainakaan minulla ollut. Ponnistelua tuli välttää ja muistan pelänneeni mennä kakalle. Ristiriitaista oli se, että laitoksella piti itse huolehtia vauvasta, mutta kotiutusohjeissa oli, että litran maitopurkki on raskain, mitä saat nostaa. Lapset oli 3 kiloisia 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua kunnolla raskauteen ja synnytykseen. Itse en ikinä ottaisi sektiota, jos ei ole pakko, iso leikkaus ja isot riskit. Kolme alatiesynnytystä ja palautunut nopeasti, synnytys sattuu tietysti, mutta hyviä lääkkeitä on olemassa, eikä niissä säästellä synnytyksen aikana. Sektiota toipuminen on kivuliasta.
Eli et ole synnyttänyt sektiolla? Et voi siinä tapauksessa puhua kivuista etkä muustakaan mikä sektion liittyy koska sulla ei ole kokemusta asiasta.
Ihan yhtälailla voin puhua te sektio mammat täällä voitte sektiota ylistää. Mutta tutkittu tosiasia on että sektio on vaarallisempi ja toipuminen kestää ja vaatii kipulääkettä. Itse alatiesynnytyksissä oon tarvinnut vaan synnytyksessä lääkkeitä ja buranaa yhden päivän synnytyksen jälkeen. Heti on pystynyt kävelemään ja hoitamaan vauvaa kun on salista pois päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua kunnolla raskauteen ja synnytykseen. Itse en ikinä ottaisi sektiota, jos ei ole pakko, iso leikkaus ja isot riskit. Kolme alatiesynnytystä ja palautunut nopeasti, synnytys sattuu tietysti, mutta hyviä lääkkeitä on olemassa, eikä niissä säästellä synnytyksen aikana. Sektiota toipuminen on kivuliasta.
Kolme sektiota kokeneena, ei tosin yhtään alatiesynnystä, voin allekirjoittaa tämän. Sektio ei ole kivuton tapa synnyttää, se kipu tulee vaan eri aikaan kun alatiesynnytyksessä. Ja kun ikää alkaa tulla lisää arvet ja kiinikkeet kohdussa aiheuttavat myös vaikka mitä kremppaa ja kipua.
Se on niin yksilöllistä. Sektiot 26v ja 36v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua kunnolla raskauteen ja synnytykseen. Itse en ikinä ottaisi sektiota, jos ei ole pakko, iso leikkaus ja isot riskit. Kolme alatiesynnytystä ja palautunut nopeasti, synnytys sattuu tietysti, mutta hyviä lääkkeitä on olemassa, eikä niissä säästellä synnytyksen aikana. Sektiota toipuminen on kivuliasta.
Laitatko lähikuvaa pil.d.Es.Tä.
Muistan ku syömässä ollessani kaikki äidit kysyivät kivuttomuudestani, kun en istunut renkaan päällä. Kerroin sektiosta, mutta ei se haava oikeasti ole kipeä, ainakaan minulla ollut. Ponnistelua tuli välttää ja muistan pelänneeni mennä kakalle. Ristiriitaista oli se, että laitoksella piti itse huolehtia vauvasta, mutta kotiutusohjeissa oli, että litran maitopurkki on raskain, mitä saat nostaa. Lapset
En ole ikinä rengasta tarvinnut, enkä kipuja synnytyksen jälkeen kokenut, liikunta on hyväksi ja hyvä peruskunto ja nuori ikä tekee synnytyksestä helpon.
Ei se mikään nainen ole jos ei edes osaa porsia, pelkkä tyttönen vain.
Sain pelkosektion helposti sairaanhoitajan kanssa juttelemalla tokassa raskaudessa, kun ekassa oli ollut vakava raskausmyrkytys.
Kannattaa perustella se hyvin hoitajalle. Kyllä sektion sillä saa.
Ekan sektion jälkeen olin tosi kipeänä, toka parani helpommin. Haava avattiin uudestaan ja siltä ihoalueelta oli tunto poissa.
Mä synnytin 10 vuotta sitten kuopukseni ja tein heti ekassa äityisneuvolassa selväksi etten aio synnyttää alakautta. Sitten kävin pelkopolilla ja sanoin hyvin tiukasti, että mulla on sellainen tunne, että jotain menee pahasti pieleen, jos synnytän alakautta. Ei mitään mutinota, aika sektiolle sovittiin samalla kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko joku saa pelon takia sektion? Ei pitäisi ehkä käydä kattomassa jotain synnytysfilmejä. Suomalaiset on ajettu ahdinkoon. Lapsia ei synny.Eläkeläisten määrä lisääntyy. Synnyttäjät on ulkolaisia jatyöttömiä.
Tämä, alas on vajottu. Ennen synnytettiin saunassa ja ei itketty että pelottaa. Kyllä nykyään ihmiset ovat yksiä tissiposkia koko ikänsä...
Ja ennen klenkattiin koko ikä jos jalka meni poikki. Ennen kuoltiin syöpään kun ei tunnettu koko asiaa. Ennen kuoltii sydänkohtaukseen kun ei tiedetty mikä se on. Kyllä nykyään ollaan tissiposkia kun halutaan hoitoa...
Et sä syöpään ja sydänkohtaukseen leikkausta saa ennen kuin siihen on syy olemassa, ei pelkkä pelko mihinkään riittää. Että sillä tavalla tuo sun kommentti kusee...
Mitäpä jos ensin tutustuisit positiiviseen materiaaliin liittyen synnytykseen.
Sitä on parjattu ja osittain suuri osa komplikaatioista johtuu vääränlaisesta synnytystavasta (lääketieteellinen).
Mutta on olemassa paljon kurseeja, valmennuksia ja tietoa, jotka kertovat siitä oikeasta tavasta synnyttää (luonnollinen).
Luonnossa eläimet synnyttävät pääsääntöisesti aina yksin ja onnettomuuksia sattuu todella vähän. Avustetuissa synnytyksissä (lääketiede tai muu avustaja) riskit kasvavat eksponentiaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
"Vielä lisäys, ensimmäinen sektio, olin vuotokauden kipeä, toisessa sektiossa en ollenkaan, kun asennettiin kipupumppu. Kotiin pääsin molemmissa 4 päivän päästä synnytyksestä."
Mutta olishan se paljon kunnioitettavampaa näiden sektiokauhistelijoiden mielestä jos eläisit lopun ikääs vaipoissa, pidätyskyvyttömänä. Jotenkin ihan hullua sekin että kehuskellaan jos on selvitty ilman kivunlievitystä, tuleehan siitä väkisin mielikuva että aika löysät on paikat kun se lapsi sieltä vaan "kertapieraisulla" putkahtaa.
No nyt en ymmärtänyt! En ole kehunut olevani ilman kivunlievitystä. Ensimmäsen sektion jälkeen olin vuorokauden kipeä, sitten helpotti. Kiireellisessä sektiossa en saanut kipupumppua, suunnitellussa sektiossa sain kipupumpun. Nuo vaipat meni yli hilseen!
Vierailija kirjoitti:
Minä olen saanut, kahdestikin, painostusta ja syyllistämistä tuli kaupan päälle. Mutta ET välitä siitä vaan tunnet oikeutesi. Jopa sektioaamuna leikkaava lääkäri vielä tuli vatkaamaan muutanko mieleni, pysyin tiukkana.
Kaikki meni hienosti, suunniteltu sektio on vauvalle hyvin turvallinen, itse toivuin nopeasti ja en tuntenut kipua juurikaan.
Nyt kun lapset aikuisia niin eipä ole tullut heidän elämänsä aikana paljon tuota mietittyä. Pikkujuttuja. Eipä ole ainakaan juuttuneet synnytyskanavaan ja saaneet vp vammaa.
Kiitos! Sinulta ja muilta sektion saaneilta haluaisin kysyä:
Sektiota vaatiessa on varmasti auttanut, jos kertoo ottaneensa itsenäisesti selvää tutkimuksista ja eri synnytystapojen riskeistä. Oletteko kohdanneet juuri näihin liittyen kyseenalaistamista, vai onko tie helpottunut, kun on iskenyt tutkimustuloksia pöytään ja kertonut ottaneensa asioista selvää?
Oletteko kohdanneet vähättelyä enemmän terveydenhuollon puolelta vai muilta äideiltä vai sekä että?
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos ensin tutustuisit positiiviseen materiaaliin liittyen synnytykseen.
Sitä on parjattu ja osittain suuri osa komplikaatioista johtuu vääränlaisesta synnytystavasta (lääketieteellinen).
Mutta on olemassa paljon kurseeja, valmennuksia ja tietoa, jotka kertovat siitä oikeasta tavasta synnyttää (luonnollinen).
Luonnossa eläimet synnyttävät pääsääntöisesti aina yksin ja onnettomuuksia sattuu todella vähän. Avustetuissa synnytyksissä (lääketiede tai muu avustaja) riskit kasvavat eksponentiaalisesti.
En valitettavasti usko että tämä on omalla kohdallani ratkaisu. Ehdottomasti tahdon synnyttää sairaalassa ja mieluiten tosiaan sillä sektiolla, en esimerkiksi kotona.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei uskalla kohta tehdä lapsia pelottelun takia. Alatie synnytys on yleensä turvallisempi ja tietysti luonnollisempi synnytys. Katsoin tilastoja ja huomasin että suomessa sektiot ovat eniten ainakin pohjoismaissa kasvaneet. Osittain voi johtua myös siitä että suomessa on lihavimmat synnyttäjät ja vanhimmat.
Olen tuo parjattu sektiox2 äiti. Olisin antanut mitä vain, että olisin lapseni saanut alateitse synnyttää. Ensimmäiseltä vaimeni pitkittyneessä synnytyksessä sydänäänet ja kiireellinen sektio. Leikkuupöydällä lapselta katosi sydänäänet. Mikäli sydänäänet eivät olisi palanneet, olisi kyseessä ollut hätäsektio ja mahdollinen cp-vamma. Toisen lapsen kohdalla ei otettu riskiä. Tuohon kokemukseen verrattuna, kivut oli lieviä.
Vierailija kirjoitti:
Tosi hyviä vastauksia, kiitos!
Joku epäili, että some saa ihmiset pelkäämään turhaan. Omalla kohdallani tästä ei ole kyse, vaan ihan lähisuvun kokemuksiin perustuen tiedän, että alatiesynnytys ei todellakaan ole vauvalle tai äidille aina se riskittömin ja helpoin vaihtoehto.
Ei se sektiokaan ole riskitön ja helppo.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään luonnolliset asiat on pelkoa aiheuttavia. Kiitos somen. Sain esikoiseni ilman kipu tuntemuksia. Alatie synnytys. Annettiin epiduraalipuudutus. Hyvin meni kaikki asiat. Ei edes kysytty haluanko synnyttää sektiolla. Ihmettelen että pelkäävät voi saada sellaisen kun kivut saa pois puudutteilla ja toipumisaika ei ole niin pitkä kuin sektion tehneillä.
Puudutteilla se sektiokin toteutetaan, paitsi hätäsektiossa nukutetaan.
Ottamatta kantaa muuhun: Olen itse pieni ja kapealanteinen (162 cm 45 kg) ja synnyttänyt kaksi normaalikokoista lasta alateiste ilman yhtään repeämää. Synnytyskanavan kokoa/joustavuutta ei voi päätellä ulkoisista mitoista.
67/79
en puhunut juuri sinusta, vaan niistä toisista äideistä siellä synnärillä!
Ja ennen klenkattiin koko ikä jos jalka meni poikki. Ennen kuoltiin syöpään kun ei tunnettu koko asiaa. Ennen kuoltii sydänkohtaukseen kun ei tiedetty mikä se on. Kyllä nykyään ollaan tissiposkia kun halutaan hoitoa...