Lue keskustelun säännöt.
Kaverista tullut kaikesta ärsyyntyvä silmienpyörittelijä -mistä voi johtua?
22.07.2025 |
Ollaan oltu pitkään kavereita, eikä ole aiemmin ollut mitään ongelmia, mutta nyt viimeisten vuosien aikana tuntuu että melkein kaikki mitä teen on joko ärsyttävää, säälittävää tai jollain tavalla väärin. Ei siis sano suoraan yleensä mitään, vaan sillä tavalla tuhahtelee tai huokailee kun triggeröityy minusta. Toki välillä ihan suoraan tylyttää, että älä tee noin tai noin.
Meillä on kyllä elämäntilanteet tosi erilaiset ja myös luokkaero kasvanut vuosien varrella (hänellä enemmän rahaa), ja sitä myötä kiinnostuksen kohteet melko erilaiset, mutta en mä silti ärsyynny hänen tekemisistä tai sanomisista, tai ainakaan avoimesti näytä halveksuntaa jos jotain saatan ihmetelläkin. Mistä voi olla kyse? Ja saako tätä miten loppumaan?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Et saa loppumaan. Kaverisi taitaa pitää itseään sinua parempana ja kuvittelee olevansa yläpuolellasi. Tuohan on ihan törkeää käytöstä ventovieraaltakin saati sitten kaverilta. Miksi vietät aikaa hänen kanssaan?
Tätä olen miettinyt usein viime aikoina, että miksi. Oli ihan hirveä tapaaminen, sitten aivan ihana, ja nyt taas hirveä. Eli kuin joku toksinen parisuhde jossa roikkuu niiden hyvien aikojen vuoksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen saa loppumaan sillä, että et enää tapaa entistä kaveriasi. Kavereitahan ette ole olleet enää vuosiin.
En sanoisi noinkaan, koska hyviäkin hetkiä on vielä. Joku häntä vain kovasti ärsyttää ja jostain syystä ei osaa tai halua hillitä ulosantiaan yhtään. Tai sitten ärsyttää niin paljon että hillinnästä huolimatta ylimääräiset purskahtelee pintaan.
Lainaus ei toimi, mutta sille joka arveli erilaisia arvoja/liikoja mielipiteitä syyksi: Voi olla sitäkin. Hän hyvin oikeistolainen ja minä hyvin vasemmalla, sekä vihreä. Jos joskus tulee puhe poliittisista aiheista, niin hän vetää mutulla minun faktat alas ja jos joku siinä kohtaa jatkaa faktojen kertomista (siis tutkitun tiedon esittämistä) niin suorastaan raivostuu. Elää jossain omassa todellisuudessa eikä halua kuulla muusta.
Olen tämän välttänyt välttelemällä poliittisia aiheita, mutta nyt sekään ei auta, kun hermostuu mistä milloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeeksi usein ja tarpeeksi pitkiä taukoja kehiin. Omassa vastaavassa tilanteessa auttanut aina.
Oletko siis se ärsyyntyvä ystävä ja jos kyllä niin haluatko avata vaikka, että mikä kaverissa ärsyttää, ja miksi sitten kuitenkin ehdotat tapaamisia vaikka ärsyttää? Onko se sääliä..?
Vuosikymmenien ystävyys. Paljon koettu yhdessä ja mukavaa ollut etenkin nuorempina. Iän myötä ollaan varmaan molemmat muututtu kärkkäämmäksi. Mutta aina siinä vaiheessa kun ystävä alkaa vain kiukutella, valittaa, raivoaa joka asiasta, arvostelee tutut ja tuntemattomat, ivaa mieltymyksiäni, ttuilee... päädyn etääntymään. Kun sitä ei ole pakko altistaa itseään sietokyvyn ylittävälle negatiivisuudelle. Eikä olla yksipuolisesti pahaa oloaan roiskivan mielisairaanhoitajana. Kun sitä voi valita seuransa ja kelle antaa aikaansa. Tuen kyllä tarvittaessa vaikeuksissa. Mutta ei aina ja omalla kustannuksella ilman vastavuoroisuutta. Ymmärrän myös että joskus sitä on jokainen pahalla päällä. Mutta raja on siinä kun muuttuu ystävästä potkupalloksi, seura latistaa ja riistää voimat. Sitä kun odottaa, että ystävyys mielummin tuo kuin vie iloa. Mutta asiathan ei ole mustavalkoisia ja ehdottomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeeksi usein ja tarpeeksi pitkiä taukoja kehiin. Omassa vastaavassa tilanteessa auttanut aina.
Oletko siis se ärsyyntyvä ystävä ja jos kyllä niin haluatko avata vaikka, että mikä kaverissa ärsyttää, ja miksi sitten kuitenkin ehdotat tapaamisia vaikka ärsyttää? Onko se sääliä..?
Vuosikymmenien ystävyys. Paljon koettu yhdessä ja mukavaa ollut etenkin nuorempina. Iän myötä ollaan varmaan molemmat muututtu kärkkäämmäksi. Mutta aina siinä vaiheessa kun ystävä alkaa vain kiukutella, valittaa, raivoaa joka asiasta, arvostelee tutut ja tuntemattomat, ivaa mieltymyksiäni, ttuilee... päädyn etääntymään. Kun sitä ei ole pakko altistaa itseään sietokyvyn ylittävälle negatiivisuudelle. Eikä olla yksipuolisesti pahaa oloaan roiskivan mielisairaanhoitajana. Kun sitä voi valita seuransa ja k
Ahaa, ok, luulin että sinua ärsyttää ihan vain ilman selkeää syytä se ystävä, mutta tuollainen kuvaamasi käytös tietenkin ärsyttäisi ketä tahansa. Meillä siis tilanne se, että kaikki on normaalisti ja käyttäytyvät normaalisti ja sitten tämä kaveri hermostuu jostain ihan tyhjästä ja alkaa tylyttää. Siis tyyliin, älä kävele noin hitaasti/nopeasti tai laita se ovi nopeammin/hitaammin kiinni/auki. Se voi olla ihan mitä vain niin saattaa kilahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen saa loppumaan sillä, että et enää tapaa entistä kaveriasi. Kavereitahan ette ole olleet enää vuosiin.
En sanoisi noinkaan, koska hyviäkin hetkiä on vielä. Joku häntä vain kovasti ärsyttää ja jostain syystä ei osaa tai halua hillitä ulosantiaan yhtään. Tai sitten ärsyttää niin paljon että hillinnästä huolimatta ylimääräiset purskahtelee pintaan.
Tällaisia "purskahteluja " ei tarvitse, eikä pidä ystävyyden varjolla sietää.
Ohjeeksi voisin antaa, että ok, ollaan hyvänpäivän tuttuja ja hymyillään, kun tavataan. Mitään riitaa, selvittelyä tai muuta draamaa ei kannata järjestää, koska siitä tulee vaan pahaa oloa puolin ja toisin. Eikä asiat siitä muutu, jos toinen kokee oikeudekseen olla k***päinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen saa loppumaan sillä, että et enää tapaa entistä kaveriasi. Kavereitahan ette ole olleet enää vuosiin.
En sanoisi noinkaan, koska hyviäkin hetkiä on vielä. Joku häntä vain kovasti ärsyttää ja jostain syystä ei osaa tai halua hillitä ulosantiaan yhtään. Tai sitten ärsyttää niin paljon että hillinnästä huolimatta ylimääräiset purskahtelee pintaan.
Tällaisia "purskahteluja " ei tarvitse, eikä pidä ystävyyden varjolla sietää.
Ohjeeksi voisin antaa, että ok, ollaan hyvänpäivän tuttuja ja hymyillään, kun tavataan. Mitään riitaa, selvittelyä tai muuta draamaa ei kannata järjestää, koska siitä tulee vaan pahaa oloa puolin ja toisin. Eikä asiat siitä muutu, jos toinen kokee oikeudekseen olla k***päinen.
Eli mielestäsi pitäisi etääntyä mitään sanomatta, eikä kannata antaa edes mahdollisuutta korjata käytöstä? Voihan olla, ettei kaveri tajua kuspäisyyttään itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestäsi pitäisi etääntyä mitään sanomatta, eikä kannata antaa edes mahdollisuutta korjata käytöstä? Voihan olla, ettei kaveri tajua kuspäisyyttään itse.
Kuka normaali ihminen haluaisi jäädä kaverisuhteeseen jossa se toinen perseilee sua kohden niin paljon että sille pitäisi alkaa pitämään käytöskoulua? Ei kukaan. Juna meni jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestäsi pitäisi etääntyä mitään sanomatta, eikä kannata antaa edes mahdollisuutta korjata käytöstä? Voihan olla, ettei kaveri tajua kuspäisyyttään itse.
Kuka normaali ihminen haluaisi jäädä kaverisuhteeseen jossa se toinen perseilee sua kohden niin paljon että sille pitäisi alkaa pitämään käytöskoulua? Ei kukaan. Juna meni jo.
No ehkä olen sitten epänormaali :D mutta jos itse en tajuaisi vaikka että on noussut pissi hattuun, tai olen muuten sietämätön, niin todellakin haluaisin jonkun sanovan siitä. Ihmisillä voi olla sokeita pisteitä. Eikä minulla ainakaan ole sellaista ystäväreserviä, että voisin sieltä aina napata uuden vuosikymmeniä kestäneen ihmissuhteen, vaurioituneen tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mitä sinä saat tästä spämmäyksestä? Tuleeko sinulle hyvämieli? Kiihottaako, kun etusivulla on 10 sinun tekemää aloitusta? Oletko hoidossa jossain?
Ilmiannettu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä sinä saat tästä spämmäyksestä? Tuleeko sinulle hyvämieli? Kiihottaako, kun etusivulla on 10 sinun tekemää aloitusta? Oletko hoidossa jossain?
Ilmiannettu
? Tämä on ainoa aloitukseni. Viimeksi olen tehnyt aloituksen ehkä joskus 2kk sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mielestäsi pitäisi etääntyä mitään sanomatta, eikä kannata antaa edes mahdollisuutta korjata käytöstä? Voihan olla, ettei kaveri tajua kuspäisyyttään itse.
Kuka normaali ihminen haluaisi jäädä kaverisuhteeseen jossa se toinen perseilee sua kohden niin paljon että sille pitäisi alkaa pitämään käytöskoulua? Ei kukaan. Juna meni jo.
No ehkä olen sitten epänormaali :D mutta jos itse en tajuaisi vaikka että on noussut pissi hattuun, tai olen muuten sietämätön, niin todellakin haluaisin jonkun sanovan siitä. Ihmisillä voi olla sokeita pisteitä. Eikä minulla ainakaan ole sellaista ystäväreserviä, että voisin sieltä aina napata uuden vuosikymmeniä kestäneen ihmissuhteen, vaurioituneen tilalle.
Sun tuskin tarvii tehdä muuta kuin kohdella läheisiäsi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen saa loppumaan sillä, että et enää tapaa entistä kaveriasi. Kavereitahan ette ole olleet enää vuosiin.
En sanoisi noinkaan, koska hyviäkin hetkiä on vielä. Joku häntä vain kovasti ärsyttää ja jostain syystä ei osaa tai halua hillitä ulosantiaan yhtään. Tai sitten ärsyttää niin paljon että hillinnästä huolimatta ylimääräiset purskahtelee pintaan.
Tällaisia "purskahteluja " ei tarvitse, eikä pidä ystävyyden varjolla sietää.
Ohjeeksi voisin antaa, että ok, ollaan hyvänpäivän tuttuja ja hymyillään, kun tavataan. Mitään riitaa, selvittelyä tai muuta draamaa ei kannata järjestää, koska siitä tulee vaan pahaa oloa puolin ja toisin. Eikä asiat siitä muutu, jos toinen kokee oikeudekseen olla k***päinen.
Tuo kuvaus, mitä ap "ystävästään" antoi, ei jätä mitään epäselvää. Ei ole kyse mistään erehdyksissä tehdystä jutusta, vaan "ystävä" on k***pää jatkuvasti ja tarkoituksella.
Ei se muuksi muutu "antamalla mahdollisuuden". Korkeintaan ap saa syyttelyt ja lisää p*askaa niskaan ja "ystävä" esittää marttyyriä.
Etäisyyttä voi ottaa riitelemättä.
Sen saa loppumaan sillä, että et enää tapaa entistä kaveriasi. Kavereitahan ette ole olleet enää vuosiin.