Kaverista tullut kaikesta ärsyyntyvä silmienpyörittelijä -mistä voi johtua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eukosta on tullut keski-iän myötä karjakonnäköinen kanttura, juo todennäköisesti liikaa, seksiä ei ole, mutta ukosta ei pääse raha-asioiden takia eroon. Niinpä kaikki vapaammat ihmiset harmittavat ja heitä on pakko halveksia, koska huono itsetunto sitä vaatii. Muuten pitäisi kohdata oma luuseriutensa. Sellaista se joskus on. Uskon, että jos kukin meistä elää saa, aika voi kypsyttää ihmisen ja parantaa käytöstä tulevaisuudessa.

Tämä kyseinen henkilö on kyllä ihan menestyvä ja ulkosesti viehättävä, ei mikään luuseri. En ole kuitenkaan ihan varma millainen itsetunto, koska se vaikuttaa ylikorostuneen hyvältä (pitää itseään hyvin erinomaisena kaikessa), mutta eihän sitä tiedä mitä pinnan alla tapahtuu. Minua on varmasti hänen turha kadehtia, koska elämäni on paljon vaatimattomampaa, joten siitä tuskin on kyse.

Siinä tapauksessa et vaan ehkä enää sovi hänen sisutukseensa. Jos hän kokee olevansa joku suurikin menestyjä ja ökyrikas täysin oman erinomaisuutensa ansiosta, ajattelee varmaan, että köyhät ovat köyhiä oman huonoutensa takia. Ja kuka sitä nyt ruman, tyhmän ja köyhän kaverin kanssa viitsisi aikaa viettää, jos tarjolla on rikkaita menestyjiä, joita myös kiinnostaa samat asiat, kuten oma napa ja omat tunteet. Muista viis. :) 

Vierailija kirjoitti:

Kaverisi vihaa sinua.

Mutta miksi? En ole tehnyt mitään ansaitakseni vihaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että olette kasvaneet erilleen. Kaveri ei enää nauti seurastasi, mutta tottumuksen voimalla vietätte kuitenkin aikaa vielä keskenänne. Voi olla hyvä idea harventaa tapaamisvälejä, mutta mahdollista on myös se, että ei tuo tule tuosta mihinkään muuttumaan ja välit lopulta katkeavat kun jompi kumpi teistä saa viimeinkin tarpeekseen. 

Se voi olla. Ollaan kyllä tosi monesta asiasta nykyään eri mieltä. En vain ymmärrä että mistä tulee se sellainen halveksunta ja epäkunnioitus. On alkanut puhua minulle ns alaspäin, kun ennen oltiin tasa-arvoisia.

Sille on noussut kokoomuslaisuus hattuun.

Olet itse osoittautunut persuksi joiden kannatus romahti kolmessa vaaleissa peräkkäin kaksikolmasosaa  ja tippuu edelleen.

Osallistunpa minäkin kommentilla. NImittäin minullakin on kaveri, joka väittää että hän ärsyttää minua. Toki joskus ärsyttääkin, mm. kun kerran totesin Purran vaalivalehdelleen, niin eikö tämä kaverini oikeasti loukkaantunut idolinsa arvostelemisesta. Itse en kyllä viitsi alkaa puolustella poliitikkojen törkeitä valheita, vaikka se sitten maksaisi yhden ystävyyssuhteen. Ihme kultti koko kokkaripersulaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eukosta on tullut keski-iän myötä karjakonnäköinen kanttura, juo todennäköisesti liikaa, seksiä ei ole, mutta ukosta ei pääse raha-asioiden takia eroon. Niinpä kaikki vapaammat ihmiset harmittavat ja heitä on pakko halveksia, koska huono itsetunto sitä vaatii. Muuten pitäisi kohdata oma luuseriutensa. Sellaista se joskus on. Uskon, että jos kukin meistä elää saa, aika voi kypsyttää ihmisen ja parantaa käytöstä tulevaisuudessa.

Tämä kyseinen henkilö on kyllä ihan menestyvä ja ulkosesti viehättävä, ei mikään luuseri. En ole kuitenkaan ihan varma millainen itsetunto, koska se vaikuttaa ylikorostuneen hyvältä (pitää itseään hyvin erinomaisena kaikessa), mutta eihän sitä tiedä mitä pinnan alla tapahtuu. Minua on varmasti hänen turha kadehtia, koska elämäni on paljon vaatimattomampaa, joten siitä tuskin on kyse.

Ehkä alitajuisesti sitten niin. Viihtyy paremmin kaltaistensa kanssa, kai se on sitten luonnollista. Mutta se epäkunnioittava käytös ei selity kyllä silläkään. Eikö köyhää ja rumaa pitäisi kohdella samalla kunnioituksella kuin muitakin?

Sun kaveri on tullut jälleen teini-ikään    :)

Vierailija kirjoitti:

Sun kaveri on tullut jälleen teini-ikään    :)

Ei ole niinkään kaukaahaettu kommentti. Itse diagnoisoin yhdellä kaverillani vaihdevuosihormonihäiriön. Normaalisti suhteellisen tavallinen ihminen alkoi öyhöttää jatkuvasti omista tunteistaan ja koki jatkuvasti, että häntä kiusasivat ihan kaikki, mukaan lukien hyväätarkoittavat sukulaiset, roskakuski, kaupungin aura-auton kuljettajat, kaverit ja omalle lapselleenkin kiukutteli aivan naurettavista asioista. Nyt en ole seurannut mitä hänelle kuuluu, kun en vaan jaksanut sitä pikkulapsen käytöstä enää. Toivottavasti hänellä hormonihuurut tasoittuvat ennen pitkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raivostuminen voi näkyä monella tapaa silmien pyörittely on vaan se ilmeisin, mut onks jotain pahempaakin käytöstä?

No sellainen tiuskiminen hermostuneella äänellä, yllättävistä asioista, joista en edes ymmärrä miten voi ottaa pultit. Siinä sitten alkaa varoa jokaista liikettään, kun ei voi tietää mikä milloinkin laukaisee ärtymyksen ja äksyilyn.

Kuvailit minun ystävän.

Tapailemme hyvin harvakseen ja aina on ollut ihan mukava jutella. Entinen työkaverini.

Nyt tänä kesänä lähdimme pikku (yön yli) reissulle ja tuli tunne, että tämä on nyt tässä. Valtavaa raskasta valitusta kaikesta ja kaikista, sekä piikittelyä minulle ihan pienistäkin asioista. Kateutta ja katkeruutta kaikkeen. Paasaamista ja omien asioiden jauhamista ja aina vakuuttavasti huomautti, että muissa vika.

Välillä veti henkeä ja sai kysytyksi " mites sulla menee" mutta ei tuskin kuullutkaan mitä sanoin, ja minuutin päästä taas samaa paasaamista jostain omasta jutustaan.

On hän aina ollut vähän tuon sorttinen, mutta nyt mulla tuli mitta täyteen.

Etäisyyttä täytyy ottaa, olin aivan puhki tuon reissun jälkeen. 

Kaveriasi luultavasti ärsyttää erilainen elämäntyylisi ja se kun et ole aidosti kiinnostunut hänen elämäntyylistä ja mielenkiinnonkohteista. Ehkä hän kaipaa ihailua, mutta suuttuu kun sitä ei saa sinulta.

Voi myös olla, että hänellä työstressiä tai muita huolia ja purkaa ne sinuun.

Vierailija kirjoitti:

Kaveriasi luultavasti ärsyttää erilainen elämäntyylisi ja se kun et ole aidosti kiinnostunut hänen elämäntyylistä ja mielenkiinnonkohteista. Ehkä hän kaipaa ihailua, mutta suuttuu kun sitä ei saa sinulta.

Voi myös olla, että hänellä työstressiä tai muita huolia ja purkaa ne sinuun.

Se voi olla, että minun vaatimattomampi mutta rennompi elämä ärsyttää. Toisaalta eihän mikään pakota häntä elämään kalliisti. Eikä hänellä ole kyllä sellaista työtä omien sanojensa mukaan, joka kovasti stressaisi. 

Hän kohtelee myös ainakin yhtä toista kaveria samalla tavalla, joten en ole ainoa "uhri". Uutta on siis se, että nyt kohtelee minuakin huonosti. Tämä toinen kaveri, jota kohtelee huonosti, on kyllä myös tosi menestynyt ja kiinnostunut samoista  asioista, mutta sekään ei näköjään estä ärsyyntymistä.

Menopaussi sillä kaverilla.

Vierailija kirjoitti:

Menopaussi sillä kaverilla.

No jos syynä on menopaussi, niin sitten se alkoi jo teininä tätä toista kaverimme kohtaan ja varhaiskeski-iässä minua kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohda koko ihminen

 Ei ole arvoisesi

Älykäs ja sivistynyt ihminen kohtelee toista arvokkaasti 

Mulla ei ole kauheasti kavereita enkä onnistu aikuisiällä uusia näköjään hankkimaan, niin en mielelläni heivaisi näitä vanhoja mäkeen.. Ja tämän yhden myötä saattaisi mennä toinenkin, kun ovat keskenään läheisempiä kuin minä kummankaan kanssa.

Hän ei myöskään ole kaverisi. Eikä varsinkaan ystäväsi.

Vierailija kirjoitti:

Onhan toki myös mahdollista, että aapeen kaveri kehottaa olemaan tekemättä jotain, ja pyörittelee silmiään kun ap ei tajua jättää sitä tekemättä, koska on oikeasti hölmöä tehdä niin ja aapee aiheuttaa vaan vaikeuksia itselleen.

Kaikki on mahdollista. Mutta jos kaveri olisi oikeasti kaveri, niin tuhahtelun ja silmärullailun sijaan auttaisi kaveriaan ymmärtämään mahdollisen suunnitelmansa riskit, tai mistä sitten onkin kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohda koko ihminen

 Ei ole arvoisesi

Älykäs ja sivistynyt ihminen kohtelee toista arvokkaasti 

Mulla ei ole kauheasti kavereita enkä onnistu aikuisiällä uusia näköjään hankkimaan, niin en mielelläni heivaisi näitä vanhoja mäkeen.. Ja tämän yhden myötä saattaisi mennä toinenkin, kun ovat keskenään läheisempiä kuin minä kummankaan kanssa.

Hän ei myöskään ole kaverisi. Eikä varsinkaan ystäväsi.

Jos ystävä on sellainen jota näkee usein ja vastavuoroisuus toimii moitteettomasti ja jonka seurassa tulee aina hyvä olo, niin sitten minulla ei taida olla yhtään ystävää, totta. Eli ehkä minussa sitten on jotain vikaa, joka ei nuorempana ollut yhtä häiritsevää.

Mulla on ystäväni kanssa hyvin samankaltaiset haastavat taustat. Itse valitsin silloin aikanaan nuorena, että en jää siihen paskaan vellomaan ja lähdin opiskelemaan ammattikoulun kautta amkiin. 

Kaverini valitsi keskeyttää opintonsa, lähteä erinäisiin vahingollisiin ihmissuhteisiin, menetti luottotiedot suurin piirtein samana päivänä kun täytti 18, tuli peliongelmaa, kaksi lasta teki nuorella iällä eri isien kanssa, lastensuojelukuviot siinä mukana. Vasta 35-vuotiaasta on alkanut ottaa vastuuta elämästään.

Että, jos en aina jaksa ihan kuunnella kaikkea ilman olematta vähän etäinen niin voi sen kai silmien pyörittelyksi laskea.

Olisin voinut itse päätyä ihan samaan tilanteeseen, mutta jotakin sitten tein erilailla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohda koko ihminen

 Ei ole arvoisesi

Älykäs ja sivistynyt ihminen kohtelee toista arvokkaasti 

Mulla ei ole kauheasti kavereita enkä onnistu aikuisiällä uusia näköjään hankkimaan, niin en mielelläni heivaisi näitä vanhoja mäkeen.. Ja tämän yhden myötä saattaisi mennä toinenkin, kun ovat keskenään läheisempiä kuin minä kummankaan kanssa.

Hän ei myöskään ole kaverisi. Eikä varsinkaan ystäväsi.

Jos ystävä on sellainen jota näkee usein ja vastavuoroisuus toimii moitteettomasti ja jonka seurassa tulee aina hyvä olo, niin sitten minulla ei taida olla yhtään ystävää, totta. Eli ehkä minussa sitten on jotain vikaa, joka ei nuorempana ollut yhtä häiritsevää.

Oletan itseni hieman sinua vanhemmaksi ja tunnistan käyneeni samoja keloja.

Itsessäni on ollut vikaa, paljonkin, samoin kuin kaikissa ystävissänikin. Olemmehan ihmisiä. Kaikkien kanssa on ollut tilanteita joissa joku on ärsyyntynyt, aiheesta tai aiheetta, hieman tai äärimmäisesti, mutta aina niistä on voitu puhua. Jos ei samana päivänä, niin viimeistään muutaman päivän sisällä. Ystävyys on yhteistä kasvamista.

Emme ole kenenkään ystäväni kanssa kaikesta samaa mieltä, mutta tiedän että minä voin aivan yhtä hyvin olla väärässä. Arvostan heitä heidän erilaisuutensa ja minusta poikkeavien näkökulmiensa johdosta. Myös vaikeista asioista voidaan puhua ja argumentoida voimakkaastikin. Eli aina ei tarvitse olla vain "kivaa" tai "helppoa", jotta ystävyys olisi arvokasta.

Olennaista on asenne, molemminpuolinen halu olla ystävä ja valmius aitoon rehellisyyteen ja avoimuuteen tässä ystävyydessä.

"Menestyjät" saattavat olla joskus vähän sellaisia toisiaan selkäänläpsijöitä. Pitäisi jaksaa heitä koko ajan kehua ja palvoa, tai kyllästyvät seuraan. 

Vierailija kirjoitti:

Oletan itseni hieman sinua vanhemmaksi ja tunnistan käyneeni samoja keloja.



Itsessäni on ollut vikaa, paljonkin, samoin kuin kaikissa ystävissänikin. Olemmehan ihmisiä. Kaikkien kanssa on ollut tilanteita joissa joku on ärsyyntynyt, aiheesta tai aiheetta, hieman tai äärimmäisesti, mutta aina niistä on voitu puhua. Jos ei samana päivänä, niin viimeistään muutaman päivän sisällä. Ystävyys on yhteistä kasvamista.



Emme ole kenenkään ystäväni kanssa kaikesta samaa mieltä, mutta tiedän että minä voin aivan yhtä hyvin olla väärässä. Arvostan heitä heidän erilaisuutensa ja minusta poikkeavien näkökulmiensa johdosta. Myös vaikeista asioista voidaan puhua ja argumentoida voimakkaastikin. Eli aina ei tarvitse olla vain "kivaa" tai "helppoa", jotta ystävyys olisi arvokasta.



Olennaista on asenne, molemminpuolinen halu olla ystävä ja valmius aitoon rehellisyyteen ja avoimuuteen tässä ystävyydessä.

Lisään tähän vielä, että puhumme ystäviemme kanssa myös paljon siitä mitä on olla ystävä. Samoin kuin siitä mitä on olla puoliso, vanhempi, esimies, tai mikä tahansa mitä haluamme yhdessä oppia ja ymmärtää paremmin. Ystävyys ei siis useinkaan ole mikään automaattisesti toimiva kitkaton yhtälö, vaan se vaatii halua olla ystävyyden muokattavana ja työtä jotta yhteinen muokkautuminen tapahtuu rakentavaan suuntaan.

Ei vaan kestä sun heikkolahjaisuuttasi.

Minulle sanoi joskus eräs uskovainen, että hyvä ystävä on kuin piikki lihassa tms, eli yrittää pitää kaverinsakin kaidalla tiellä ja nöyränä. Eli pitäähän ystävän uskaltaa sanoa suoraankin jos toinen käyttäytyy huonosti.