Nyt tulee avautuminen työttömyydestä
Vattu mitä skeidaa. Jokainen euro pitää laittaa sivuun, kun ei uskalla tehdä mitään suurempia, kuin käydä ruokakaupassa ja sielläkin pihistellä. Kun ei voi tietää kuinka pitkään työttömyys jatkuu, joten jokainen euroa pitää käyttää harkitusti, ei mitään ylimääräistä. Joten tämä johtaa tylsyyteen, ei voi oikein mitään tehdä, ei matkustella josta pidän tosi paljon.
Epävarmuus. Se on pahinta. Jos nyt joku soittaisi ja kertoisi, että olen saanut töitä ja voin aloittaa työt elokuun alussa, niin se jo helpottaisi, se tieto, että on töitä tulossa. Nyt en tiedä milloin saan töitä, vai saanko enää koskaan näin 36-vuotiaana. Onko se jo Suomessa ikäloppu.
Se, että tässä murjussa pitää asua johon muutin työttömyyden alkaessa, ei ollut enää varaa edelliseen asuntoon jossa asuin. Ei ole varaa maksaa vuokraa joka oli 890 euroa + muut kulut kuten ruoka ja laskut. Hädin tuskin työttömyysetuus on tuota porrastuksen jälkeen. Jonkun verran säästössä, mutta säästöjä en ala peruselämiseen käyttämään kuten vuokraan tai ruokaan.
Ja mulla tulee ihan just itku, kun tää tilanne on ihan p"ska. Kesäkuussa jäin työttömäksi, ja joo tiedän ettei se ole vielä pitkä aika, mutta jotkut ihmiset on sanonut olleensa LinkedInissä työttömiä parikin vuotta. Muutamaan työhaastatteluun pääsin heti kesäkuussa, mutta heinäkuu ollut täysin hiljaista, ei yhtään yhteydenottoa työpaikoista joihin olen hakenut. Joka päivä odottanut, että soitettaisiin työhaastatteluun, mutta turhaan. En enää jaksa vahdata puhelinta. En ole käyttänyt LinkedIniä nyt hetkeen, kun sielläkin ihmiset vain kertoo, että eivät saa töitä ja luetellaan, että kuinka monta vuotta ollaan oltu työttömiä. En kaipaa negatiivisuutta, kun elämä muutenkin on jo sitä valmiiksi.
Ei ole mitään alaa mitä haluaisin lähteä opiskelemaan ja kuitenkin jo kaksi ammattitutkintoa. Aluksi mietin, että lähdenkö opiskelemaan oppisopimuksella lähihoitajaksi, mutta ala ei kiinnosta mutta töitä olisi. Työvoimatoimiston virkailija sanoi, että miettisin vielä, koska jos kiinnostusta ei ole niin opiskelu tulee olemaan tosi raskasta.
Yrittäjäksi minusta ei ole.
Jos oikeasti minäkin nyt olen työtön lukuisista työhakemuksista huolimatta, niin eikö se ole sama päättää itse omat päivänsä. Ei se tämäkään ole elämää, että jokainen päivä muistuttaa selviytyjät tv-sarjaa. En mä ole syntynyt tänne miksikään tv-tähdeksi / selviytyjät tähdeksi.
Välillä jo miettinyt ulkomaille lähtöä jonkun Baronan kautta Espanjaan, kun palkkaavat välillä suomenkieltä puhuvia eri tehtäviin. Kielitaidossa olisi parantamisen varaan ja englanti on rallienglantia, kun pitäähän siellä paikallisia käytännön asioita kuitenkin hoitaa, joten se askarruttaa, että tulisinko heti maitojunalla takaisin, tai laittaisiko työnantaja heti pois.
Jotenkin tänään vain ärsyttää ja turhauttaa kaikki.
Kommentit (309)
No kokeile sitä Baronaa. Tiedän muutaman työttömän, jotka ovat lähteneet ulkomaille ihan pilipalipalkalla tai jopa asunto ja ruokapalkalla. Ei tää tilanne tule Suomessa muuttumaan edes seuraavan hallituksen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästöjä jos on ja joutuu niillä elämään, se on halvempaa ulkomailla, mutta jos ei kielitaitoa ole niin työllistyminen on kyllä vaikeaa. Työttömyyskorvauksella ollessakin saa kyllä matkustaa 3kk ajaksi.
Espanjassa pärjää hyvin rallienkullakin, ja Fugessa puhutaan paljon suomea. Espanjassa voi palkata myös asianhoitajan joka auttaa käytännön asioissa alkuun, näin ainakin eräs kaveri teki. Se alkuhan on aina hankalinta paikassa kuin paikassa, mutta kyllä arki yleensä sitten alkaa rullaamaan omalla painolla. Ennen lähdettiin ulkomaille ilman kielitaitoa ja pärjättiin hyvin ja aina pääsee takaisin jos ei pärjäisi, mutta mitään tuossa ei menettäisi että edes yrittää.
No kyllä siinä voi aika paljon rahaa menettää ja hermot, kun järkkää ensin asiat ja asunnot ja tavarat Suomessa, sitten kohdemaa
Ei niitä tavaroita suomesta ole pakko raahata ulkomaille, vaan kyllä siellä ulkomaillakin on ihan kauppoja olemassa. Itse vuokraisin varaston Suomesta jonne laittaisin tavarat ja lähtisin taakseni katsomatta. Ulkomailta voi hankkia kalustetun asunnon, tai sieltä ne tavarat. Itse muutin aikoinaan toiselle puolen Suomea mukanani mikro, sänky, kahvinkeitin ja vaatteet + pieni krääsä. Loput ostin sitten myöhemmin Ikeasta, kun palkka alkoi juosta. Ihminen kuvittelee, että tarvitsee luksusta, mutta pärjää vähällä. Eu:n sisällä ja Pohjoismaiden sisällä muuttaminen on suhteellisen helppoa. Sukulainen muutti aikoinaan Uuteen-Seelantiin saakka, toiselle puolen maapalloa. Jos vaihtoehto on jäädä surkuttelemaan ja makaamaan sontaan, tai toisella puolen vaakakupissa on mahdollisuus lähteä ulkomaille, niin valitsisin jälkimmäisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäskö tulevasta murehtimisen sijaan löytää tähän hetkeen se tyytyväisyys ja toistaa sitä tarvittaessa?
Pitäisi kyllä, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Työtön ja varaton on sellainen yhdistelmä, että tyytyväisyyttä saa kaivaa syvältä.
Aika moni asia on helpommin sanottu kuin tehty. Se että joku on haastavaa ei oo mikään syy olla pyrkimättä siitä huolimatta siihen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin itse vaikealle alalle juuri kun monet työpaikat muuttuivat pätkätöiksi, joten työttömyysvaiheista tuli normi osa työuraani.
Työttömänä huolehdin aina henkisen ja fyysisen hyvinvointini lisäksi siitä, että opiskelin koko ajan jotain, etenkin pidin aina it-taidot ajan tasalla. Kävin myös vaativan projektikoordinaattorikurssin, mistä olikin myöhemmin työelämässä hyötyä, koska kaikki työt alallani muuttuivat projektihommiksi. Kielten opiskelu ei ole sekään hukkaan mennyttä aikaa. Ammattiliittoon kuuluminen oli hyödyllistä, koska sitä kautta oli työllistymistilaisuuksia tai sai tietoa ja lainopillista neuvontaa. Hyötyä oli myös yhdistystoiminnasta, siellä sai tavallaan työkokemusta, jonka lisäsin CV:hen. Olin myös vapaaehtoistyössä ulkomailla ja osallistuin erilaisiin tilaisuuksiin omalla rahalla. Rahaa pitää siis olla säästössä jotta voi sijoittaa itsensä k
Palkkatukea ei ennenkään saanut helposti, säännöt muuttuivat jatkuvasti ja aina budjetti loppui kesken vuotta. Jos palkkatukipaikkaa haluaa hakea, sitten se kannattaa tehdä alkuvuodesta, jolloin uuden vuoden määrärahat ovat vasta tulleet, eikä kaikkia ole käytetty.
Samalla lailla jos haet Kelan kuntoutukseen, hae heti alkuvuodesta ennen kuin rahat loppuvat.
Just uutisissa, että työttömyysaste 10,2%. Korkein sitten 10 vuoteen. Pääkaupunkiseudulla kovin työttömyys, etenkin naisvaltaisilla aloilla.
Jos haluaa jotain vertailua, niin Norjassa vastaava 2%.
Samankaltaisia ajatuksia. Valmistuin kesän alussa työttömäksi, eli tämän kesän voi ottaa vielä ns. kesälomana, mutta kyllähän se ahdistaa kun tietää että tilanne tuskin syksyllä ja talvella muuttuu. Opiskelin muka ihan hyvin työllistävää alaa enkä mitään yksisarvistutkimusta, kun joku tulee siitä kuitenkin ruikuttamaan. Opintolainaakin vielä aivan reippaasti. En pitäisi lainaa ongelmana jos olisi se oman alan työ josta maksella sitä takaisin, mutta kun ei ole.
Olen melkein 30, ja tuntuu että olen jo muutenkin ikäisiäni jäljessä kun monet valmistuivat jo vuosia sitten. Nyt sitten ostavat/rakentavat taloja tai jopa mökkejä, lomailevat mitä eksoottisimmissa kohteissa ja etenevät uralla. Mulla on halpa vuokrayksiö (toistaiseksi, voi olla että joudun muuttamaan takaisin porukoille), en omista mitään, ei varaa matkustaa, ei varaa edes harrastuksiin tai lemmikkiin. Ja pahinta on se, että mitä kauemmin elää näin, niin sitä epätodennäköisempää on että asiat muuttuu. Vuosia kuluu ja jos jossain kohtaa työtilanne paranee, niin palkataan nuorempia eikä minua joka on valmistunut vuosia sitten eikä kerryttänyt yhtään oman alan työkokemusta.
Olen miettinyt että jos työelämän ovet eivät aukea, niin alan jonkinlaiseksi elämäntapaintiaaniksi ja lähden kiertämään maailmaa ilman rahaa reppu selässä. Teen jotain töitä ruokapalkalla ja nukun teltassa.
Se on aivan sama. Tuumasta toimeen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin itse vaikealle alalle juuri kun monet työpaikat muuttuivat pätkätöiksi, joten työttömyysvaiheista tuli normi osa työuraani.
Työttömänä huolehdin aina henkisen ja fyysisen hyvinvointini lisäksi siitä, että opiskelin koko ajan jotain, etenkin pidin aina it-taidot ajan tasalla. Kävin myös vaativan projektikoordinaattorikurssin, mistä olikin myöhemmin työelämässä hyötyä, koska kaikki työt alallani muuttuivat projektihommiksi. Kielten opiskelu ei ole sekään hukkaan mennyttä aikaa. Ammattiliittoon kuuluminen oli hyödyllistä, koska sitä kautta oli työllistymistilaisuuksia tai sai tietoa ja lainopillista neuvontaa. Hyötyä oli myös yhdistystoiminnasta, siellä sai tavallaan työkokemusta, jonka lisäsin CV:hen. Olin myös vapaaehtoistyössä ulkomailla ja osallistuin erilaisiin
sä et ole kyllä ulkomaita nähnytkään kuin unissasi
Väärin. Olen asunut, työskennellyt ja opiskellut useassa maassa. Harjoittelussa olin Kanadassa.
Vierailija kirjoitti:
Just uutisissa, että työttömyysaste 10,2%. Korkein sitten 10 vuoteen. Pääkaupunkiseudulla kovin työttömyys, etenkin naisvaltaisilla aloilla.
Jos haluaa jotain vertailua, niin Norjassa vastaava 2%.
nopealla selvityksellä marinin aikana jäätiin 7,6%, eli huomattavasti parempi ja kyllä tuolloin pääsin itsekin helpommin töihin
Muistan kun olin nuori vuosituhannen vaihteessa. Puhuttiin, että pian on hommia, kun suuret ikäluokat jää eläkkeelle. Suomalainen insinööri oli maailman paras. Ranskaa oli suotavaa opiskella, koska oltiin tulossa eurooppalaisiksi. Suomesta pystyi tekemään yhden maailman merkittävimmistä kuluttajafirmoista eli Nokian.
Mitä nykynuori oppii? Että ikuinen lama ja leikkauskierre on jo alkanut ja pahenee vain vinoutuneen väestöpyramidin vuoksi. Teknologiassa ollaan jo jälkeenjääneitä yhdessä muun Euroopan kanssa. Eikä sillä ole niin väliä, koska viiden vuoden päästä alkaa sota. Ja siitä tavalla tai toisella selviytyneet ilmastonmuutos lopulta tuhoaa.
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa että lopettaisi ulinan, ja menisit töihin? Kokeile edes, ja saatat yllättyä.
Teitä *aatanan velliperseitä pitää elättää...
Ilmeisesti jaksoit lukea vain otsikon. Tätä on nykyään suomalaisen työn taso.
Vierailija kirjoitti:
Itse opiskelen alaa, joka ei kiinnosta, ja en voi suositella.
Olisin mieluummin työtön, mutta eipä olisi sitten edes ammattia lukion jälkeen.
Huoh.
No opiskele se ala loppuun jos sillä saat töitä. Voit aina opiskella myöhemmin alalle joka kiinnostaa sua, mutta olet sitten työelämäkokemuksen rikkaampi, joten pystyt paremmin hahmottamaan minne ja miten voisit haluamallasi alalla työllistyä.
Kun säästää hieman rahaa, on myös vapaampi tekemään myöhemmin erilaisia valintoja. Itse opiskelin myös yhdessä vaiheessa säästämilläni rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa että lopettaisi ulinan, ja menisit töihin? Kokeile edes, ja saatat yllättyä.
Teitä *aatanan velliperseitä pitää elättää...Ilmeisesti jaksoit lukea vain otsikon. Tätä on nykyään suomalaisen työn taso.
Niinpä! Trollitkin ovat sekundaa 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ollut kuukauden työttömänä keskikesällä, ja nyt jo kasetti leviää. Kannattaa yrittää vähän rauhoittua, niin olo paranee.
Semmoista se oikeasti on. Vaikka monesti kuulee, että työttömät tykkää maata sohvalla. EI me tykätä.
Kuulostaa vähän provolta, että on heti ehtinyt muuttaa uuteen asuntoonkin.
ansiosidonnainen porrastetaan jo 2 kuukauden päästä, maksaisitko siis itse vuokraa 890 euroa, epäilen. kukaan ei voi tietää saako milloin töitä
Vierailija kirjoitti:
Ihan alkuun selvität, miten pääset ylihintaisesta asunnostasi eroon. Kimppakämppään tai soluun, tai jos jollain vanhalla sukulaisella on omakotitalossa ylimääräinen huone jonne pääsisit halvalla asumaan, niin sinne. Ei saa olla avuton, vaan kysellä kaikilta.
Noin suurilla asumiskuluilla pitää olla kroisos, että selviää, eli äkkiä eroon tuosta törkyhintaisesta kämpästä.
Jos lähetät netissä hakemuksia ja odotat niihin vastauksia, et saa töitä. Parempi kun menet kyselemään töitä vaikkapa kaupoista ja ravintoloista. Siistillä ulkomuodolla, hyvällä käytöksellä ja selkeällä puhetaidolla saa aina jotakin työtä. Jos taas et osaa muuta kun naputtaa nettiä, niin sillä ei töitä saa, riippumatta tutkintojen määrästä. Toki hommaat ensin hygieniapassin jos ei ole jo.
Haluun tietää kuka tän kirjoitti. Mulla on kokemusta kerran sivullisena kuuntelijana. Työtön tuli liikkeeseen ja kysyi asiallisesti töitä olisiko. Vastaus oli: ota yhteyttä toimitusjohtajaan tms puhelimitse tai netissä en muista kumpi oli. Lähti sitten menee. Että näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ollut kuukauden työttömänä keskikesällä, ja nyt jo kasetti leviää. Kannattaa yrittää vähän rauhoittua, niin olo paranee.
Semmoista se oikeasti on. Vaikka monesti kuulee, että työttömät tykkää maata sohvalla. EI me tykätä.
Kuulostaa vähän provolta, että on heti ehtinyt muuttaa uuteen asuntoonkin.
ansiosidonnainen porrastetaan jo 2 kuukauden päästä, maksaisitko siis itse vuokraa 890 euroa, epäilen. kukaan ei voi tietää saako milloin töitä
Tuo on ihan hullua, että porrastus tehdään jo tosiaan 2 kuukauden kuluttua työttömyydestä, kun on tutkittua, että ihminen työllistyy useimmiten 3 kuukauden kuluttua. Niin miksi tällainen porrastus tehdään miltei heti? Eihän tuossa ole järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ollut kuukauden työttömänä keskikesällä, ja nyt jo kasetti leviää. Kannattaa yrittää vähän rauhoittua, niin olo paranee.
Semmoista se oikeasti on. Vaikka monesti kuulee, että työttömät tykkää maata sohvalla. EI me tykätä.
Kuulostaa vähän provolta, että on heti ehtinyt muuttaa uuteen asuntoonkin.
ansiosidonnainen porrastetaan jo 2 kuukauden päästä, maksaisitko siis itse vuokraa 890 euroa, epäilen. kukaan ei voi tietää saako milloin töitä
Tuo on ihan hullua, että porrastus tehdään jo tosiaan 2 kuukauden kuluttua työttömyydestä, kun on tutkittua, että ihminen työllistyy useimmiten 3 kuukauden kuluttua. Niin miksi tällainen porrastus
Jotta TÖIHIN mentäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on ollut kuukauden työttömänä keskikesällä, ja nyt jo kasetti leviää. Kannattaa yrittää vähän rauhoittua, niin olo paranee.
Semmoista se oikeasti on. Vaikka monesti kuulee, että työttömät tykkää maata sohvalla. EI me tykätä.
Kuulostaa vähän provolta, että on heti ehtinyt muuttaa uuteen asuntoonkin.
ansiosidonnainen porrastetaan jo 2 kuukauden päästä, maksaisitko siis itse vuokraa 890 euroa, epäilen. kukaan ei voi tietää saako milloin töitä
Tuo on ihan hullua, että porrastus tehdään jo tosiaan 2 kuukauden kuluttua työttömyydestä, kun on tutkittua, että ihminen työllistyy useimmiten 3
vaikka vietäisiin tuhkatkin pesästä, niin töitä ei tule vaikka kuinka hakisi töitä ja ravaisi haastatteluissa, ei leikkaukset töitä tuo vaan syö ostovoimaa kun ei ole rahaa
Mutta ajattelepa, että ehkä nuokin on jossain töissä, luoja auttakaan työnantajaa. En ikinä ainakaan itse palkkaisi, kun käytöstavatkin on pyöreä nolla. En agressiivisilla työntekijöillä tekisi mitään, ne tietää ongelmia.