Nyt tulee avautuminen työttömyydestä
Vattu mitä skeidaa. Jokainen euro pitää laittaa sivuun, kun ei uskalla tehdä mitään suurempia, kuin käydä ruokakaupassa ja sielläkin pihistellä. Kun ei voi tietää kuinka pitkään työttömyys jatkuu, joten jokainen euroa pitää käyttää harkitusti, ei mitään ylimääräistä. Joten tämä johtaa tylsyyteen, ei voi oikein mitään tehdä, ei matkustella josta pidän tosi paljon.
Epävarmuus. Se on pahinta. Jos nyt joku soittaisi ja kertoisi, että olen saanut töitä ja voin aloittaa työt elokuun alussa, niin se jo helpottaisi, se tieto, että on töitä tulossa. Nyt en tiedä milloin saan töitä, vai saanko enää koskaan näin 36-vuotiaana. Onko se jo Suomessa ikäloppu.
Se, että tässä murjussa pitää asua johon muutin työttömyyden alkaessa, ei ollut enää varaa edelliseen asuntoon jossa asuin. Ei ole varaa maksaa vuokraa joka oli 890 euroa + muut kulut kuten ruoka ja laskut. Hädin tuskin työttömyysetuus on tuota porrastuksen jälkeen. Jonkun verran säästössä, mutta säästöjä en ala peruselämiseen käyttämään kuten vuokraan tai ruokaan.
Ja mulla tulee ihan just itku, kun tää tilanne on ihan p"ska. Kesäkuussa jäin työttömäksi, ja joo tiedän ettei se ole vielä pitkä aika, mutta jotkut ihmiset on sanonut olleensa LinkedInissä työttömiä parikin vuotta. Muutamaan työhaastatteluun pääsin heti kesäkuussa, mutta heinäkuu ollut täysin hiljaista, ei yhtään yhteydenottoa työpaikoista joihin olen hakenut. Joka päivä odottanut, että soitettaisiin työhaastatteluun, mutta turhaan. En enää jaksa vahdata puhelinta. En ole käyttänyt LinkedIniä nyt hetkeen, kun sielläkin ihmiset vain kertoo, että eivät saa töitä ja luetellaan, että kuinka monta vuotta ollaan oltu työttömiä. En kaipaa negatiivisuutta, kun elämä muutenkin on jo sitä valmiiksi.
Ei ole mitään alaa mitä haluaisin lähteä opiskelemaan ja kuitenkin jo kaksi ammattitutkintoa. Aluksi mietin, että lähdenkö opiskelemaan oppisopimuksella lähihoitajaksi, mutta ala ei kiinnosta mutta töitä olisi. Työvoimatoimiston virkailija sanoi, että miettisin vielä, koska jos kiinnostusta ei ole niin opiskelu tulee olemaan tosi raskasta.
Yrittäjäksi minusta ei ole.
Jos oikeasti minäkin nyt olen työtön lukuisista työhakemuksista huolimatta, niin eikö se ole sama päättää itse omat päivänsä. Ei se tämäkään ole elämää, että jokainen päivä muistuttaa selviytyjät tv-sarjaa. En mä ole syntynyt tänne miksikään tv-tähdeksi / selviytyjät tähdeksi.
Välillä jo miettinyt ulkomaille lähtöä jonkun Baronan kautta Espanjaan, kun palkkaavat välillä suomenkieltä puhuvia eri tehtäviin. Kielitaidossa olisi parantamisen varaan ja englanti on rallienglantia, kun pitäähän siellä paikallisia käytännön asioita kuitenkin hoitaa, joten se askarruttaa, että tulisinko heti maitojunalla takaisin, tai laittaisiko työnantaja heti pois.
Jotenkin tänään vain ärsyttää ja turhauttaa kaikki.
Kommentit (309)
Mua kaduttaa, kun en alku talvesta hakenut Working Holiday viisumia Kanadaan, kun vielä ikäni puolesta olisin voinut. Nyt yli ikäinen. Kun tuohon sattuu olemaan ikäraja, joka juuri mennyt omalla kohdalla.
Hankala päivä ollut työttömänä. Kaveri sai töitä. En jaksa iloita. Pääsi kehityspäälliköksi vaikka vasta valmistui korkeakoulusta, varmaan viikko sitten eli ei juuri kokemusta mutta tuosta noin vain töitä. Suhteet toimii. Ja heti kunnon töitä. Se mitä mulle tarjotaan satojen hakemusten jälkeen niin on töitä jotka kestää muutaman kuukauden ja alle 2000 palkalla. Alkaa väkisinkin jo miettimään, että eiköhän tämä elämä ole jo nähty. Ei mulle ole täällä enää mitään.
Pisteenä Iin päälle löysin saunassa vahingossa iholtani luomen joka on muuttunut ja on oudon näköinen. Mutta eipä ole varaa työttömänä mennä lääkäriin. Olisikin joku ihosyöpä, pääsis täältä pois kärsimästä.
Tosi raskas päivä ja tosi väsynyt elämään. Liikaa pyydetty, että saisin kunnon työn.
Vierailija kirjoitti:
Siivoa ja jumppaa.
Eilen jumppasin, tänään siivosin. Lisää viisaita neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Hankala päivä ollut työttömänä. Kaveri sai töitä. En jaksa iloita. Pääsi kehityspäälliköksi vaikka vasta valmistui korkeakoulusta, varmaan viikko sitten eli ei juuri kokemusta mutta tuosta noin vain töitä. Suhteet toimii. Ja heti kunnon töitä. Se mitä mulle tarjotaan satojen hakemusten jälkeen niin on töitä jotka kestää muutaman kuukauden ja alle 2000 palkalla. Alkaa väkisinkin jo miettimään, että eiköhän tämä elämä ole jo nähty. Ei mulle ole täällä enää mitään.
Pisteenä Iin päälle löysin saunassa vahingossa iholtani luomen joka on muuttunut ja on oudon näköinen. Mutta eipä ole varaa työttömänä mennä lääkäriin. Olisikin joku ihosyöpä, pääsis täältä pois kärsimästä.
Tosi raskas päivä ja tosi väsynyt elämään. Liikaa pyydetty, että saisin kunnon työn.
Tunnen kans pari kaveria jotka muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen on saanut töitä. Tuntuu oikeasti, että jotkut vaihtaa töitä kuin sukkia. Itsellä aina ollut hankala saada töitä. Kunnon töitä
Mua naurattaa LinkedInissä ihmiset jotka ensin valittaa, että voi voi kun ei ole töitä ja sitten kun saavat töitä, niin ah kuinka elämä on taas heti ihanaa ja tulee kaikki kannustuspuheet sekä tsemppaukset kaikille töitä etsiville. Teennäistä kliseistä tekopyhää skeidaa. Helppo hokea kliseitä kun töitä ovat saaneet. Joten tuollaiset tsemppaukset voi tunkea sinne minne aurinko ei paista.
Vierailija kirjoitti:
Moni aloittaa Espanjasta ja jatkaa sitten matkaansa muualle ulkomaille, kielitaito karttuu kyllä, pitää olla vain rohkea.
Mutta auttaako työllistyminen Espanjassa Suomea? Ehkä aluksi, mutta pidemmän päälle ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni aloittaa Espanjasta ja jatkaa sitten matkaansa muualle ulkomaille, kielitaito karttuu kyllä, pitää olla vain rohkea.
Mutta auttaako työllistyminen Espanjassa Suomea? Ehkä aluksi, mutta pidemmän päälle ei.
Nyt puhutaan ihmisistä. Vapaus valita. Jos joku haluaa jäädä Suomeen masentumaan niin tsempit.
Hyviä pointteja, mutta itse miettisin myös sitä, että mitä voisin saada jossain toisessa maassa? Jossain Kreikassakin pikkaisen hienommat maisemat kuin Suomessa, ei ole Suomessa turkoosia merta. Eikä siellä ulkomailla ole pakko olla ikuisesti. Kaveri oli Maltalla, palasi Suomeen, tästä jo tosin aikaa jokunen vuosi, kun Suomessa asiat oli paremmin kuin nyt.