Miten kestätte olla, kun muut naiset on niin kauniita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten muiden naisten kauneus minun olemiseeni vaikuttaisi?

Tekee olon mitättömäksi. Vähän kuin olisit leiponut vaikka kakun, joka on mielestäsi hieno ja joku tuo siihen viereen aivan uskomattoman upean luomuksen eikä sun kakkusi näytä enää yhtään miltään. Sitten vaan häivyt kakkuinesi takavasemmalle eikä kukaan muista enää, että olet edes olemassa.

Ap

Jos jatketaan tuolla kakkuesimerkillä, niin oikeasti ihmiset katsoisivat että "jes! kaksi kakkua!"

Joku saattaisi tosin ajatella, että se toinen kakku on niin hieno, ettei sitä raaski edes leikata ja syödä. Eikö?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää saada itselleen hyvä olo, niin ei ole sitten kateellinen muille. Eli panosta itseesi (kuntoilu jne.) niin olosi kohenee, etkä ole enää katkera muille kun olosi on hyvä.

Se tässä just eniten harmittaakin, että kaikesta yrityksestä huolimatta onnistun olemaan ihan kauhean näköinen. Olen epäonnistunut jopa hoikkuudessa olemalla rumalla tavalla hoikka. Jos en edes yrittäisi niin tuskin haittaisi epäonnistua.

Ap

Ap ymmärrän mitä ajat takaa, ja olen kokenut saman. Ei siinä mun mielestä ole kyse kateudesta/katkeruudesta niitä muita kohtaan. Tulee vaan se omasta itsestä fiilis, että miksi edes yritin, kun ei se kuitenkaan riitä mihinkään. Parempi vaan ns. hillua tunikassa.

Itse olen tyylikäs ja hienostunut hopeakettu kokovalkoisissani ja olen tottunut kauniiden naisten läsnäoloon vierelläni, joten en ymmärrä kysymystä???

AP. Opettele kehumaan itseäsi ja ajattelemaan itsestäsi positiivisesti.

Olen ikäisekseni kaunis, ei harmita

Tiukkaa tekee. Varsinkin kun varattuna miehenä(kyllä, niin uskomatonta kuin se onkin, luitte oikein) koen sitä ilmiötä että naiset katsovat, kiusaavat varmaan tahallaan pienissä kesävaatteissaan.

Minä en ole täällä miellyttämässä kenenkään silmää. Tykkää tai ole tykkäämättä. Itsekin pidän ulkonäöstäni joinain päivinä, ja toisina taas en. 

Nuoret ovat kauniita, me vähän vanhemmatkin olimme kauniita nuorena, ja itse ainakin olen omasta mielestäni vieläkin. Vain eri tavalla kaunis kuin nuorena. 

Ne, joilla on vähänkään elämänkokemusta tietävät, että ulkonäkö on viimeinen asia jota miettii silloin, kun tärkeämmät asiat romahtavat ympäriltä. Nauti elämästä niin kauan kuin voit, äläkä vertaile itseäsi muihin. Jokainen on vuorollaan nuori. Ja vanha, jos saa elää. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tyylikäs ja hienostunut hopeakettu kokovalkoisissani ja olen tottunut kauniiden naisten läsnäoloon vierelläni, joten en ymmärrä kysymystä???

Hopeakettu... Apua naurattaa. Kuvia tai en usko. 

En katsele muita enkä vertaile itseäni muihin. 

Tälläytymisesi huutaa, että olet epävarma ja haluat huomiota. Että olet jotain vailla. Vrt tavallisen itsevarma jonka ei tarvi pälyillä, vaan on jotenkin omavarainen. Se kiinnostaa. Itsevarmuuden puute vetää vain hyväksikäyttäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää saada itselleen hyvä olo, niin ei ole sitten kateellinen muille. Eli panosta itseesi (kuntoilu jne.) niin olosi kohenee, etkä ole enää katkera muille kun olosi on hyvä.

Se tässä just eniten harmittaakin, että kaikesta yrityksestä huolimatta onnistun olemaan ihan kauhean näköinen. Olen epäonnistunut jopa hoikkuudessa olemalla rumalla tavalla hoikka. Jos en edes yrittäisi niin tuskin haittaisi epäonnistua.

Ap

Ap ymmärrän mitä ajat takaa, ja olen kokenut saman. Ei siinä mun mielestä ole kyse kateudesta/katkeruudesta niitä muita kohtaan. Tulee vaan se omasta itsestä fiilis, että miksi edes yritin, kun ei se kuitenkaan riitä mihinkään. Parempi vaan ns. hillua tunikassa.

 

Hyvä, että joku ymmärsi! Ja tosiaan tuntuu helpommalta mennä laittautumattomana jossain talvitakissa.

Ap

Ei minulla ihan noin huono itsetunto ole 😳

Joo, jos ei laittaudu, antaa kuvan ettei kiinnosta ulkonäkö. Jos laittautuu ja on silti ruma, tuntuu että hävisi jonkun pelin. Olen valinnut keskitien, laittaudun ihan kevyesti ja luonnollisen näköisesti. Näyttää pikkuisen paremmalle kuin aivan laittautumaton, mutta ulkonäkö ei kuitenkaan paljoa kiinnosta. Olen kuitenkin alkanut pitämään siitä miltä näytän kevyesti laitettuna. 

Vierailija kirjoitti:

Joo, jos ei laittaudu, antaa kuvan ettei kiinnosta ulkonäkö. Jos laittautuu ja on silti ruma, tuntuu että hävisi jonkun pelin. Olen valinnut keskitien, laittaudun ihan kevyesti ja luonnollisen näköisesti. Näyttää pikkuisen paremmalle kuin aivan laittautumaton, mutta ulkonäkö ei kuitenkaan paljoa kiinnosta. Olen kuitenkin alkanut pitämään siitä miltä näytän kevyesti laitettuna. 

Hei tää tyyli kuulostaakin hyvältä ja toimivalta!

Tämähän se oli jo nuorena, sittemmin en välitä pätkääkään. En olisi kukaan muu kuin minä. 

Ohjaa energiasi tärkeämpiin asioihin kuin alati rapistuvaan ulkonäköön. Niin ne nuoretkin rupsahtaa. Sisin on kuitenkin tärkein. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi keino on alkaa elämään itsenäistä elämää, jossa ei kiinnitä mitään huomiota muihin ihmisiin. Ainakaan ulkonäköön. Pysyy poissa sosiaalisista kuvioista, elää enimmäkseen yksin, ja jättää ihmiset ja heidän ihmissuhdekuvionsa lopullisesti taakseen.

Tämähän se. Muutama tärkeä läheinen riittää elämässä ja paras on suunnata arvokas energiansa oikeasti tärkeisiin asioihin.

Elämä on lyhyt, käyttäkää se viisaasti. 

Laitan leuan rintaan jos joku vilkaiseekin, ettei kukaan kuvittele että luulisin itsestäni jotain.

Minulla on niin paljon muuta sisältöä elämässä, että onneksi en ehdi tällaisia stressaamaan. Kolmekymppisenä äitinä en todellakaan tunne tarvetta vertailla itseäni parikymppisiin tyttöihin, joilla on kaikki maailman aika olemassa pelkkään itsensä puunaamiseen. Olin itse aikoinaan samanlainen, ja silloin kaunis ja upea, vaikkakin tosiasiassa aina epävarma itsestäni. Nykyisin en laittaudu, mutta pidän perusasiat kunnossa. Terveys, hoikkuus, hyvä iho ja kauniit hiukset riittävät siihen että tunnen oloni ulkoisesti itsevarmaksi. Tärkeintä elämässä on kuitenkin perhe, terveys ja henkinen tasapaino.

Mä olen 60v nainen. Ihan tavalisen näköinen, ei kauneusleikkauksia (eikä tule). Silti en millään lailla kadehdi tms. kauniita nuoria naisia. Leikellyt turbohuulet eivät kauniita tosin edes ole, mutta ne luonnonkauniitkaan eivät kateutta herätä. Mulla on niin vahva itsetunto, että pärjään erinomaisesti tässä maailmassa. Mulla itsetunto tulee mun hyvästä koulutuksesta ja melko älykäskin olen. En siis ole millään lailla koskaan ollut ulkonäkökeskeinen, kuin tässä nykyisessä kardashian-teko-maailmassa valitettavan moni nuori nainen on. 

53/59 on hyvin oikeassa ja noudatan pyylevänä 54 v tuota itsekin. Laittautua vähän. Kulmakarvat muotoilee kosmetologi muutaman kerran vuodessa,muulloin kestovärjään ne itse. Huiskaus meikkipuuteria siveltimellä aamuisin. Oikean väriset huivit ja paidat,.Juu värianalyysi kannattaa todella.

Hiuksissa,vaaleita raitoja. Ja permanentinkin otan kerta vuoteen: ohut liru tukka toimii paremmin niin. Kynsissä kirkas clear lakka, ei näytä epäsiistiltä lohkeilleena, mutta kynnet on siistimmät sillä kuin ilman. Tälläsiä pikkujuttuja ettei töissä ja ihmisten ilmoilla näyttäisi tunkion alta tonkaistulta vaikken kaunis olekaan.